Huoltaja voi yleensä asioida terveydenhuollon digitaalisissa palveluissa alle 12-vuotiaan lapsensa puolesta.

Väestötietojärjestelmä estää kuitenkin puolesta asioinnin seuraavissa tilanteissa:

• Alle 12-vuotiaalla lapsella tai toisella hänen huoltajistaan on turvakielto.
• Lapsen huollosta on muuhun kuin asumiseen liittyen huollonjakosopimus, jota ei ole kirjattu väestötietojärjestelmään koodimuotoisena.

12–17-vuotias nuori voi itse asioida digitaalisissa terveyspalveluissa vahvasti tunnistautumalla (Suomalaiset tunnistusvälineet - Suomi.fi).

Huoltajan on mahdollista asioida nuoren puolesta digitaalisissa palveluissa vain Keski-Suomen hyvinvointialueen digitaalisessa asiointipalvelussa (9.1.2025 alkaen). Asiointi aloitetaan vanhemman tunnistautumisella. Vanhemman kanssa asioidessa nuorelta varmistetaan, että hän on päätöksentekokykyinen hoidettavaan asiaan nähden ja sallii huoltajan mukana olemisen tällä asiointikäynnillä. Tällöin chat-asiointi muutetaan videoyhteydeksi

Mikäli hoidettava asia vaatii ajanvarauksia, toistuvia käyntejä tai yhteydenottoja, nuori voi oikeuttaa vanhempansa asioimaan puolestaan kyseisen hoidon suunnitteluun ja toteutukseen liittyvissä asioissa. Nuoren suostumus kirjataan potilaskertomuksen käyntikirjaukseen, joka näkyy OmaKannassa.

Alle 18-vuotias ei voi tehdä puolesta asioinnin Suomi.fi-valtuutusta, joka automaattisesti oikeuttaisi puolesta asiointiin digitaalisissa palveluissa.

Potilastietojen näkyminen huoltajalle OmaKannassa

Päätöksentekokykyiseksi arvioitu nuori voi itse päättää, näkyvätkö käynnistä kirjattavat tiedot huoltajalle potilastiedon arkistossa eli OmaKannassa. Nuoren päätöksen perusteella ammattilainen merkitsee tiedot huoltajalle näkyviksi.

Huoltaja näkee alaikäisen terveydenhuollon tietoja, kun 

• alaikäinen on alle 12-vuotias (Asiakastietolaki 703/2023).
• alaikäinen on päätöskykyinen ja sallii huoltajalle kyseiseen käyntiin liittyvien tietojen näyttämisen, ja ammattilainen on merkinnyt tiedon huoltajille näkyväksi. 
• alaikäisen päätöksentekokyky arvioidaan sellaiseksi, ettei hän ole kykenevä hoitamaan asiaansa, ja ammattilainen on merkinnyt tiedon huoltajille näkyväksi.  

Huoltaja ei näe alaikäisen terveydenhuollon tietoja, kun 

• alaikäinen todetaan kykeneväksi päättämään itse hoidoistaan ja alaikäinen ei anna lupaa tietojensa näkymiseen huoltajille.
• ammattilainen ei ole merkinnyt päätöksentekokykyä kyseisestä käynnistä. 

Voit hoitaa täysi-ikäisen puolesta terveysasioita digitaalisissa palveluissa. Digitaalista asiointia varten tarvitset Suomi.fi-valtuutuksen. 

Puolesta asiointi digitaalisissa palveluissa

Tarvitset Suomi.fi-valtuutuksen puolesta asiointiin digitaalisissa palveluissa. Suomi.fi-valtuudet on Digi- ja väestötietoviraston tarjoama palvelu. 

Täysi-ikäisenä henkilönä voit hoitaa toisen täysi-ikäisen asioita terveydenhuollon digitaalisissa palveluissa Suomi.fi-valtuutuksella. 

Valtuuden antaminen ja pyytäminen

• Valtuuden voi antaa ja pyytää omatoimisesti tunnistautumalla sähköisillä tunnistusvälineillä (esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla) suomi.fi/valtuudet-palvelussa. 

Antaessasi Suomi.fi-valtuutuksen terveydenhuollon asioiden hoitoon ja sosiaalihuollon asioiden hoitoon, voit asioida

• Keski-Suomen hyvinvointialueen digitaalisissa palveluissa
• OmaKannassa
• apteekeissa

Valtuutus on mahdollista antaa myös, jos valtuuttajalla ei ole tunnistusvälineitä tai hän ei osaa käyttää digitaalisia palveluita.

Avustettu Suomi.fi-valtuutus 

Väestötietojärjestelmä estää puolesta asioinnin seuraavissa tilanteissa:

• Puolesta asioijalle eli valtuutetulle ei ole annettu valtuuksia terveydenhuollon asioiden hoitoon.
• Puolesta asioijalle eli valtuutetulle itselleen on määrätty edunvalvoja.
• Valtuuden antaneelle eli valtuuttajalle on määrätty edunvalvoja.

Edunvalvoja voi toimia toisen henkilön puolesta, mikäli hänellä on tuomioistuimen, Digi- ja väestötietoviraston tai aiemmin toimineen maistraatin päätös edunvalvonnasta.

