Tähän hoito- ja palveluketjuun on kuvattu ikääntyvän elämäntapamuutostarpeen tunnistamiseen, elämäntapamuutoksen toteuttamiseen sekä Keski-Suomen alueella toteutettavaan elämäntapaohjaukseen liittyviä asioita. Hoito- ja palveluketju on tarkoitettu asukkaiden ja eri alojen ammattilaisten hyödynnettäväksi.
Ihmisen elämäntavat vaikuttavat merkittävästi hänen terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Valtaosa elämäntapasairauksista ja sydän- ja verisuonitaudeista on ehkäistävissä terveellisillä elämäntavoilla. Terveellisillä elämäntavoilla voidaan myös hidastaa jo olemassa olevien elämäntapasairauksien ja muistisairauden oireiden etenemistä ja ylläpitää arjen toimintakykyä. Riskitekijöiden varhainen tunnistaminen ja terveysvalintojen puheeksi ottaminen, kuten ravitsemus- ja liikuntatottumukset, uni ja lepo, aivojen virikkeellisyys ja päihteiden käyttö, on jokaisen sosiaali- ja terveyshuollon ammattilaisen vastuulla kaikissa asiakaskohtaamisissa.
Ammattilainen voi käynnistää keskustelun elämäntavoista ja elämäntilanteesta esimerkiksi keskustelemalla arjesta, asiakkaan voinnista, lähiverkostosta, tai kysymällä asiakkaan suhtautumista ruokailuun, uneen ja lepoon, liikkumiseen ja päihteiden käyttöön. On tavallista, että elämäntavoista on tarpeen keskustella useita kertoja, ennen kuin muutoksen harkintavaihe etenee suunnittelun ja toiminnan tasolle. Turvallisen ja kunnioittavan ilmapiirin luominen ohjaustilanteisiin edistää asiakkaan elämäntapamuutoksen onnistumista. Ammattilainen voi hyödyntää seuraavia kysymyksiä kartoittaessaan asiakkaan elämäntapoja ja muutostarpeita:
Lisätietoa:
Alkoholi, huumeet ja nikotiini:
Liikunta- ja ruokailutottumukset:
Mielen hyvinvointi ja uniterveys
Sairastumisriski:
Terveydentila:
Kaatumisriski:
Testit sisältävät palautteen ja pistelaskurin, jonka avulla voidaan arvioida sairastumisriskiä. Mikäli tietyssä testissä riskipisteet ovat koholla, on syytä harkita muutoksia kyseiseen elämäntapaan. Ammattilaisten tehtävänä on yksittäisten riskien lisäksi arvioida asiakkaan kokonaisriskiä sairastua elämäntapasairauteen, kuten diabetekseen tai muistisairauteen.
Osassa hyvinvointialueen terveysasemista on käytössä sähköinen asiointipalvelu Hyvis.fi, jonka kautta voi vahvan tunnistautumisen jälkeen täyttää edellä olevia testejä ja lähettää ne ammattilaisen käsiteltäväksi. Palvelu on käytössä Jyväskylän, Hankasalmen, Uuraisten, Joutsan, Luhangan, Toivakan, Keuruun, Multian, Petäjäveden, Laukaan, Konneveden, Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven terveysasemilla.
Omaolon sähköisen terveystarkastuksen avulla voidaan arvioida, miten henkinen hyvinvointi ja elämäntavat vaikuttavat arvioituun elinikään ja sairastumisriskiin. Terveystarkastus antaa palautteen ja ohjeita, miten hyvinvointia voi ylläpitää ja edistää.
Sähköinen terveystarkastus on mahdollista lähettää Jyväskylän, Hankasalmen, Uuraisten, Joutsan, Luhangan, Toivakan, Keuruun, Multian, Petäjäveden, Laukaan ja Konneveden terveysasemille. Tällöin ammattilainen käy tulokset läpi ja antaa niistä yksilöllisen palautteen.
Mikäli ensisijainen muutostarve liittyy liikunnan lisäämiseen, kannattaa elämäntapamuutosten toteuttaminen aloittaa liikuntaneuvonnasta:
Lisätietoa:
Lisätietoa:
Sähköisen asioinnin yhteystiedot:
Fysioterapia on terveydenhuollon ala, joka pyrkii palauttamaan liikettä ja toimintaa. Fysioterapiaa tarvitaan, kun liikkumis- ja toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi ikääntymisen, vamman, kivun, sairauden, toimintahäiriön tai ympäristötekijöiden seurauksena. Fysioterapian keinoin voidaan arvioida, kuntouttaa ja ennaltaehkäistä vammoja ja sairauksia elämän ajan kaikissa ikäryhmissä.
