Iäkäs ihminen halaa läheistään iloisena.

Ikääntyneen masennuksen hoito- ja palveluketju

Hoito- ja palveluketju on julkaistu v.2023. Viimeisin muutos 27.6.2025.

Tämä hoito- ja palveluketju on tarkoitettu Keski-Suomen hyvinvointialueen asiakkaiden ja ammattilaisten käyttöön. Kuvattuna on erikseen asiakkaan ja ammattilaisen osio, mutta molemmat osiot ovat kaikkien hyödynnettävissä. 

Asiakkaan osio sisältää:

  • Vinkkejä mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen
  • Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta
  • Oiremittareita voinnin arvioimiseksi  
  • Omahoito-ohjeita
  • Yhteystiedot palveluihin  

Hoito- ja palveluketju toimii ammattilaisen apuvälineenä asiakkaan tilanteen arvioinnissa, hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Ketjussa on kuvattu ikääntyneiden masennuksen tunnistaminen, tutkiminen ja hoito. Ketjun tavoitteena on yhdenmukaistaa hoitokäytäntöjä ja sujuvoittaa ammattilaisten välistä työnjakoa ja yhteistyötä.

Ennaltaehkäisy

Mielen hyvinvointia on mahdollista vahvistaa kiinnittämällä huomiota arjen toimintoihin. Keskeisiä toimia ovat sosiaalista kanssakäymistä ja osallisuutta vahvistavat menetelmät. Jokainen tarvitsee elämäänsä sosiaalisia kontakteja ja asioista puhuminen luotettavan ihmisen kanssa helpottaa oloa. Myös mielekäs tekeminen ja uuden oppiminen tukevat mielen hyvinvointia. Terveellisiin elämäntapoihin tulisi kiinnittää huomiota:

  • Säännöllinen liikunta hoitaa kehoa ja mieltä, myös kevyt liikunta ja kotityöt tukevat hyvinvointia ja terveyttä. Tutustu Keski-Suomen liikuntamahdollisuuksiin.
  • Riittävä määrä lepoa tukee jaksamista arjen toiminnoissa. 
  • Terveyttä edistävä ruokailu tekee hyvää niin aivo- kuin sydänterveydelle.
  • Alkoholin käytön tulisi olla kohtuullista, yli 65- vuotias ei saisi yhdellä juomiskerralla nauttia 2 annosta enempää tai viikossa yli 7 annosta. Tiettyjen sairauksien ja lääkityksien yhteydessä suositellaan täysraittiutta. 
  • Vältä runsasta kofeiinin käyttöä.

Ikääntymiseen voi liittyä toimintakyvyn laskua, sairauksia ja menetyksiä, jotka heijastuvat mielen hyvinvointiin. Kertynyt elämänviisaus, aikaisempi selviytymisen kokemus ja joustava suhtautuminen muutoksiin helpottavat sopeutumista muuttuneeseen elämäntilanteeseen. 

Alla olevista linkeistä löydät lisätietoa terveellisistä elämäntavoista:

Alla olevista linkeistä löydät lisätietoa mielen hyvinvoinnin vahvistamisesta:

Omahoito-ohjelmia ja harjoituksia mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen

Alla olevista linkeistä löydät tehtäviä ja harjoituksia, joiden avulla voit vahvistaa mielen hyvinvointia. Tutustu ja kokeile.

Ryhmä- ja vertaistoimintaa hyvinvoinnin tueksi

Mielen hyvinvoinnin huomioiminen on jokaisen ammattilaisen tehtävä, mielenterveys kuuluu kaikille. Ammattilaisen tehtävänä on tukea asiakasta mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa ja auttaa tunnistamaan mielen voimavaroja lisääviä tekijöitä.  

Ammattilaisen tehtävänä on antaa tietoa erilaisista itse- ja omahoito mahdollisuuksista sekä tarvittaessa ohjata asiakas hoidon tarpeen mukaisen ammattilaisen vastaanotolle.

Seuraavilta sivuilta löydät tietoa ikääntyneiden mielenterveydestä sekä materiaalia mielenterveyttä edistävän ryhmä- ja yksilötoiminnan järjestämiseen. 

Lisätietoa

Tunnistaminen

Mitä on masennus?

