Verkkoasiointimme on uudistunut. Keskustele ammattilaistemme kanssa ja täytä terveyspalveluiden oirekyselyjä uudessa palvelussamme. Palvelu korvaa Omaolon oirearviot.

Siirry asioimaan.
Henkilön jalat polulla.

Aikuisten elä­män­ta­paoh­jauk­sen palveluketju

Tähän palveluketjuun on kuvattu elämäntapamuutostarpeen tunnistamiseen, elämäntapamuutoksen toteuttamiseen sekä Keski-Suomen alueella toteutettavaan elämäntapaohjaukseen liittyviä asioita. Palveluketju on tarkoitettu asukkaiden ja eri alojen ammattilaisten hyödynnettäväksi. 

Palvelumme

Elämäntapaohjaus, Hyvaks
Hyvinvointialueen terveysasemat, Hyvaks
Hyvinvointisi tueksi, Hyvaks
Hyvinvointitarjotin, Hyvaks

Elämäntapamuutostarpeen tunnistaminen

Ihmisen elämäntavat vaikuttavat merkittävästi hänen terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Valtaosa elämäntapasairauksista ja sydän- ja verisuonitaudeista on ehkäistävissä terveellisillä elämäntavoilla. Riskitekijöiden tunnistaminen ja terveysvalintojen puheeksi ottaminen, esimerkiksi ravitsemus- ja liikuntatottumukset, riittävä uni ja lepo, sekä päihteiden ja nikotiinituotteiden käyttö, on jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen vastuulla kaikissa asiakaskohtaamissa. 

Riskitekijät

Seuraavat riskitekijät nostavat sairastumisriskiä elämäntapasairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen ja verenpainetautiin:

  • Ylipaino (painoindeksi yli 25), etenkin keskivartalolihavuus
  • Liikkumattomuus tai vähäinen liikkuminen
  • Kohonnut verenpaine (kotimittauksissa toistuvasti yli 135/85 mmHg)
  • Kohonneet veren rasva-arvot (LDL yli 3 mmol/l, triglyseridit 2 mmol/l, HDL alle 1 mmol/l)
  • Kohonnut verensokeri, esidiabetes (fB-gluk 6.1–6.9 mmol/l, HbA1C 43–47 mmol/mol, glukoosirasitus 2h arvo 7,8–11 mmol/l)
  • Epäterveelliset ravitsemustottumukset
  • Haasteet unen ja levon kanssa
  • Pitkäaikainen stressi ja mielen hyvinvoinnin haasteet
  • Nikotiinituotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käyttö

Riskitekijöiden tunnistaminen:

Ammattilainen voi käynnistää keskustelun elämäntavoista esimerkiksi keskustelemalla arjesta ja asiakkaan voinnista tai kysymällä asiakkaan suhtautumisesta ruokailuun, uneen ja lepoon,  liikkumiseen ja päihteiden käyttöön. On tavallista, että elämäntavoista on tarpeellista keskustella useita kertoja, ennen kuin muutoksen harkintavaihe etenee suunnittelun tai toiminnan tasolle. Ammattilainen voi hyödyntää seuraavia kysymyksiä kartoittaessaan asiakkaan elämäntapoja ja muutostarpeita: 

  • Mihin asioihin olet tyytyväinen arjessasi?
  • Mitkä asiat voisivat mielestäsi toteutua arjessasi nykyistä paremmin?
  • Mitkä asiat vaikuttavat valintoihisi arjessasi?
  • Mikä vaikutus arjen valinnoillasi on jaksamiseesi ja hyvinvointiisi?
  • Onko sinulle tai läheisellesi noussut huoli elämäntavoistasi?

Lisätietoa:

Terveydentilaa ja sairastumisriskiä voi arvioida itse tai ammattilaisen ohjaamana seuraavilla testeillä: 

Alkoholi, huumeet ja nikotiini:

Liikunta- ja ruokailutottumukset:

Mielen hyvinvointi:

Sairastumisriski:

Terveydentila:

Testin jälkeen

Testit sisältävät palautteen ja pistelaskurin, jonka avulla voidaan arvioida sairastumisriskiä. Mikäli tietyssä testissä riskipisteet ovat koholla, on syytä harkita muutoksia kyseiseen elämäntapaan. Ammattilaisen tehtävänä on yksittäisten riskien lisäksi arvioida asiakkaan kokonaisriskiä sairastua elämäntapasairauteen, kuten diabetekseen tai muistisairauteen. 

Osassa hyvinvointialueen terveysasemista on käytössä sähköinen asiointipalvelu Hyvis.fi , jonka kautta voi vahvan tunnistautumisen jälkeen täyttää edellä olevia testejä ja lähettää ne ammattilaisen käsiteltäväksi. Palvelu on käytössä Jyväskylän, Hankasalmen, Uuraisten, Joutsan, Luhangan, Toivakan, Keuruun, Multian, Petäjäveden, Laukaan, Konneveden, Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven terveysasemilla. 

