Henkilö istuu pyörätuolissa syysmaisemassa.

Ikääntyneen ahdistuneisuushäiriöiden hoito- ja palveluketju

Tämä hoito- ja palveluketju on tarkoitettu Keski-Suomen hyvinvointialueen asiakkaiden ja ammattilaisten käyttöön. Kuvattuna on erikseen asiakkaan ja ammattilaisen osio, mutta molemmat osiot ovat kaikkien hyödynnettävissä. 

Asiakkaan osio sisältää:

  • Vinkkejä mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen
  • Tietoa ahdistuneisuushäiriöistä ja niiden hoidosta 
  • Oiremittareita voinnin arvioimiseksi
  • Omahoito-ohjeita
  • Yhteystiedot palveluihin  

Hoito- ja palveluketju toimii ammattilaisen apuvälineenä asiakkaan tilanteen arvioinnissa, hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Ketjussa on kuvattu ikääntyneiden ahdistuksen tunnistaminen, tutkiminen ja hoito. Ketjun tavoitteena on yhdenmukaistaa hoitokäytäntöjä ja sujuvoittaa ammattilaisten välistä työnjakoa ja yhteistyötä.

Ennaltaehkäisy

Mielen hyvinvointia on mahdollista vahvistaa kiinnittämällä huomiota arjen toimintoihin. Keskeisiä toimia ovat sosiaalista kanssakäymistä ja osallisuutta vahvistavat menetelmät. Jokainen tarvitsee elämäänsä sosiaalisia kontakteja ja asioista puhuminen luotettavan ihmisen kanssa helpottaa oloa. Myös mielekäs tekeminen ja uuden oppiminen tukevat mielen hyvinvointia. Terveellisiin elämäntapoihin tulisi kiinnittää huomiota:

  • Säännöllinen liikunta hoitaa kehoa ja mieltä, myös kevyt liikunta ja kotityöt tukevat hyvinvointia ja terveyttä. Tutustu Keski-Suomen liikuntamahdollisuuksiin.
  • Riittävä määrä lepoa tukee jaksamista arjen toiminnoissa. 
  • Terveyttä edistävä ravitsemus tekee hyvää niin aivo- kuin sydänterveydelle. 
  • Alkoholin käytön tulisi olla kohtuullista, yli 65- vuotias ei saisi yhdellä juomiskerralla nauttia 2 annosta enempää tai viikossa yli 7 annosta. Tiettyjen sairauksien ja lääkityksien yhteydessä suositellaan täysraittiutta. 
  • Vältä runsasta kofeiinin käyttöä.

Ikääntymiseen voi liittyä toimintakyvyn laskua, sairauksia ja menetyksiä, jotka heijastuvat mielen hyvinvointiin. Kertynyt elämänviisaus, aikaisempi selviytymisen kokemus ja joustava suhtautuminen muutoksiin helpottavat sopeutumista muuttuneeseen elämäntilanteeseen.

Alla olevista linkeistä löydät lisätietoa terveellisistä elämäntavoista:

Alla olevista linkeistä löydät lisätietoa mielen hyvinvoinnin vahvistamisesta:

Omahoito-ohjelmia ja harjoituksia mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen

Alla olevista linkeistä löydät tehtäviä ja harjoituksia, joiden avulla voit vahvistaa mielen hyvinvointia. Tutustu ja kokeile:

Ryhmä- ja vertaistoimintaa hyvinvoinnin tueksi

Mielen hyvinvoinnin huomioiminen on jokaisen ammattilaisen tehtävä, mielenterveys kuuluu kaikille. Ammattilaisen tehtävänä on tukea asiakasta mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa ja auttaa tunnistamaan mielen voimavaroja lisääviä tekijöitä.  

Ammattilaisen tehtävänä on antaa tietoa erilaisista itse- ja omahoito mahdollisuuksista sekä tarvittaessa ohjata asiakas hoidon tarpeen mukaisen ammattilaisen vastaanotolle.

Seuraavilta sivuilta löydät tietoa ikääntyneiden mielenterveydestä sekä materiaalia mielenterveyttä edistävän ryhmä- ja yksilötoiminnan järjestämiseen. 

Lisätietoa

Tunnistaminen

Mitä on ahdistus?