Masennus on ikääntyneiden yleisin mielenterveyden häiriö. Masennuksen syntyyn ei ole olemassa yhtä syytä vaan usein sairastuminen on useiden tekijöiden summa. Taustalla voi olla elämänkriisi, kuten leskeytyminen, yksinäisyys, oma tai läheisen vakava sairastuminen tai surematon suru. Masennuksen taustalla voi olla myös jokin fyysinen sairaus, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta. Myös alkavaan muistisairauteen voi liittyä masentuneisuutta.

Ikääntyneellä masennuksen oireita ovat esimerkiksi:

  • Mielialan lasku
  • Uupuneisuus 
  • Kiinnostuksen menettäminen asioihin 
  • Fyysiset kivut, joille ei löydy lääketieteellistä syytä
  • Ruokahaluttomuus ja painonlasku
  • Univaikeudet
  • Kuoleman toiveet ja itsetuhoiset ajatukset
  • Vakavaan masennukseen voi liittyä harhaluuloja ja aistiharhoja

Masennus on monimuotoinen sairaus eikä yksittäinen fyysinen oire tai matala mieliala merkitse masennusta. Esimerkiksi suru ja alakulo ovat normaaleja tunteita vaikeissa tilanteissa eikä niitä tule sekoittaa masennukseen. Masennus diagnoosi edellyttää oireiden päivittäistä esiintymistä vähintään kahden viikon ajan ja oireiden vaikeusaste vaikuttaa arjessa selviytymiseen. Oirekuvan moninaisuudesta johtuen ikääntyneen masennusta voi olla vaikea tunnistaa ja se onkin alidiagnosoitu sairaus. Jos olet huomannut itselläsi tai läheiselläsi mielialan mataluutta ja joitakin edellä mainituista oireista, on tärkeä hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen arvioon. Hoitamaton masennus heikentää elämänlaatua ja laskee toimintakykyä. Masennusta voidaan hoitaa tehokkaasti ja suuri osa sairastuneista toipuu. Älä jää yksin.

Jos masennusoireet ovat hankalia heikentäen toimintakykyä ja kotona pärjäämistä, hakeudu terveydenhuollon ammattilaisen arvioon oman alueen sosiaali- ja terveyskeskukseen tai mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinjaan. Lievissä oireissa voit ottaa yhteyttä digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen mielenterveys ja riippuvuudet etäpalveluun/chattiin. Jos olet koti- tai asumispalveluiden asiakas, kerro voinnistasi hoitoosi osallistuvalle työntekijälle. Kiireellistä hoitoa vaativassa tilanteessa soita päivystysapuun 116 117, hätätilanteessa soita 112.

Tukea arjen haasteisiin

Mikäli sinulla on taloudellisia huolia, vaikea perhetilanne tai tarvitset apua kotona pärjäämisen tueksi, voit olla yhteydessä etäpalveluna sosiaaliohjaajaan tai soittaa ikääntyneiden asiakasohjaukseen. Jos kotona on lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa, voit hakeutua turvakotiin. 

Järjestöjen ja seurakunnan tarjoama tuki

Lisätietoa masennuksesta

Masennus on ikääntyneiden yleisin mielenterveyden häiriö. Erotusdiagnostiikka korostuu ikääntyneillä asiakkailla, joilla ei ole aikaisemmin esiintynyt masennusta. Masennusoireita voi esiintyä esimerkiksi hypotyreoosin, neurologisten sairauksien ja alkavan muistisairauden yhteydessä. Lievä muistisairaus ei ole este keskusteluhoidon toteuttamiselle.  

Masennusdiagnoosia ei tehdä läheisen kuolemaan liittyvässä normaalissa surureaktiossa. Mikäli suru pitkittyy, asiakkaan toimintakyky heikkenee ja esiintyy itsetuhoajatuksia, on tarkempi mielialan arvioiminen ja hoidon suunnittelu tarpeen. Normaalissa surureaktiossa ohjaa asiakas sururyhmiin.

Masennuksesta voi kysyä ja keskustella kuka tahansa ammattilainen. Tunnistamisen voit aloittaa kysymällä kaksi kysymystä mielialasta.

  1. Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi tuntemastasi alakulosta, masentuneisuudesta tai toivottomuudesta?
  2. Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi kokemastasi mielenkiinnon puutteesta tai haluttomuudesta?

Jos asiakas vastaa toiseen myöntävästi, on tarkempi mielialan arviointi perusteltua. Voit hyödyntää alla olevia kysymyksiä voinnin arvioinnissa.

