Keskustele ammattilaisen kanssa chatissa ja täytä terveyspalveluiden oirekyselyjä uudistuneessa verkkopalvelussa.
Verkkoasiointimme on uudistunut. Keskustele ammattilaistemme kanssa ja täytä terveyspalveluiden oirekyselyjä uudessa palvelussamme. Palvelu korvaa Omaolon oirearviot.
Siirry asioimaan.
Tiedätkö mikä on sairaalan tärkein osasto? Saako pelastaja olla herkkä? Entä mitä tekee akuuttien haasteiden lääkäri?
Näihin kysymyksiin löydät vastauksen arjen sankaritarinoistamme, joissa ammattilaisemme kertovat omin sanoin työstään hyvän keskisuomalaisen arjen puolesta. Tutustu sankaritarinoihin alta!
Nuorisokodinohjaaja ja tiimivastaava Joona Koskimies tekee tärkeää ja monipuolista työtä Palokan nuorisokodissa. Hänen tehtävänsä ulottuvat arjen ohjauksesta johtamisen tukitehtäviin, ja merkityksellisyys näkyy päivittäin nuorten auttamisessa.
Ridvan Sari suorittaa amanuenssijaksoa Sairaala Novassa kirurgialla ja psykiatrialla,
Sari Pätsi aloitti sairaanhoitajan uransa keväällä 1993 valmistuttuaan sisätautikirurgiseksi sairaanhoitajaksi. "Olen aina ollut kiinnostunut infektioiden torjunnasta, ja olen hoitanut infektiopotilaita koko urani ajan", Sari kertoo.
Sairaanhoitajan työt veivät hänet syvälle hoitotyön ytimeen, mutta kiinnostus hygieniaan ja infektioiden torjuntaan oli aina läsnä.
Ilkka Käsmä toimii Keski-Suomen hyvinvointialueella alueylilääkärinä keskisellä alueella. Hän on ollut tehtävässään hyvinvointialueen aloituksesta lähtien.
"Minusta voi sanoa, että olen perusterveydenhuollon uskollinen soturi", Ilkka Käsmä kuvailee itseään.
Hän on yleislääketieteen erikoislääkäri ja ehtinyt nähdä terveydenhuollon monia puolia.
Esihenkilö on töissä tiimiään varten. Ajattelen, että minun tehtäväni esihenkilönä on mahdollistaa, että tiimini viihtyy töissä ja voi tehdä työtään mahdollisimman hyvin. Asukkaat ovat tiimini prioriteetti, minun prioriteettini on hyvä työarki tiimilleni, kertoo palveluvastaava Aapo Liukko.
Sairaanhoitaja Julia Takala on työskennellyt Laukaan terveysasemalla reilut kaksi vuotta, ensin sijaisuuksia tehden ja sittemmin vakituisessa pestissä. Polku nykyiseen työhön on aina ollut siinä mielessä selvä, että Julialla on ihan nuoresta asti ollut tavoitteena tulla sairaanhoitajaksi.
Olen Esther Olaleye ja työskentelen sairaanhoitajana Sairaala Novassa perusterveydenhuollossa. Olen kotoisin Nigeriasta ja kotimaassani toimin aiemmin opettajana useita vuosia. Olen muuttanut Suomeen yli 8 vuotta sitten. Opiskelin Oulussa lähihoitajaksi ja myöhemmin sairaanhoitajaksi. Koen, että työuran unelmani on täyttynyt, kun olen saanut kulkea tämän oppipolun ja saan toimia sairaanhoitajana.
Anna-Liisa Kalbus on työskennellyt Keski-Suomen hyvinvointialueella kotihoidon varahenkilöstössä jo pidemmän aikaa. Hänen työssään korostuu monipuolisuus, sillä hänen toiminta-alueensa kattaa jopa 20 eri kotihoidon aluetta, etähoivan sekä turvapalvelun.
Tämä tuo arkeen uusia haasteita ja tilanteita – kaukaisin työpiste voi sijaita jopa 74 kilometrin päässä.
"Jokainen päivä on erilainen, ja juuri se pitää minut motivoituneena. Saan oppia uutta, oli kyseessä sitten hoitomenetelmät tai asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden arviointi," Anna-Liisa kuvailee työtään.
Sairaala Novan aikuispsykiatrian osastolla B7 työskentelevälle Milla Kolppaselle työ on paitsi arjen työtä, myös vertaistuen ja toivon välittämistä.
Millan tie nykyiseen työhönsä alkoi Äänekoskelta, josta hän valmistui lähihoitajaksi vuonna 2018. Hän on sittemmin työskennellyt monipuolisesti autismikirjon asiakkaiden parissa ja kokeillut myös kotihoidon tehtäviä ennen siirtymistään aikuispsykiatrian puolelle.
Nina Voutilainen toimii viidettä vuotta Keuruun kotihoidon esihenkilönä. Kotihoito on ollut työkenttä, jossa esihenkilötyö on saattanut olla haasteellista, niin myös Keuruulla. Kymmenen vuoden aikana Ninan edeltäjät ovat vaihtuneet useasti, mutta hyvä yhteistyö muiden esihenkilöiden kanssa auttoi Nina Voutilaista kiinnittymään työyhteisöön rauhassa ja toi yhteisölle sen kaipaamaa vakautta.