Ahdistus on normaali tunnetila, jonka jokainen on kokenut jossain vaiheessa elämäänsä. Ahdistukseen liittyviä tunteita ovat esimerkiksi pelko, huolestuneisuus, jännittyneisyys ja levottomuus. Joskus myös ajatukset voivat tuntua sekavilta. Ahdistukseen liittyy fyysisiä oireita, joista tyypillisiä ovat mm. hikoilu, sydämentykytys, vatsavaivat, vapina, huimaus ja uniongelmat. Koska ahdistukseen liittyy monenlaisia fyysisiä oireita, aina ei ole helppoa erottaa onko kyseessä fyysinen sairaus vai psyykkinen ahdistus. Tämän vuoksi on tärkeää hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle, jos ahdistusoireet pitkittyvät tai heikentävät toimintakykyä.

Ahdistuneisuushäiriöt alkavat tyypillisesti nuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa, harvoin iäkkäänä. Ahdistus voi olla:

  • Tilannesidonnaista
  • Somaattiseen sairauteen liittyvää
  • Reagointiherkkyyttä 
  • Elämänmittaista ahdistusherkkyyttä

Häiriötasoista ahdistus on, kun siihen liittyy toimintakyvyn laskua tai asioiden/tekemisen välttelyä. Ahdistus voi olla yleistä tai kohtauksittaista ahdistusta. On tärkeä tietää, että ahdistusta voidaan hoitaa. Älä jää yksin.  

Jos ahdistusoireet ovat hankalia heikentäen toimintakykyä ja kotona pärjäämistä, hakeudu terveydenhuollon ammattilaisen arvioon oman alueen sosiaali- ja terveyskeskukseen tai mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinjaan. Lievissä oireissa voit ottaa yhteyttä digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen mielenterveys ja riippuvuudet etäpalveluun/chattiin. Jos olet koti- tai asumispalveluiden asiakas, kerro voinnistasi hoitoosi osallistuvalle työntekijälle. Sosiaali- ja terveyskeskuksen ollessa suljettuna, soita päivystysapuun 116 117, hätätilanteessa soita 112.

Tukea arjen haasteisiin

Mikäli sinulla on taloudellisia huolia, vaikea perhetilanne tai tarvitset apua kotona pärjäämisen tueksi, voit olla yhteydessä etäpalveluna sosiaaliohjaajaan tai soittaa ikääntyneiden asiakasohjaukseen. Jos kotona on lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa, voit hakeutua turvakotiin. 

Järjestöjen ja seurakunnan tarjoama tuki

Lisätietoa ahdistuneisuushäiriöistä

Ahdistusoireet ovat ikääntyneillä verrattain yleisiä. Ahdistukseen liittyy fyysisiä oireita ja usein ikääntynyt hakeutuu vastaanotolle fyysisten oireiden vuoksi. Ikääntyneen kohdalla on tärkeä tutkia terveydentila ja mikäli oireita selittävää ei löydy, saattaa kyseessä olla ahdistuneisuushäiriö. Myös alkavan muistisairauden mahdollisuus on otettava huomioon. Lievä muistisairaus ei ole este keskusteluhoidon toteuttamiselle.  

Ahdistuksesta voi kysyä ja keskustella kuka tahansa ammattilainen. Ahdistusoireilun taustalla voi olla esimerkiksi elämäntilanteessa tapahtunut muutos, taloudelliset huolet, epäselvyys saatavilla olevista palveluista tai huoli läheisistä. Tärkeää on pysähtyminen asiakkaan asian äärelle. Joskus kuunteleminen ja tiedon antaminen voi lievittää oireita eikä varsinaista hoitoa mielenterveys- ja päihdepalveluissa tarvita. Myös järjestöt tarjoavat tukea eri elämäntilanteisiin.

Seuraavien kysymysten avulla voit kartoittaa asiakkaan tilannetta:

  • Onko elämäntilanteessa tapahtunut muutoksia, onko huolia?
  • Kuinka olet nukkunut?
  • Onko tehty lääkemuutoksia?
  • Onko ollut korostunutta huolestuneisuutta, levotonta oloa, hermostuneisuutta, keskittymisvaikeuksia, uniongelmia? 
  • Onko esiintynyt fyysisiä oireita, kuten hikoilua, vapinaa, sydämentykytystä, vatsaoireita, lihasjännitystä? 
  • Onko oireet vaikuttaneet toimintakykyyn, sujuuko arki kuten ennen? 
  • Onko päihteidenkäyttöä,  muut riippuvuudet? 
  • Asiakkaan oma arvio mielialasta?
  • Onko ollut kuoleman toiveita tai itsetuhoajatuksia? Itsetuhoisen henkilön kohtaaminen - innokylä (pdf) 
  • Onko asiakas kokenut väkivaltaa? Väkivallan puheeksi ottaminen

Jos asiakkaalla on tarvetta kotihoidon palveluille, ota yhteyttä keskitettyyn asiakasohjaukseen, josta voidaan järjestää palvelutarpeen arvio ja aloittaa tarvittaessa kuntouttava arviointijakso.