Seuraavien kysymysten avulla voit kartoittaa asiakkaan tilannetta: 

  • Kuinka olet nukkunut?
  • Onko ruokahalun tai painon muutoksia?
  • Onko muutoksia keskittymiskyvyssä?
  • Onko mielenkiinto asioihin säilynyt?
  • Onko sosiaalisissa suhteissa tapahtunut muutoksia?
  • Onko elämäntilanteessa tapahtunut muutoksia, onko huolia?
  • Onko oireet vaikuttaneet toimintakykyyn, sujuuko arki kuten ennen?
  • Onko aikaisempia masennusjaksoja?
  • Asiakkaan oma-arvio mielialasta
  • Onko päihteidenkäyttöä, muut riippuvuudet?
  • Onko ollut kuoleman toiveita tai itsetuhoajatuksia? Itsetuhoisen henkilön kohtaaminen - innokylä (pdf)
  • Onko asiakas kokenut väkivaltaa?  Väkivallan puheeksi ottaminen

Jos asiakkaalla on tarvetta kotihoidon palveluille, ota yhteyttä keskitettyyn asiakasohjaukseen, josta voidaan järjestää palvelutarpeen arvio ja aloittaa tarvittaessa kuntouttava arviointijakso.

Vaikea-asteinen psykoottinen masennus

Psykoottinen masennus on masennuksen vaikein muoto, jonka tunnistaminen on tärkeää oheissairastavuuden ja ylikuolleisuuden vuoksi. Psykoottisessa masennuksessa esiintyy vakavien masennusoireiden lisäksi myös harhaluuloja, aistiharhoja ja potilaan todellisuudentaju on heikentynyt. Potilas voi olla psykomotorisesti huomattavan hidastunut tai kiihtynyt. Itsemurhayritykset ovat noin kaksi kertaa yleisempiä kuin ei-psykoottisen masennuksen yhteydessä. Vaikeimmillaan kyseessä on depressiivinen stupor, jolloin potilas on pysähtynyt, reagoimaton ja kykenemätön syömään tai juomaan. Tila on hengenvaarallinen, jos sitä ei tunnisteta riittävän nopeasti. Potilaan voinnin arvioinnissa on tärkeää läheisten ja hoitoon osallistuvien työntekijöiden haastattelu. 

Tyypillisiä harhaluuloja vaikea-asteisessa psykoottisessa masennuksessa:

  • Täydellinen varattomuus
  • Vakuuttuneisuus rikoksen tai synnin tekemisestä, usko tulossa olevaan tuhoon tai katastrofiin, josta potilas on vastuussa
  • Somaattiset harhaluulot liittyvät usein maha-suolikanavan toimintaan
  • Epärealistisen voimakkaat syyllisyyden tunteet

Psykoottisesti masentuneen potilaan hoito toteutuu erikoissairaanhoidossa joko intensiivisessä avohoidossa tai sairaalahoidossa. Lääkehoidossa yhdistetään masennus- ja psykoosilääkitys. Sairauteen liittyy usein vaikeaa ahdistusta ja tuskaisuutta jota hoidetaan rauhoittavilla lääkkeillä. Psykoottisessa masennuksessa tehokkain, turvallisin ja suositeltavin hoitomuoto on sähköhoito, mutta sen ongelmana on suuri relapsiriski. Potilaat tarvitsevat usein pitkäaikaista ja tiivistä voinnin seurantaa. 

Lisätietoa

Tutkiminen

Voit arvioida masennusoireiden laatua täyttämällä itsearviointiin soveltuvia oirekyselyitä. Oirekyselyt ovat yksi tapa arvioida oireiden voimakkuutta ja psyykkistä vointia, mutta ne eivät korvaa ammattilaisen kanssa käytyä keskustelua. Masennusoireiden arvioinnin yhteydessä kartoitetaan myös ahdistusoireita ja päihteiden käyttöä. Oirekyselyt eivät ole diagnostisia, diagnoosin voi asettaa vain lääkäri. Ota testeistä saamasi tulokset talteen, jotta voit tarvittaessa keskustella niistä ammattilaisen kanssa.

Oirekyselyitä

Jos saat oirekyselyistä korkeat pisteet, ole yhteydessä alueesi sosiaali- ja terveyskeskuksen ajanvaraukseen tai mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinjaan voinnin arvioimiseksi. Lievissä oireissa voit ottaa yhteyttä digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen mielenterveys ja riippuvuudet etäpalveluun/chattiin. Mikäli saat oirekyselystä normaalin tuloksen, mutta koet masennusoireet hankalana, on myös silloin tärkeä olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen.  