Niina Kari työskentelee sairaalapastorina Sairaala Novassa, ja hänen työnsä ydin on ihmisenä olemista ihmisen rinnalla. Hän kokee olevansa etuoikeutettu, kun saa olla läsnä potilaiden ja omaisten vaikeissa elämäntilanteissa, joissa turvallisuuden tunne ja tunnetasapaino järkkyvät. Niinaa kiehtoo elämä ja kuolema, sekä kaikki mitä niiden väliin mahtuu.
Työ tarjoaa hänelle mahdollisuuden kuunnella ja kohdata ihmisiä syvällisesti. “Kokemus auttaa, mutta jokaisen kuolema on yksilöllinen, erilainen. Kuolevan vierellä oleminen puhuttelee aina ja syvältä, eikä siihen tarvitse tottua.”
Projektityöntekijä Sanna Huovila työskentelee Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmassa ja on työssään mukana vaikuttamassa alueen asukkaiden hyvinvointiin. Tie projektityön pariin Keski-Suomen hyvinvointialueelle on ollut monivaiheinen. Kokemusta on ehtinyt kertyä monen eri alan töistä laidasta laitaan.
Olli Karola toimii hyvinvointialueen osallisuuskoordinaattorina, ja hänen työuransa on oivallinen esimerkki siitä, miten monipuolinen tausta ja vahva sitoutuminen voivat johtaa merkitykselliseen työhön.
Olli valmistui psykiatriseksi sairaanhoitajaksi, erikoistuen lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Hän aloitti uransa lastensuojelussa ja eteni myöhemmin perhetyöhön varhaisen tuen palveluissa. Tämä kokemus on ollut arvokasta, kun hän huhtikuussa 2023 aloitti Keski-Suomen hyvinvointialueen osallisuuskoordinaattorina.
Osastonsihteerin työ Keski-Suomen hyvinvointialueella on ollut Ilonan mielestä juuri niin mielenkiintoista ja monipuolista kuin hän työstä haaveillessaan ajattelikin. Yhtenä päivänä osastonsihteeri on ambulanssia vastassa ja ohjaamassa potilasta eteenpäin. Toisena päivänä työ tapahtuu niin sanotusti taustalla, jolloin työhön kuuluu esimerkiksi saneluiden purkamista, kirjaamista ja eri ammattiryhmien tukena toimimista. Työssä saa pidellä samaan aikaan monia lankoja käsissä.
Iidamaria Hartikainen on aloittanut hyvinvointialueen talouspalveluissa controllerin tehtävässä tänä keväänä. Hänen tehtävänään on tuottaa taloustietoa Novan sairaalapalveluille ja alueelliseen osastotoimintaan koko maakunnan alueella, esimerkiksi Viitasaaren sairaalalle ja Kyllön osastoille. Iidamarian työhön kuuluu esimerkiksi palkkabudjetointia ja talousarvion laatimista, seurantaa ja arviointia yhdessä palvelujen esihenkilöiden kanssa.
Olen Nensy Hakamäki ja työskentelen lähihoitajana Keuruulla Tarhialan yksikössä. Olen kotoisin Kroatiasta ja muutin Suomeen 4,5 vuotta sitten. Kiinnostuin lähihoitajan työstä Suomessa, sillä Kroatiassa ei ole tarjolla koulutustani vastaavaa työtä. Muutin Suomeen korona-aikana ja alussa opiskelin suomen kieltä. Aloitin Tarhialassa harjoittelussa, pääsin oppisopimuksella opiskelemaan lähihoitajaksi ja valmistuin viime keväänä.
Fysioterapeutti Niko Perosvuo on työskennellyt Kauramäessä tämän vuoden tammikuusta alkaen perhevapaan sijaisena. Kauramäen asumisyksikkö aloitti toimintansa vuosi sitten syksyllä.
Laura Korpi aloitti toukokuussa uuden vaiheen urallaan siirtyessään Konginkankaan ikääntyneiden palvelukeskuksen esihenkilötehtäviin. Työ on tarjonnut hänelle erinomaisen mahdollisuuden harjoitella johtamista ja kehittyä ammatillisesti.
Lähihoitaja Henna-Riikka Siekkinen työskentelee Keski-Suomen hyvinvointialueella ikääntyneiden lyhytaikaishoidon yksikkö Akseli ja Elinassa. Yksikkö sijaitsee Jyväskylän keskustassa. Lyhytaikaishoitoyksikkö tarjoaa hoitoa ja kuntoutusta lähinnä ikääntyneille omaishoidon asiakkaille omaishoitajan vapaan aikana.
Lähihoitajaksi Jyväskylän ammattiopistosta, nykyisestä Gradiasta, vuonna 2015 valmistunut Anna Ristiharju työskentelee Keski-Suomen hyvinvointialueella Sairaala Novan leikkausosastolla tekonivelassistenttina. Kyseessä on aivan uudenlainen tehtävä, joka on luotu kevään 2023 aikana. Anna Ristiharju aloitti työssä saman vuoden maaliskuussa.