Tutkiminen

Voit arvioida ahdistusoireiden laatua täyttämällä itsearviointiin soveltuvia oirekyselyitä. Oirekyselyt ovat yksi tapa arvioida oireiden voimakkuutta ja psyykkistä vointia, mutta ne eivät korvaa ammattilaisen kanssa käytyä keskustelua. Ahdistusoireiden arvioinnin yhteydessä kartoitetaan myös mielialaa ja päihteiden käyttöä. Oirekyselyt eivät ole diagnostisia, diagnoosin voi asettaa vain lääkäri. Ota testeistä saamasi tulokset talteen, jotta voit tarvittaessa keskustella niistä ammattilaisen kanssa.

Oirekyselyitä

Jos saat oirekyselyistä korkeat pisteet, ole yhteydessä alueesi sosiaali- ja terveyskeskuksen ajanvaraukseen tai mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinjaan voinnin arvioimiseksi. Lievissä oireissa voit ottaa yhteyttä digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen mielenterveys ja riippuvuudet etäpalveluun/chattiin. Mikäli saat oirekyselystä normaalin tuloksen, mutta koet ahdistusoireet hankalana, on myös silloin tärkeä olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen.  

Terapianavigaattori

Psyykkisen voinnin alkukartoituksessa voit hyödyntää myös terapianavigaattoria, jonka avulla voidaan tunnistaa mielenterveyshoidon tarpeita. Terapianavigaattori täytetään nimettömänä. Kyselyn avulla saat tietoa oireiden laadusta ja mahdollisesta psykososiaalisen hoidon tai muun tuen tarpeesta. Terapianavigaattori on suunniteltu ensisijaisesti työikäisen väestön käyttöön, joten kaikkien oiremittareiden tulokset eivät ole suoraan sovellettavissa ikääntyneille. 

Halutessasi täytä terapianavigaattori. Seuraa ohjeita, ota saamasi koodi talteen ja ole tarvittaessa kuukauden sisällä yhteydessä mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinjaan tai mielenterveys ja riippuvuudet etäpalveluun/chattiin, jossa ammattilainen käy kanssasi tulokset läpi ja suunnittelee  tarpeenmukaisen hoidon.

Kaikkien digitaalisten palveluiden käyttö on vapaaehtoista, voit asioida tuttuun tapaan omissa terveyspalveluissasi.

Kaikki ammattilaiset

Oirekyselyt

Mahdollisen muistisairausepäilyn herätessä, tee MMSE-testi (pdf), jos sitä ei ole tehty viimeisen ½ vuoden aikana. Huomioi, että masennus- ja ahdistusoireet vaikuttavat iäkkään kognitioon ja testi tulisi tehdä vasta mielialaoireiden korjaannuttua. Lievät oireet eivät ole este testin tekemiselle. Ohjaa potilas muistihoitajalle muistitutkimuksiin, jos MMSE pisteet ovat 25/30 tai sen alle. Lisätietoa löydät muistipotilaan hoitoketjusta.

Toimintakyvyn arviointi (RAI)

Hoidon ja palvelujen tarpeen arvioinnissa asiakkaan toimintakykyä arvioidaan RAI-arviointijärjestelmällä.  Säännöllisissä palveluissa (koti- ja asumispalvelut) asiakkaille tehdään toimintakyvyn kokonaisarvioinnit vähintään puolivuosittain ja voinnin oleellisesti muuttuessa. Asiakas- ja palveluohjauksessa, päivätoiminnassa, omaishoidon tuessa ja lyhytaikaisyksiköissä on käytössä kotihoidon RAIn osittaisarvioinnit. Hyödynnä toimintakyvyn arvioinnin (RAI) tietoja osana asiakkaan psyykkisen voinnin arviointia. 