Terapianavigaattori

Psyykkisen voinnin alkukartoituksessa voit hyödyntää myös terapianavigaattoria, jonka avulla voidaan tunnistaa mielenterveyshoidon tarpeita. Terapianavigaattori täytetään nimettömänä. Kyselyn avulla saat tietoa oireiden laadusta ja mahdollisesta psykososiaalisen hoidon tai muun tuen tarpeesta. Terapianavigaattori on suunniteltu ensisijaisesti työikäisen väestön käyttöön, joten kaikkien oiremittareiden tulokset eivät ole suoraan sovellettavissa ikääntyneille. 

Halutessasi täytä terapianavigaattori. Seuraa ohjeita, ota saamasi koodi talteen ja ole tarvittaessa kuukauden sisällä yhteydessä mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinjaan tai mielenterveys ja riippuvuudet etäpalveluun/chattiin, jossa ammattilainen käy kanssasi tulokset läpi ja suunnittelee  tarpeenmukaisen hoidon.

Kaikkien digitaalisten palveluiden käyttö on vapaaehtoista, voit asioida tuttuun tapaan omissa terveyspalveluissasi.

Kaikki ammattilaiset

  • Voit hyödyntää arvioinnin apuna kiireellisen hoidon perusteet- ohjekirjastoa. Jos kyseessä on ensimmäinen masennusjakso eikä oireita selittävää syytä tule arviossa esiin, ohjaa potilas terveyskeskuslääkärin arvioon fyysisten syiden poissulkemiseksi tai konsultoi terveyskeskuslääkäriä tilanteesta. Lääkärin tehtävänä on tarvittaessa arvioida ajoterveyttä. 
  • Tarkasta milloin on otettu perusverikokeet
  • Lääkelistan tarkastaminen ja kuinka potilas käyttää lääkkeitä, huomioi itsehoitovalmisteet ja luontaistuotteet
  • Psyykkisen voinnin ja toimintakyvyn arvio 
  • Oirekyselyiden täyttäminen
  • Itsemurhariskin arviointi
  • Lähisuhdeväkivallan kartoituslomake - THL (pdf)

Oirekyselyt

Mahdollisen muistisairausepäilyn herätessä, tee MMSE-testi (pdf), jos sitä ei ole tehty viimeisen ½ vuoden aikana. Huomioi, että masennus- ja ahdistusoireet vaikuttavat iäkkään kognitioon ja testi tulisi tehdä vasta mielialaoireiden korjaannuttua. Lievät oireet eivät ole este testin tekemiselle. Ohjaa potilas muistihoitajalle muistitutkimuksiin, jos MMSE pisteet ovat 25/30 tai sen alle. Lisätietoa löydät muistipotilaan hoitoketjusta.

Toimintakyvyn arviointi (RAI)

Hoidon ja palvelujen tarpeen arvioinnissa asiakkaan toimintakykyä arvioidaan RAI-arviointijärjestelmällä.  Säännöllisissä palveluissa (koti- ja asumispalvelut) asiakkaille tehdään toimintakyvyn kokonaisarvioinnit vähintään puolivuosittain ja voinnin oleellisesti muuttuessa. Asiakas- ja palveluohjauksessa, päivätoiminnassa, omaishoidon tuessa ja lyhytaikaisyksiköissä on käytössä kotihoidon RAIn osittaisarvioinnit. Hyödynnä toimintakyvyn arvioinnin (RAI) tietoja osana asiakkaan psyykkisen voinnin arviointia. 

Lisätietoa

Itsetuhoisuus

Itsemurhavaaran arviointi kuuluu masennuspotilaan hoitoon ja itsetuhoajatusten esiintymisestä tulee kysyä osana masennuspotilaan arviointia ja hoitoa. Itsetuhoajatuksista kysyminen ei lisää itsetuhoisuuden riskiä. Jos potilaalla on itsetuhoisia ajatuksia ja tilanne herättää huolta, konsultoi tarvittaessa oman alueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinjaa tai päivystävää lääkäriä. Akuutissa tilanteessa soita 112, älä jätä potilasta yksin.

Lisätietoa

Itsemurhayrityksen jälkeinen arviointi

Itsemurhaa yrittänyt potilas kuuluu aina arvioida terveydenhuollossa. Fyysisen terveydentilan arvioinnin ja hoidon jälkeen tehdään psykiatrinen arvio psykiatrian erikoislääkärin tai psykiatriaan perehtyneen lääkärin toimesta. Psykiatrisen arvion lisäksi tärkeää on hoito- ja turvasuunnitelman laatiminen.