Lisätietoa ja yhteystiedot:
Yhteystiedot:
Lisäksi:
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa aikuiset henkilöt saavat hoidon tarpeen arviointiin perustuvaa tavoitteellista ja maksutonta hoitoa ja tukea. Tavoitteena on edistää ihmisen mielenterveyttä sekä ehkäistä ja hoitaa mielenterveyden häiriöitä ja -sairauksia. Tarjolla on ohjausta ja neuvontaa muun muassa ahdistuneisuuteen, päihdeongelmiin ja erilaisiin riippuvuuksiin.
Yhteystiedot:
Lisäksi:
Omaks.fi Mielenterveys ja riippuvuudet chat (arkisin klo8.30-15.30, Jyväskylän, Hankasalmen, Uuraisten, Joutsan, Luhangan, Toivakan, Keuruun, Multian, Petäjäveden, Laukaan ja Konneveden asukkaille)
Lisätietoa mielenterveyden häiriöistä ja saatavilla olevista palveluista:
Ikääntyneen mielenterveyden hoito- ja palveluketjuista löydät lisätietoa yleisimmistä mielenterveyden häiriöistä. Ketjuista löydät tietoa sairauden oireista, tunnistamisesta ja tutkimisesta, hoidosta ja saatavilla olevista palveluista.
Palvelun tarkoituksena on muistisairauksien varhainen tunnistaminen ja hoito sekä asiakkaan ja läheisten ohjaus, neuvonta ja tukeminen ennaltaehkäisevästi ja muistisairauden toteamisen jälkeen. Muistitutkimukset on syytä käynnistää, jos asiakas itse tai läheinen ovat huomioineet muistin tai päivittäisen toimintakyvyn heikentymistä
Lisätietoa: Liikuntalääketieteen poliklinikka
Elämäntapamuutoksen toteutumista tulee seurata ja tukea terveydenhuollon muiden kontaktien yhteydessä. Yhdessä asiakkaan kanssa laaditaan konkreettinen suunnitelma, jotta muutoksen toteuttaminen ja seuranta on helpompaa. Seuranta suunnitellaan aina yksilöllisen tarpeen ja lähtötilanteen mukaisesti. Osa asiakkaista tarvitsee tiheämpää seurantaa, osalle riittää esimerkiksi puolen vuoden -vuoden välein toteutuva seuranta. Pysyvät elämäntapamuutokset vaativat aikaa, joten aikataulua ei kannata asettaa liian tiukaksi.
Kun elämäntapamuutoksessa on päästy asetettuihin tavoitteisiin, seurantaa tulee jatkaa noin vuoden -kahden välein. Mikäli osa riskitekijöistä on edelleen olemassa, asiakasta kannustetaan jatkamaan seurantaa mahdollisuuksien mukaan omatoimisesti tiheämmin ja terveydenhuollossa vähintään vuoden välein.
Elämäntapaohjauksen laatua tulee seurata ja arvioida toiminnan ohjaamiseksi ja kehittämiseksi. Arviointi tekee elämäntapaohjauksen vaikutukset näkyviksi ja sillä voidaan perustella toimintaa sekä arvioida resursseja. Arviointia voidaan toteuttaa eri näkökulmista:
Terveydenhuollon ammattilaisen toteuttamat elämäntapaohjauksen kontaktit tulee kirjata ja tilastoida potilastietojärjestelmään rakenteisesti, jotta toiminnan laatua voidaan arvioida.
Muutoksia asiakkaan terveysparametreissä arvioidaan yksilöllisen lähtötilanteen ja suunnitelman mukaan. Osassa parametreistä muutoksia tapahtuu nopeammin, muutaman kuukauden kuluessa, osa lopullisista muutoksista on nähtävillä vasta vuosien kuluttua.
Lisätietoa:
Hoito- ja palveluketju tarkistetaan ja päivitetään kahden vuoden välein sekä tarpeen mukaan.
Jani Huotari, elämäntapaohjauksen koordinaattori, Hyvinvointi ja kumppanuudet, jani.huotari@hyvaks.fi
Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, Tietojohtamisen palvelualue/Kehittämispalvelut, johanna.kinnunen@hyvaks.fi