Lisätietoa

Itsetuhoisuus

Itsemurhavaaran arviointi on keskeinen hoidossa huomioitava tekijä ja itsetuhoajatusten esiintymisestä tulee kysyä osana ahdistuspotilaan arviointia ja hoitoa. Itsetuhoajatuksista kysyminen ei lisää itsetuhoisuuden riskiä. Jos potilaalla on itsetuhoisia ajatuksia ja tilanne herättää huolta, konsultoi tarvittaessa oman alueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinjaa tai päivystävää lääkäriä. Akuutissa tilanteessa soita 112, älä jätä potilasta yksin. 

Lisätietoa

Itsemurhayrityksen jälkeinen arviointi

Itsemurhaa yrittänyt potilas kuuluu aina arvioida terveydenhuollossa. Somaattisen terveydentilan arvioinnin ja hoidon jälkeen tehdään psykiatrinen arvio psykiatrian erikoislääkärin tai psykiatriaan perehtyneen lääkärin toimesta. Psykiatrisen arvion lisäksi tärkeää on hoito- ja turvasuunnitelman laatiminen.

Itsemurhaa yrittänyt potilas tulee kohdata empaattisesti. Anna potilaan kertoa tapahtumien kulusta ja esitä tarvittaessa tarkentavia avoimia kysymyksiä. Potilaan kanssa käydään keskustellen läpi itsemurhayritystä edeltäneet tapahtumat, miksi potilas päätyi yrittämään itsemurhaa ja miten voisi ehkäistä vastaavan tilanteen jatkossa. Voit käyttää haastattelun apuvälineenä ketjuanalyysia. Osana arviointia huomioidaan potilaan läheiset ja tarvittaessa ohjataan heidät psykososiaalisen tuen pariin. Itsemurhayrityksen jälkeen potilas tarvitsee psykiatrista jatkohoitoa, varmista, että potilas on tietoinen missä jatkohoito toteutuu.

Lisätietoa

Mielenterveys- ja päihdesairaanhoitajat (edellisten lisäksi)

Hoito

Omahoito

Jos koet olosi ahdistuneeksi, voit kokeilla itsehoitomenetelmiä ja omahoito-ohjelmia oireiden helpottamiseksi. Ahdistavassa tilanteessa voit kokeilla kehollisia harjoituksia, joista esimerkiksi hengitykseen keskittyminen ja rentoutuminen ovat tehokkaiksi todettuja menetelmiä. Myös rauhallinen liikunta voi helpottaa ahdistusta. Ahdistuksesta huolimatta on tärkeä pitää kiinni normaaleista arjen asioista. Ahdistavia tilanteita ei tulisi vältellä, se yleensä pahentaa ahdistusoireilua.

Ahdistusoireisiin voi vaikuttaa ennaltaehkäisevästi huolehtimalla terveellisistä elämäntavoista. Huolehdi myös sosiaalisista suhteista, toisen kanssa keskustelu voi helpottaa ahdistusta. Sosiaalisia kontakteja kannattaa ylläpitää, vaikka se ei ahdistuneena aina ole helppoa. Jos sinulla ei ole läheisiä, voit tutustua järjestöjen ja seurakunnan toimintaan, joista voi löytää vertaistukea. 

Jos sinulla on käytössä lääkitys, on tärkeä käyttää sitä ohjeen mukaisesti.

Alkoholin käyttöä tulisi välttää, se pääsääntöisesti pahentaa mielialaoireita, vaikka se hetkellisesti saattaakin tuoda helpotusta oireisiin. 

Alla olevista linkeistä löydät itsehoito-ohjeita ja omahoito-ohjelmia, joista voi olla sinulle apua. Tutustu ja kokeile.

Järjestöjen ja seurakunnan tarjoama tuki

Hoito mielenterveys- ja päihdepalveluissa

Jos sinulla todetaan hoitoa vaativia ahdistusoireita, arvioidaan määräaikaisen hoitojakson tarve oman alueesi sosiaali- ja terveyskeskuksen mielenterveyspalveluissa. Lääkäri voi tehdä lähetteen Sairaala Novan vanhuspsykiatrian työryhmään mikäli tilanne edellyttää tarkempia tutkimuksia.

Hoitojakson pituus suunnitellaan yksilöllisesti yhdessä laaditun hoitosuunnitelman mukaisesti. Jos vastaanotolle saapuminen on haastavaa, voidaan käynti toteuttaa puhelinvastaanottona, kotikäyntinä tai etävastaanottona riippuen kuntasi tarjoamista palveluista. Hoitokäynnit ovat maksuttomia lääkärinlausuntoja ja sairaalahoitoa lukuun ottamatta.