Itsemurhaa yrittänyt potilas tulee kohdata empaattisesti. Anna potilaan kertoa tapahtumien kulusta ja esitä tarvittaessa tarkentavia avoimia kysymyksiä. Potilaan kanssa käydään keskustellen läpi itsemurhayritystä edeltäneet tapahtumat, miksi potilas päätyi yrittämään itsemurhaa ja miten voisi ehkäistä vastaavan tilanteen jatkossa. Voit käyttää haastattelun apuvälineenä ketjuanalyysia. Osana arviointia huomioidaan potilaan läheiset ja tarvittaessa heidät ohjataan psykososiaalisen tuen pariin. Itsemurhayrityksen jälkeen potilas tarvitsee psykiatrista jatkohoitoa, varmista, että potilas on tietoinen missä jatkohoito toteutuu.

Lisätietoa

Mielenterveys- ja päihdesairaanhoitajat (edellisten lisäksi)

Hoito

Omahoito

Lieviä ja keskivaikeita masennusoireita on mahdollista lievittää itse- ja omahoitomenetelmin. Vaikeammissa masennustiloissa omahoito tukee muuta hoitoa. Terveelliset elämäntavat ja säännöllinen arkirytmi ovat yksi keino vahvistaa mielenterveyttä ja lievittää masennusoireita. Myös luovat menetelmät, kuten kirjoittaminen, maalaaminen ja musiikki voivat helpottaa mielialan mataluutta. Erilaisten rentoutus- ja tietoisuusharjoitusten avulla voit rauhoittua ja rentoutua, ne auttavat pääsemään irti ajatusten tulvasta.

Liikunnalla on positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen. Liikunnan ei tarvitse olla raskasta vaan kaikenlainen fyysinen aktiivisuus tukee masennuksesta toipumisessa. Fyysisesti aktiivisella masennuspotilaalla oireita on vähemmän ja ne ovat lievempiä. Tämän vuoksi liikunta on merkityksellinen osa masennuksen hoitoa. Ryhmäliikunta edistää myös sosiaalisia suhteita. Jos tarvitset tukea liikunnan aloittamiseen, on sinulla mahdollisuus  maksuttomaan liikuntaneuvojan palveluun, jos palvelu on saatavilla kunnassasi.  

Sosiaaliset suhteet ovat merkityksellisiä ja läheisten antama tuki vaikuttaa toipumiseen. Lisäksi toisten seura antaa muuta ajateltavaa ja vie ajatuksia pois omista, joskus hankalistakin ajatuksista. Sosiaalisia kontakteja kannattaa ylläpitää, vaikka se ei masentuneena aina ole helppoa. Jos sinulla ei ole läheisiä, voit tutustua järjestöjen ja seurakunnan toimintaan, joista voi löytää vertaistukea.

Jos sinulla on käytössä lääkitys, on tärkeä käyttää sitä ohjeen mukaan. 

Alkoholin käyttöä tulisi välttää, se pääsääntöisesti pahentaa mielialaoireita, vaikka se hetkellisesti saattaakin tuoda helpotusta oireisiin. 

Alla olevista linkeistä löydät itsehoito-ohjeita ja omahoito-ohjelmia, joista voi olla sinulle apua. Tutustu ja kokeile.

Järjestöjen ja seurakunnan tarjoama tuki

Hoito mielenterveys- ja päihdepalveluissa

Jos sinulla todetaan hoitoa vaativia masennusoireita, arvioidaan määräaikaisen hoitojakson tarve oman alueesi sosiaali- ja terveyskeskuksen mielenterveyspalveluissa. Lääkäri voi tehdä lähetteen Sairaala Novan vanhuspsykiatrian työryhmään mikäli tilanne edellyttää tarkempia tutkimuksia.

Hoitojakson pituus suunnitellaan yksilöllisesti yhdessä laaditun hoitosuunnitelman mukaisesti. Jos vastaanotolle saapuminen on haastavaa, voidaan käynti toteuttaa puhelinvastaanottona, kotikäyntinä tai etävastaanottona riippuen kuntasi tarjoamista palveluista. Hoitokäynnit ovat maksuttomia lääkärinlausuntoja ja sairaalahoitoa lukuun ottamatta.