Edunvalvontavaltuutettu voi edustaa valtuuttajaa, mikäli edunvalvontavaltuutus on vahvistettu Digi- ja väestötietovirastossa tai aiemmin toimineessa maistraatissa.

Edunvalvontaa koskeva päätös tai edunvalvontavaltakirjan sisältö määrittää sen, missä asioissa edunvalvojalla tai edunvalvontavaltuutetulla on edustusoikeus. Tämän vuoksi hyvinvointialueen yksikössä asioitaessa tulee esittää edunvalvontaa koskeva päätös tai vahvistettu edunvalvontavaltakirja ja vahvistamista koskeva päätös.

Lisätietoa edunvalvonnasta ja edunvalvontavaltuutuksesta löytyy Digi- ja väestötietoviraston sivuilta: Edunvalvonta ja toisen asioiden hoitaminen | Digi- ja väestötietovirasto (dvv.fi)

Ohjeet puolesta asiointiin vapaamuotoisella kirjallisella valtakirjalla

Huomaathan, että tässä tarkoitettu vapaamuotoinen kirjallinen valtakirja on eri asia kuin ylempänä mainittu edunvalvontavaltakirja. Vapaamuotoisen valtakirjan voi antaa vain täysi-ikäinen, oikeustoimikelpoinen henkilö. Toisen henkilön voi valtuuttaa hoitamaan asioita palvelukokonaisuudessa (esim. sosiaalipalvelut tai terveyspalvelut), tietyssä asiassa tai palvelussa taikka saamaan oikeuden asiakas- ja potilastietoihin.

Tällä sivulla on mallipohja valtakirjasta, jota voi hyödyntää meillä asioidessa. Valtakirjan voi laatia myös vapaamuotoisesti kirjallisena, kunhan se sisältää vaadittavat tiedot valtuuttajasta ja valtuutetusta sekä yksilöinnin siitä asiasta, jota valtuutus koskee. Tarvittaessa valtakirjapohjaa voi pyytää asiointipisteistä tai kirjaamosta.

Suomi.fi -palvelussa tehty terveydenhuollon valtuutus antaa valtuutetulle mahdollisuuden nähdä valtuuttajan potilastietoja OmaKanta-palvelusta ja apteekkiasioinnin valtuutus mahdollisuuden asioida apteekissa toisen puolesta. Suomi.fi: Valtuudet - Suomi.fi. Edellä mainittujen valtuutuksien hyödyntäminen on hyvinvointialueella toistaiseksi rajallista, koska emme voi sähköisesti tarkistaa valtuutuksen olemassaoloa. Sen vuoksi tarvitsemme puolesta asiointiin erillisen valtuutuksen meille toimitettuna valtakirjana.

Jos haluat antaa toiselle henkilölle valtakirjan puolesta asiointiin, toimi näin

1. Tulosta, täytä ja allekirjoita "Valtakirja puolesta asiointiin” –lomake.
2. Palauta lomake palvelusi yhteyshenkilölle asiakastapaamisen tai käynnin yhteydessä tai
3. lähetä valtakirja postitse kirjaamoon

Mikäli asiakirjan palauttaa joku muu kuin valtuuttaja itse, olemme valtakirjan antajaan tarvittaessa yhteydessä, jotta valtakirjan oikeellisuus voidaan varmistaa.

Tieto valtakirjasta tallennetaan asiakas- tai potilastietojärjestelmäämme. Kun haluat päättää valtakirjan voimassaolon, tulosta alla oleva ”Puolesta asioinnin valtakirjan peruutus”-lomake ja täytä se. Peruutuslomakkeen voi palauttaa vastaavalla tavalla kuin valtakirjan. Tieto valtakirjan voimassaolosta poistetaan asiakas- tai potilastietojärjestelmästämme.

Rekisterinpitäjänä ja tietojen luovuttajana olemme vastuussa siitä, että tietojen luovuttaminen tai kertominen tapahtuvat lainmukaisesti, tietosuojan ja salassapidon vaatimukset huomioiden. Meillä on velvollisuus varmistaa tietoja pyytävän valtuutetun henkilöllisyys. Lisäksi viranomaisen on hallintolain (434/2003) 12 §:n nojalla viime kädessä velvollisuus arvioida valtuutuksen luotettavuus esimerkiksi tiedustelemalla tätä valtuuttajalta.

Lomakkeet

• Valtakirja puolesta asiointiin.pdf
• Puolesta asioinnin valtakirjan peruuttaminen.pdf

Jos sinut on valtuutettu asioimaan henkilön puolesta, huomioi seuraavat asiat:

• Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi aina asioidessasi toimipisteissämme sekä esittämään saamasi valtakirja tai edunvalvontaa koskeva päätös taikka vahvistettu edunvalvontavaltakirja ja vahvistamista koskeva päätös. 
• Jos asioit puhelimitse, tunnistaminen tehdään soittamalla takaisin valtakirjassa annettuun valtuutetun numeroon.
• Varaudu kertomaan jokaisen puhelun yhteydessä nimesi, henkilötunnuksesi ja yhteystietosi.