Tapaamisella ammattilainen arvioi vointiasi ja toteuttaa tukea antavaa, tavoitteellista keskusteluhoitoa. Sinulle saatetaan ohjata myös itsenäisesti tehtäviä harjoitteita. Mikäli sinulle on aloitettu lääkehoito, seuraa ammattilainen lääkehoidon vastetta ja huolehtii mahdollisista lääkehoitoon liittyvistä verikoe seurannoista. Hoitoon voi sisältyä myös läheistesi tapaaminen, joka toteutetaan yhteistyössä kanssasi. Sitoutuminen yhdessä sovittuun hoitoon nopeuttaa toipumista. Myös muut hoitoosi osallistuvat ammattilaiset, kuten kotihoidon ja asumispalveluiden työntekijät tukevat sinua toipumisessa. Jatkohoidon tarvetta arvioidaan säännöllisesti ja hoidon päättymisestä sovitaan yhteistyössä kanssasi. Hoidon tavoitteena on oireiden helpottaminen tai niiden kanssa selviäminen sekä oireiden uusiutumisen ehkäisy. 

Mikäli ahdistusoireet uusiutuvat hoitojakson päättymisen jälkeen, ole yhteydessä sosiaali- ja terveyskeskukseen voinnin uudelleen arvioimiseksi.

Kaikki ammattilaiset

Iäkkään potilaan hoidossa keskeistä on kokonaisvaltainen tilanteen arviointi:

  • Fyysiset syyt poissuljetaan 
  • Lääkitys tarkastetaan 
  • Toimintakyky ja palveluiden tarve arvioidaan
  • Kartoitetaan sosiaalinen verkosto
  • Selvitetään päihteidenkäyttö ja riippuvuudet
  • Kysytään väkivallasta
  • Arvioidaan itsetuhoisuutta

Jos potilaan oirekuva on lievä, ohjaa kokeilemaan mielenterveystalon omahoito-ohjelmia tai ohjaa potilaalle esimerkiksi hengitys- ja rentoutusharjoituksia. Anna tietoa terveellisistä elämäntavoista ja ohjaa mielekkään tekemisen pariin sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kannusta potilasta liikkumaan, myös arkiliikunta tukee mielenterveyttä ja ylläpitää toimintakykyä. Tarvittaessa ohjaa potilas yksilölliseen liikuntaneuvontaan.

Lievissä ahdistusoireissa voit jatkaa voinnin seurantaa, mutta mikäli potilas tarvitsee tarkempaa arviota tai jatkohoitoa, ole yhteydessä mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinjaan. Jos potilas on kotihoidon etähoivan asiakas ja tarvitsee lyhytaikaista hoidollista keskusteluapua, voit olla yhteydessä mielenterveys ja riippuvuudet -etäpalveluun, jossa arvioidaan etäpalvelun soveltuvuus potilaalle. Katso tarkemmat ohjeet Sampo-ohjepankista (vaatii tunnistautumisen). Tarkempaa selvittelyä vaativia tilanteita ovat esimerkiksi vaikeat ahdistusoireet, jotka heikentävät toimintakykyä, haitallinen alkoholinkäyttö ja itsetuhoisuus.

Jos potilaalle on aloitettu ahdistusoireiluun lääkitys, on voinnin tiivis seuranta tarpeen. Ikääntyneet ovat herkempiä psyykenlääkkeiden haittavaikutuksille ja yhteisvaikutusten mahdollisuus muiden lääkkeiden kanssa kasvaa. Erityisesti bentsodiatsepiinit aiheuttavat haittoja, joten niiden pitkäaikaista käyttöä tulee välttää. Potilaalle tulee antaa tietoa lääkityksen hyödyistä ja mahdollisista haitoista. Usein lääkehoidon aloitukseen tarvitaan tukea ja motivointia, sillä lääkehoidon vaste tulee pidemmällä viiveellä (6-8 viikkoa), joten potilaan vointia on seurattava riittävän pitkään lääkevasteen arvioimiseksi. Jos potilaalla on käytössä runsas lääkitys fyysisiin sairauksiin, saatetaan lääkehoidon aloittamisessa tarvita psykiatrin konsultaatiota.