Tapaamisella ammattilainen arvioi vointiasi ja toteuttaa tukea antavaa, tavoitteellista keskusteluhoitoa. Sinulle saatetaan ohjata myös itsenäisesti tehtäviä harjoitteita. Mikäli sinulle on aloitettu lääkehoito, seuraa ammattilainen lääkehoidon vastetta ja huolehtii mahdollisista lääkehoitoon liittyvistä verikoe seurannoista. Hoitoon voi sisältyä myös läheistesi tapaaminen, joka toteutetaan yhteistyössä kanssasi. Sitoutuminen yhdessä sovittuun hoitoon nopeuttaa toipumista. Myös muut hoitoosi osallistuvat ammattilaiset, kuten kotihoidon ja asumispalveluiden työntekijät tukevat sinua toipumisessa. Jatkohoidon tarvetta arvioidaan säännöllisesti ja hoidon päättymisestä sovitaan yhteistyössä kanssasi. Hoidon tavoitteena on oireiden helpottaminen tai niiden kanssa selviäminen sekä oireiden uusiutumisen ehkäisy.

Vakavan masennuksen hoito

Vakavissa masennustiloissa saatetaan tarvita sairaalahoitoa, joka voi toteutua terveyskeskuksen vuodeosastolla tai psykiatrian osastolla, riippuen masennusoireiden vakavuudesta. Sairaalahoitoa tarvitaan tilanteessa, jossa masennukseen liittyy voimakasta toimintakyvyn laskua, itsetuhoisuutta tai todellisuudentajun häiriintymistä.  Vakavan masennuksen hoidossa keskeistä on lääkehoito, keskusteluhoito sekä käyttäytymisen aktivointi. Lääkehoidon lisäksi uudenlaiset neuromodulaatiohoidot eli hermoston toiminnan säätelyyn perustuvat hoidot ovat yleistyneet masennuksen hoidossa. Näistä voit kysyä lisätietoa hoitavalta työntekijältäsi.

Mikäli masennusoireet uusiutuvat hoitojakson päättymisen jälkeen, ole yhteydessä sosiaali- ja terveyskeskukseen voinnin uudelleen arvioimiseksi.

Kaikki ammattilaiset

Iäkkään potilaan hoidossa keskeistä on kokonaisvaltainen tilanteen arviointi:

  • Fyysiset syyt poissuljetaan 
  • Lääkitys tarkastetaan 
  • Toimintakyky ja palveluiden tarve arvioidaan
  • Kartoitetaan sosiaalinen verkosto
  • Selvitetään päihteidenkäyttö ja riippuvuudet
  • Kysytään väkivallasta
  • Arvioidaan itsetuhoisuutta

Jos potilaan oirekuva on lievä, ohjaa kokeilemaan mielenterveystalon omahoito-ohjelmia tai ohjaa potilaalle esimerkiksi hengitys- ja rentoutusharjoituksia. Anna tietoa terveellisistä elämäntavoista ja ohjaa mielekkään tekemisen pariin sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kannusta potilasta liikkumaan, myös arkiliikunta tukee mielenterveyttä ja ylläpitää toimintakykyä. Tarvittaessa ohjaa potilas yksilölliseen liikuntaneuvontaan.

Lievissä masennusoireissa voit jatkaa voinnin seurantaa, mutta mikäli potilas tarvitsee tarkempaa arviota tai jatkohoitoa, ota yhteyttä mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinjaan. Jos potilas on kotihoidon etähoivan asiakas ja tarvitsee lyhytaikaista hoidollista keskusteluapua, voit olla yhteydessä mielenterveys ja riippuvuudet -etäpalveluun, jossa arvioidaan etäpalvelun soveltuvuus potilaalle. Katso tarkemmat ohjeet Sampo-ohjepankista (vaatii tunnistautumisen). Tarkempaa selvittelyä vaativia tilanteita ovat esimerkiksi masennusoireet, jotka heikentävät toimintakykyä, itsetuhoisuus, lääkitykseen liittyvät haasteet ja haitallinen alkoholinkäyttö.

Jos potilaalle on aloitettu masennuslääkitys, on voinnin tiivis seuranta tarpeen. Ikääntyneet ovat herkempiä psyykenlääkkeiden haittavaikutuksille ja yhteisvaikutusten mahdollisuus muiden lääkkeiden kanssa kasvaa. Lääkehoidon vaste tulee usein pidemmällä viiveellä (6-8 viikkoa), joten vointia on seurattava riittävän pitkään ennen mahdollista masennuslääkkeen vaihtoa toiseen valmisteeseen. Masennuslääkeannokset ovat 65-75- vuotiailla samansuuruiset tai vain hieman pienemmät kuin keski-ikäisillä. Yli 75- vuotiailla lääkeannokset ovat ½-1/3 keski-ikäisten annoksista. Trisyklisiä masennuslääkkeitä ei suositella yli 75- vuotiaille verenkiertoelimistöön kohdistuvien haittavaikutusten vuoksi.  

