Hyppää pääsisältöön

Terveysasemien puhelinpalveluiden kiireettömien asioiden puhelinlinjat ovat ruuhkautuneet ja puheluihin vastaaminen ei välttämättä toteudu saman päivän aikana.

Lue lisää.

Elämäntapaohjaus eri elämänvaiheissa

Tämä sivu on osa aikuisten elämäntapaohjauksen palveluketjua

Kutsuntaikäisten elämäntapaohjaus

Kutsuntaikäisten terveystarkastuksia tehdään opiskeluterveydenhuollossa ja avosairaanhoidossa sairaanhoitajan/terveydenhoitajan ja lääkärin toimesta. Terveystarkastuksen tarkoitus on määrittää kutsunnanalaisen palveluskelpoisuusluokka sekä tunnistaa ja huomioida terveydentilaan liittyvät mahdolliset riskitekijät. 

Nuoren kanssa tulee aloittaa elämäntapaohjaus tai ohjata tarkoituksenmukaisiin palveluihin, jos tarkastuksessa havaitaan riskitekijöitä, kuten liikkumattomuutta, ylipainoa, epäsuotuisia ruokailutottumuksia, päihteiden käyttöä tai sosiaalisia ongelmia.

Etsivä nuorisotyö on mukana kutsuntatilaisuuksissa ja mahdollisuuksien mukaan terveystarkastuksissa keskustelemassa ja tarvittaessa ohjaamassa sopivan tuen/palveluiden piiriin niitä nuoria, jotka eivät pääse palvelukseen. Käytännöistä sovitaan kuntakohtaisesti etsivän nuorisotyön kanssa. 

Ammattilaiselle: 

 

Raskausdiabeetikoiden elämäntapaohjaus: 

Raskausdiabeetikolla on erittäin merkittävästi suurentunut riski sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja valtimotauteihin. Raskausdiabeteksen asteesta riippuen joka toinen sairastuu tyypin 2 diabetekseen. Riski on mahdollista puolittaa elämäntapamuutosten avulla eli painonhallinnalla (tavoitteena normaalipaino < 25 kg/m2), liikkumalla sekä syömällä ravitsemussuositusten mukaisesti.

Raskausdiabeteksen omahoito ja seuranta:

Raskausdiabeteksen seuranta toteutetaan äitiysneuvolassa ja lääkehoitoa tarvitsevilla äitiyspoliklinikalla. Omahoidossa keskeistä on ruokavaliohoito. Energiamäärän tulee pysyä kohtuullisena, jotta paino ei nouse liikaa ja verensokeri pysyy mahdollisimman hyvänä. Myös liikunta on tehokas hoitokeino, koska se laskee verensokeria ja auttaa painonhallinnassa. Jos ruokavaliohoidolla ja liikunnalla ei saavuteta riittävää sokeritasapainoa, tulee aloittaa lääkehoito. 

Synnytyksen jälkeen: 

Raskausdiabeteksen sairastaneille tehdään synnytyksen jälkeen sokerirasituskoe (lääkehoito: 6-12 viikkoa, ruokavaliohoito: 8-12 kuukautta). Neuvolan terveydenhoitaja tekee lähetteet kokeisiin, kannustaa ja tukee terveellisten elämäntapojen toteuttamiseen. Asiakkaalle tehdään jatkosuunnitelma sekä sovitaan sokerirasituskokeen seurannan ajankohdasta. Neuvolasta tulee huolehtia asiakkaat terveysaseman kutsujärjestelmään. 

Sokerirasituskoe uusitaan 1-3 vuoden välein diabeteksen riskitekijöistä ja sokerirasituskokeen tuloksesta riippuen. Lisäksi avosairaanhoidossa seurataan painoa, vyötärönympärystä, verenpainetta ja kolesteroliarvoja sekä tuetaan terveellisten elämäntapojen toteuttamisessa. 

Ammattilaiselle: 

Työikäisten elämäntapaohjaus, aivotyön ergonomia

Nykypäivän työelämä on suurelta osin kognitiivista työtä eli aivotyötä. Asioiden muistaminen ja  kirjaaminen, päätöksenteko, uusien tietojen ja taitojen oppiminen sekä ongelmien ratkaisu vaativat aivoilta paljon. Mikäli aivojen kuormitus ja stressi on toistuvaa ja pitkäkestoista, riski sairastua eteneviin muistisairauksiin suurenee. Seuraaviin asioihin on hyvä kiinnittää työn tekemisessä huomiota:

  • Ajankäytön suunnittelu ennakkoon 
  • Työyhteisön pelisääntöjen laatiminen (mm. keskeytyksistä sopiminen, ajantasaiset ohjeet, melutaso)
  • Työn säännöllinen tauotus
  • Yhden asian tekeminen kerrallaan (ei multitaskausta)
  • Järjestelmien hälytysten ja herätteiden vaimentaminen
  • Liikkumisesta ja ruokailusta huolehtiminen työpäivän aikana 
  • Tietotulvan hallinta (sovitaan, mitä viestintäkanavia käytetään ja kenelle viestit osoitetaan9
  • Palautumiseen panostaminen (lepo ja uni, ruokailu, liikkuminen, sosiaaliset suhteet, päihteettömyys)

Lue lisää kognitiivisesta ergonomiasta täältä

 

Yli 65-vuotiaiden elämäntapaohjaus

Ikääntyvien elämäntapaohjauksen perustana on aivoterveyttä edistävät elämäntavat, joiden avulla tuetaan arjen toimintakykyä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Elämäntapaohjauksessa tulee huomioida elämäntapojen muutos sopimaan ikääntyvän arkeen ja olemassa oleviin voimavaroihin ja toimintakykyyn. On myös tärkeää, että elämäntapojen muutokset ovat ikääntyvälle mieluisia. Ohjauksessa on hyvä kiinnittää ikääntyvien kohdalla seuraaviin aivoterveyttä edistäviin elämäntapoihin:

  • Monipuolinen, sydänystävällinen ruokailu
  • Aivoja haastavat harrastukset ja virikkeet
  • Sosiaaliset suhteet ja yhdessä tekeminen
  • Monipuolinen, säännöllinen liikkuminen
  • Riittävä lepo ja nukkuminen
  • Alkoholin käyttö enintään kohtuullisesti ja tupakoimattomuus
  • Mielen hyvinvointi
  • Verenpaineen, kolesterolin ja verensokerin seuranta ja hoito

Lue lisää: Ikääntyvien elämäntapaohjauksen hoito- ja palveluketju