Kuntoutus

Ikääntyneen potilaan toimintakyvyn ja kotona pärjäämisen arviointi on keskeinen osa hoitoa. Ikääntyneen toimintakyky laskee nopeasti ja kohentuu hitaasti, joten mahdollista kuntoutuksen tarvetta tulisi arvioida ennaltaehkäisevästi. Ikääntyneet hyötyvät ryhmämuotoisista toiminnoista, joita kunnat, hyvinvointialue, järjestöt ja yhdistykset tarjoavat monipuolisesti. Kannusta potilasta tutustumaan saatavilla oleviin palveluihin. 

Toimintakykyä heikentävissä ahdistusoireissa voidaan tarvita myös kuntoutusta osana hoitoa. Kuntoutusvaihtoehtoja ovat esimerkiksi fysioterapia ja toimintaterapia,  riippuen kunnan tarjoamista palveluista. Digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus tarjoaa fysioterapiaa etänä, palvelu laajenee vuoden 2024 aikana koko Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Tarkasta tämän hetkinen saatavuus tästä. Kotihoidon asiakkailla on mahdollisuus arkikuntoutukseen. Voit ohjata kotihoidon asiakkaan arkikuntoutukseen, jos potilaan toimintakyky on laskenut äkillisesti ja tarvitaan tehostettua kuntoutusta. Lisätietoa arkikuntoutuksesta saat potilaan kotihoidon tiimistä.

Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa on mahdollisuus saada 16-67 -vuotiaan henkilön, jolla työ-tai opiskelukyky on uhattuna mielenterveydenhäiriön vuoksi ja psykiatri on arvioinut terapian tarpeelliseksi työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi ja parantamiseksi. 

Mielenterveys-ja päihdesairaanhoitajat (edellisten lisäksi)

Hoidon lähtökohtana on potilaan kokemat oireet, asianmukaiset tutkimukset ja arvioitu hoidon tarve. Yhteistyössä potilaan kanssa laaditaan hoitosuunnitelma, jossa on kuvattu potilaan esille tuomat ongelmat, valitut hoitomenetelmät ja hoidon tavoitteet. Yhdessä laaditut tavoitteet parantavat hoitoon sitoutumista. Osana hoitoa huomioidaan potilaan läheiset ja selvitetään mahdollisten tukipalveluiden tarve kotiin.

Ikääntynyt saattaa olla huolissaan ahdistukseen liittyvistä fyysisistä oireista. On tärkeää, että potilas oppii tunnistamaan nämä oireet ahdistukseen liittyviksi ja löytää keinoja niiden helpottamiseksi. Jos oirekuvaan liittyy välttämiskäyttäytymistä, voi potilaalle antaa kotona tehtäviä harjoituksia.  

Mikäli potilaan voinnissa ei tapahdu kohentumista hoidon myötä, voi hoidosta vastaava lääkäri tehdä lähetteen Sairaala Novan vanhuspsykiatrian työryhmään. Yleisimmin erikoissairaanhoitoa vaativia tilanteita ovat:

  • Vaikea ahdistuneisuus, johon samanaikaisesti liittyy muu psykiatrinen häiriö, kuten vaikeahoitoinen depressio, persoonallisuushäiriö, päihdeongelma tai vakava itsetuhoisuus
  • Toimintakykyyn vaikuttavat ahdistusoireet
  • Erotusdiagnostiset tilanteet

Lisätietoa

Yhteystiedot palveluihin

Jos tilanteesi vaatii välitöntä apua:

Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen tehtävänä on antaa matalan kynnyksen neuvontaa ja ohjausta sekä ennaltaehkäisevistä että hyvinvointialueen palveluista. 

Konsultaatio- ja läheteohjeet ammattilaiselle

Konsultoi ensisijaisesti oman alueen terveyskeskuslääkäriä tai  mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinjaa.   

Sairaala Novan vanhuspsykiatrian työryhmän konsultaatiot:

  • Sairaanhoitajan puhelinkonsultaatioaika ma-to 8-15, pe 8-14 (hoitoonohjaus, hoitotyö, mentorointi- ja työnohjauspyynnöt sekä lääkärin konsultaatiopyynnöt) Psykiatrian kriteeri- ja läheteohjeet aikuisten palveluihin (Sampo-ohjepankki, vaatii tunnistautumisen) 
  • Kiireettömät psykiatrin konsultaatiot lähetteellä
  • Vanhuspsykiatrian työryhmässä hoidossa olevien potilaiden osalta psykiatrin konsultaatiot myös Lifecare viestillä