Potilaalle tulee antaa tietoa lääkityksen hyödyistä ja mahdollisista haitoista. Usein lääkehoidon aloitukseen tarvitaan tukea ja motivointia. Jos potilaalla on käytössä runsas lääkitys fyysisiin sairauksiin, saatetaan lääkehoidon aloittamisessa tarvita psykiatrin konsultaatiota.

Kuntoutus

Ikääntyneen potilaan toimintakyvyn ja kotona pärjäämisen arviointi on keskeinen osa hoitoa. Ikääntyneen toimintakyky laskee nopeasti ja kohentuu hitaasti, joten mahdollista kuntoutuksen tarvetta tulisi arvioida ennaltaehkäisevästi. Ikääntyneet hyötyvät ryhmämuotoisista toiminnoista, joita kunnat, hyvinvointialue, järjestöt ja yhdistykset tarjoavat monipuolisesti. Kannusta potilasta tutustumaan saatavilla oleviin palveluihin.

Toimintakykyä heikentävissä masennusoireissa voidaan tarvita myös kuntoutusta osana hoitoa. Kuntoutusvaihtoehtoja ovat esimerkiksi fysioterapia ja toimintaterapia, riippuen kunnan tarjoamista palveluista. Digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus tarjoaa fysioterapiaa etänä, palvelu laajenee vuoden 2024 aikana koko Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Tarkasta tämän hetkinen saatavuus tästä.

Kotihoidon asiakkailla on mahdollisuus arkikuntoutukseen. Voit ohjata kotihoidon asiakkaan arkikuntoutukseen, jos potilaan toimintakyky on laskenut äkillisesti ja tarvitaan tehostettua kuntoutusta. Lisätietoa arkikuntoutuksesta saat potilaan kotihoidon tiimistä. 

Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa on mahdollisuus saada 16-67 -vuotiaan henkilön, jolla työ-tai opiskelukyky on uhattuna mielenterveydenhäiriön vuoksi ja psykiatri on arvioinut terapian tarpeelliseksi työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi ja parantamiseksi. 

Mielenterveys- ja päihdesairaanhoitajat (edellisten lisäksi)

Hoidon lähtökohtana on kliiniseen tutkimukseen perustuva depression diagnoosi, potilaan kokemat oireet, arvioitu hoidon tarve ja vaikuttaviksi todetut hoitomuodot. Yhteistyössä potilaan kanssa laaditaan hoitosuunnitelma, jossa on kuvattu potilaan esille tuomat ongelmat, valitut hoitomenetelmät ja hoidon tavoitteet. Yhdessä laaditut tavoitteet parantavat hoitoon sitoutumista. Psykoedukaatio on olennainen osa hoitoa. Potilaan läheiset huomioidaan ja selvitetään mahdollisten tukipalveluiden tarve kotiin. Potilas tarvitsee säännöllistä voinnin seurantaa akuuttivaiheessa, mutta myös toipumisvaiheessa, jotta mahdolliset voinnin muutokset havaitaan varhaisessa vaiheessa. 

Mikäli potilaan voinnissa ei tapahdu kohentumista hoidon myötä, voi hoidosta vastaava lääkäri tehdä lähetteen Sairaala Novan vanhuspsykiatrian työryhmään. Yleisimmin erikoissairaanhoitoa vaativia tilanteita ovat:

  • Vakavat masennustilat
  • Vaikea-asteinen psykoottinen masennus
  • Erotusdiagnostiset tilanteet
  • Lääkeresistentit, huonosti hoidolle reagoivat masennustilat
  • Vakava itsetuhoisuus
  • Toimintakykyyn vaikuttavat masennustilat

Lisätietoa masennuksen hoidosta:

Yhteystiedot palveluihin

Jos tilanteesi vaatii välitöntä apua:

Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen tehtävänä on antaa matalan kynnyksen neuvontaa ja ohjausta sekä ennaltaehkäisevistä että hyvinvointialueen palveluista. 

Konsultaatio- ja läheteohjeet ammattilaiselle

Konsultoi ensisijaisesti oman alueen terveyskeskuslääkäriä tai  mielenterveys- ja päihdepalveluiden ensilinjaa. 