Suuhygienistit Salla Haataja ja Jenni Kilpiö työskentelevät Keski-Suomen hyvinvointialueen suun terveydenhuollon hoidon tarpeen arvioinnin yksikössä Jyväskylässä. Vaihtelevan työnkuvan ja työpaikan kehitysmyönteisyyden ohella joustavuus on yksi heidän työnsä hyvistä puolista. Teemme yhdessä hyvinvointialueen suun hoidon tarpeen arvioinnista hyvän työyhteisön. On mukavaa saada uusia työkavereita, Salla ja Jenni toteavat.
Äänekosken paloasemalla toimivat sekä ensihoidon että pelastuksen yksiköt. Kun ensihoitajat ja palomiehet työskentelevät saman katon alla, se näkyy positiivisesti tehtävissä kentällä. Molemmat tuntevat toistensa toimintatavat ja pystyvät tarvittaessa korvaamaan toisiaan tietyissä tehtävissä. ”Koen olevani vahvasti asiakaspalvelutyössä, saan auttaa ihmisiä, kohdata heidän ilojaan ja surujaan”, pelastaja Kari-Pekka Mikkonen toteaa.
Työn parasta antia on ensihoitoesimies Markus Luukkosen mukaan vaihtelevuus. Ensihoitaja näkee ja kokee asioita, joihin tavallinen ihminen harvoin törmää. Hyvin hoidettu potilas on ensihoitajan ilo. Ollakseen tyytyväinen työtehtäväänsä, ei ensihoitajan tarvitse tehdä aina hienoja hoitotoimenpiteitä tai pelastaa henkiä. Jos potilas kokee, että on saanut avun vaivaansa, hänet on hoidettu hyvin, ensiluokkaisesti ja laadukkaasti, se palkitsee.
Akuuttilääketieteen ylilääkäri Tuomo Kyrönlahden mielestä työn parhaita puolia ovat monipuolisuus ja vaihtelevuus. Seuraava päivä ei ole koskaan edellisen kaltainen. Myös tiimi on tärkeä voimavara. Kyrönlahti pyrkii tekemään yhden kliinisen työvuoron viikossa, yleensä yöpäivystyksen. Hallintotyön vastapainoksi akuuttityö on tärkeää.
Anne-Mari Laine työskentelee lähihoitajana Keuruulla ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen yksikkö Lahdelmakodissa. Työyhteisön voimavaroja ovat Anne-Marin mielestä hyvä huumori ja avoimuus. Kun on tuplavuoro tai rankka potilastilanne takana, hoitajat tsemppaavat ja auttavat toisiaan. ”Vanhuksilla on elämänkokemusta ja paljon tarinoita kerrottavanaan. Olen onnellinen, kun saan olla mukana heidän loppuelämänsä kodissa, viimeisillä hetkillään ja tehdä heidän olonsa mahdollisimman mukavaksi.”
Välinehuollossa estetään leikkausinstrumenttien ja muiden välineiden välityksellä tapahtuva infektioiden synty ja leviäminen. Me olemme hyvin olennainen osa potilasturvallisuutta, kertoo Sairaala Novan välinehuoltaja Lea Takalo. Parasta työssä Lean mielestä ovat vaihtelevat päivät ja työpisteet, työ ei käy koskaan tylsäksi. Vaikka välinehuoltajan työ on pääosin itsenäistä, tarvitaan työssä myös tiimityötaitoja. Vuorovaikutus on tärkeässä roolissa sekä työkavereiden että asiakkaiden kanssa.
Varahenkilötyön ilo yllätti liki 25 vuotta hoitotyötä tehneen Tuija Ahosen täysin. Hän työskenteli aikaisemmin palvelukodeissa, mutta uskaltautui kolme vuotta sitten hyppäämään uuteen työympäristöön, Saarikassa koti- ja asumispalvelun varahenkilöstöön. Kun yksikään työpäivä ei ole samanlainen, ja asiakkaat ottavat aina ilolla vastaan, niin ei työstä voi olla pitämättä, kertoo Tuija Ahonen.
Sosiaalityöntekijä Olli Niskanen on työskennellyt lastensuojelun sosiaalityössä Jyväskylässä puolitoista vuotta. Hän kokee lastensuojelutyön antoisaksi, koska toimenpiteet, joita tehdään, voivat kantaa parhaimmillaan pitkälle. Olli kouluttautui uudelleen aikuisiällä. Alavalintaan vaikutti sosiaalialan hyvä työllisyystilanne ja se, että hän pitää työstä, jossa voi auttaa lapsia ja nuoria.
"Tule mukaan tekemään tärkeää työtä"
Iiris Pöyhtäri, 26, työskentelee lähihoitajana Sairaala Novassa neurologian ja kuntoutuksen osastoilla. Hän on aloittanut työt Keski-Suomen sairaalassa syksyllä 2017 valmistuttuaan samana keväänä lähihoitajaksi Gradiasta.