Psykiatrinen sairaalahoito

Psykiatrisen osastohoidon tarpeen arvioinnissa konsultoi psykiatrian akuuttityöryhmää 24/7, Psykiatrian kriteeri- ja läheteohjeet aikuisten palveluihin (Sampo-ohjepankki, vaatii tunnistautumisen)

Läheteohjeet Sairaala Novan vanhuspsykiatrian työryhmään:

Läheteohjeet neuromodulaatiohoitoihin:

Psykiatrinen osastohoito:

Hoito- ja palveluketjutiedot

Hoito- ja palveluketjun tavoitteena on:

  • Parantaa Keski-Suomen hyvinvointialueen asiakkaiden tiedon saantia saatavilla olevista palveluista
  • Taata mahdollisimman tasalaatuiset mielenterveys- ja päihdepalvelut koko Keski-Suomen hyvinvointialueella
  • Edistää asiakkaan omahoidon mahdollisuuksia 
  • Yhdenmukaistaa hoitokäytäntöjä Keski-Suomen hyvinvointialueella
  • Sujuvoittaa ja selkeyttää ammattilaisten välistä työnjakoa ja yhteistyötä
  • Vahvistaa ammattilaisten osaamista ikääntyneiden ahdistuneisuushäiriöiden tunnistamisessa ja hoidossa
  • Toimia perehdyttämisen apuvälineenä
  • Palveluketjun sisältö perustuu Käypä hoito -suositukseen sekä yhdessä sovittuihin toimintatapoihin Keski-Suomen hyvinvointialueella
  • Palveluketjun laadintaan on osallistunut moniammatillinen työryhmä, jossa on ollut mukana sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä kokemusasiantuntijoita
  • Maakunnallinen työryhmä aloitti työskentelyn vuonna 2022
  • Hoito- ja palveluketju on julkaistu Terveysporttiin vuonna 2023
  • Hoito- ja palveluketju tarkistetaan ja päivitetään kahden vuoden välein sekä tarpeen mukaan työryhmän toimesta

Päivityksestä ja mahdollisista muutoksista vastaa:

  • Hoito- ja palveluketjun sisältö

Maria Pynnönen, kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja, Keski-Suomen hyvinvointialue maria.j.pynnonen@hyvaks.fi

  • Tekninen toteutus/muutokset/tiedostojen hallinta:

Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, tietojohtamisen palvelualue, kehittämispalvelut johanna.kinnunen@hyvaks.fi

  • Blomberg Erja, toiminnanjohtaja, Jyväskylän Suvanto ry
  • Harjula Annukka, kokemusasiantuntija, kokemusasiantuntijakouluttaja
  • Huisman Therese, sairaanhoitaja, vanhuspsykiatrian työryhmä, Sairaala Nova
  • Jokihaara Anna-Kaisa, sosiaalityöntekijä, ikääntyneiden keskitetty asiakas- ja palveluohjaus, Jyväskylä
  • Kalliomäki Päivi, palveluohjaaja, ikääntyneiden keskitetty asiakas- ja palveluohjaus, Jyväskylä
  • Kemppainen Kati, projektityöntekijä, Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hanke
  • Kinnunen Annukka, sairaanhoitaja, mielenterveys- ja päihdepalvelut, Saarijärvi
  • Kinnunen Johanna, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, tietojohtamisen palvelualue, Sairaala Nova
  • Kivistö Mervi, RAI-koordinaattori, Keski-Suomen hyvinvointialue
  • Kokkonen Maaret, kokemusasiantuntija, kokemusasiantuntijakouluttaja
  • Korpela Jani, projektipäällikkö, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma
  • Koskela Elina, sairaanhoitaja, kotihoito, Jyväskylä 
  • Peltomaa Pirkko, asiakasohjaaja, Jämsä
  • Pihlajasaari Merja, koordinaattori, Keski-Suomen hyvinvointialue
  • Pitkänen Miia, sairaanhoitaja, kotihoito, Jämsä
  • Pynnönen Maria, projektityöntekijä, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma
  • Runsten Silja, psykiatrian erikoislääkäri, vanhuspsykiatrian työryhmä, Sairaala Nova
  • Savonen Sami, projektityöntekijä, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma
  • Tirkkonen Jaana, sairaanhoitaja, mielenterveys- ja päihdepalvelut, Jyväskylä
  • Utriainen Mervi, sairaanhoitaja, mielenterveys- ja päihdepalvelut, Pihtipudas