Sairaala Novan vanhuspsykiatrian työryhmän konsultaatiot:

Psykiatrinen sairaalahoito

Psykiatrisen osastohoidon tarpeen arvioinnissa konsultoi psykiatrian akuuttityöryhmää 24/7, Psykiatrian kriteeri- ja läheteohjeet aikuisten palveluihin (Sampo-ohjepankki, avautuu vain ammattilaiselle)

Läheteohjeet Sairaala Novan vanhuspsykiatrian työryhmään:

Läheteohjeet neuromodulaatiohoitoihin:

Psykiatrinen osastohoito:

Hoito- ja palveluketjun tiedot

Hoito- ja palveluketjun tavoitteena on:

  • Parantaa Keski-Suomen hyvinvointialueen asiakkaiden tiedon saantia saatavilla olevista palveluista
  • Taata mahdollisimman tasalaatuiset mielenterveys- ja päihdepalvelut koko Keski-Suomen hyvinvointialueella
  • Edistää asiakkaan omahoidon mahdollisuuksia 
  • Yhdenmukaistaa hoitokäytäntöjä Keski-Suomen hyvinvointialueella
  • Sujuvoittaa ja selkeyttää ammattilaisten välistä työnjakoa ja yhteistyötä
  • Vahvistaa ammattilaisten osaamista ikääntyneiden masennuksen tunnistamisessa ja hoidossa
  • Toimia perehdyttämisen apuvälineenä
  • Palveluketjun sisältö perustuu Käypä hoito -suositukseen sekä yhdessä sovittuihin toimintatapoihin Keski-Suomen hyvinvointialueella
  • Palveluketjun laadintaan on osallistunut moniammatillinen työryhmä, jossa on ollut mukana sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä kokemusasiantuntijoita
  • Maakunnallinen työryhmä aloitti työskentelyn vuonna 2022
  • Hoito- ja palveluketju on julkaistu Terveysporttiin vuonna 2023
  • Hoito- ja palveluketju tarkistetaan ja päivitetään kahden vuoden välein sekä tarpeen mukaan työryhmän toimesta

Päivityksestä ja mahdollisista muutoksista vastaa:

  • Hoito- ja palveluketjun sisältö

Maria Pynnönen, kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, maria.j.pynnonen@hyvaks.fi

  • Tekninen toteutus/muutokset/tiedostojen hallinta:

Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, tietojohtamisen palvelualue, kehittämispalvelut  johanna.kinnunen@hyvaks.fi

  • Blomberg Erja, toiminnanjohtaja, Jyväskylän Suvanto ry
  • Harjula Annukka, kokemusasiantuntija, kokemusasiantuntijakouluttaja
  • Huisman Therese, sairaanhoitaja, vanhuspsykiatrian työryhmä, Sairaala Nova
  • Jokihaara Anna-Kaisa, sosiaalityöntekijä, ikääntyneiden keskitetty asiakas- ja palveluohjaus, Jyväskylä
  • Kalliomäki Päivi, palveluohjaaja, ikääntyneiden keskitetty asiakas- ja palveluohjaus, Jyväskylä
  • Kemppainen Kati, projektityöntekijä, Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hanke
  • Kinnunen Annukka, sairaanhoitaja, mielenterveys- ja päihdepalvelut, Saarijärvi
  • Kinnunen Johanna, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, tietojohtamisen palvelualue
  • Kivistö Mervi, RAI-koordinaattori, Keski-Suomen hyvinvointialue
  • Kokkonen Maaret, kokemusasiantuntija, kokemusasiantuntijakouluttaja
  • Korpela Jani, projektipäällikkö, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma
  • Koskela Elina, sairaanhoitaja, kotihoito, Jyväskylä
  • Peltomaa Pirkko, asiakasohjaaja, Jämsä
  • Pihlajasaari Merja, koordinaattori, Keski-Suomen hyvinvointialue
  • Pitkänen Miia, sairaanhoitaja, kotihoito, Jämsä
  • Pynnönen Maria, projektityöntekijä, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma
  • Runsten Silja, psykiatrian erikoislääkäri, vanhuspsykiatrian työryhmä, Sairaala Nova
  • Savonen Sami, projektityöntekijä, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma
  • Tirkkonen Jaana, sairaanhoitaja, mielenterveys- ja päihdepalvelut, Jyväskylä
  • Utriainen Mervi, sairaanhoitaja, mielenterveys- ja päihdepalvelut, Pihtipudas