Elämäntapamuutoksen toteuttaminen

Konsultaatiot ja lähetekäytännöt

Liikuntaneuvonta elämäntapamuutoksen tukena:

Mikäli ensisijainen muutostarve liittyy liikunnan lisäämiseen, elämäntapamuutosten toteuttaminen kannattaa aloittaa liikuntaneuvonnasta:

  • Liikuntaneuvonta on maksuton palvelu, joka on tarkoitettu kaikenikäisille kuntalaisille, jotka liikkuvat terveytensä kannalta riittämättömästi ja tarvitsevat tukea liikkumisen lisäämiseen
  • Liikuntaneuvonta kestää keskimäärin 6-12 kuukautta. Prosessi sisältää tapaamisia ja seurantakontakteja puhelimitse
  • Liikuntaneuvonta pitää sisällään henkilökohtaisen tilanteen kartoitusta, testejä ja seurantaa
  • Lisäksi palvelussa annetaan palautumiseen, lepoon, ravitsemukseen ja painonhallintaan liittyvää ohjausta
  • Liikuntaneuvontaa järjestetään Keski-Suomessa Hankasalmella, Joutsassa, Jyväskylässä, Jämsässä, Karstulassa, Keuruulla, Konnevedellä, Laukaassa, Pihtiputaalla, Viitasaarella ja Äänekoskella
  • Liikuntamahdollisuudet Keski-Suomessa
  • Eri alueiden liikuntaneuvonnan yhteystiedot

Lisätietoa:

Sosiaaliohjaus

  • Sosiaaliohjaajaan voi olla yhteydessä silloin, kun elämän eri tilanteissa on tarvetta ohjaukselle ja tuelle. Yhdessä sosiaaliohjaajan kanssa voi keskustella esimerkiksi arjen asioista tai elämän kriisitilanteista sekä etsiä ratkaisuja mahdollisiin arjen haasteisiin.
  • Keskusteltavia aiheita voivat olla esimerkiksi työttömyys, taloudelliset haasteet, yksinäisyys tai muut arjen huolet. 

Yhteystiedot:

Fysioterapia

  • Fysioterapiaa tarvitaan, kun liikkumis- ja toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi ikääntymisen, vamman, kivun, sairauden, toimintahäiriön tai ympäristötekijöiden seurauksena
  • Fysioterapiassa arvioidaan asiakkaan toimintakykyä ja laaditaan yksilöllinen fysioterapiasuunnitelma
  • Fysioterapiaa voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäkäynteinä

Yhteystiedot:

Ravitsemusterapia

  • Ravitsemusterapia on yksilöllistä tai perhekeskeistä ravitsemusongelmien ehkäisyyn, sairauden hoitoon tai erityisruokavalioihin liittyvää ohjausta
  • Ravitsemushoitoa vaativia tilanteita ovat mm. todettu keliakia, diabetekseen liittyvät erityistilanteet, ruoka-aineallergiat, vaikea lihavuus (BMI yli 30-35), suoliston alueen leikkaukset ja syömishäiriöt
  • Ravitsemusterapiaan tarvitaan sairaanhoitajan/terveydenhoitajan tai lääkärin lähete (ammattilainen voi varata suoraan ajan)

 Yhteystiedot:

Mielenterveys- ja päihdepalvelut

  • Mielenterveys- ja päihdepalveluilla edistetään mielenterveyttä, ehkäistään ja hoidetaan mielenterveyden häiriöitä ja sairauksia sekä tarjotaan ohjausta, neuvontaa ja hoitoa mm. päihdeongelmiin ja erilaisiin riippuvuuksiin
  • Mielenterveys- ja päihdepalveluista saa tietoa, tukea ja ohjausta masennukseen ja muihin mielenterveyden haasteisiin, ahdistuneisuuteen, päihdeongelmiin ja toiminnallisiin riippuvuuksiin.

 Yhteystiedot:

  • Mielenterveys-chat Omaks.fi-palvelussa (Jyväskylän julkisten terveysasemien, Hankasalmen sekä Uuraisten asiakkaille). Ennen yhteydenottoa mielenterveys-chattiin tai mielenterveys- ja päihdepalveluihin suositellaan täyttämään Terapia­navigaattori -verkkopalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa mielenterveyshoidon tarpeita. Kyselyn täyttäminen kestää noin 20 minuuttia. Lopuksi voi ottaa kuukauden voimassa olevan koodin talteen ja olla tarvittaessa yhteydessä ammattilaiseen.
  • Mielenterveys- ja päihdepalveluiden hoidontarpeen arviointi

Liikuntalääketieteen poliklinikka

  • Liikuntalääketieteen poliklinikalla hoidetaan asiakkaita, joilla on tuki- ja liikuntaelinsairauksia tai muita liikuntaa haittaavia sairauksia, ja jotka ovat kykeneviä liikuntainterventioon
  • Asiakkaan hoitopolku kestää 6–12 kuukautta  ja siihen sisältyy alku- ja loppututkimukset sekä välikontrollit, joissa saa tietoa omasta terveydentilasta, fyysisestä kunnosta sekä hoitajan ja lääkärin toteuttamaa yksilöllistä liikunta- ja elintapaohjausta
  • Liikuntalääketieteen poliklinikalle tarvitaan lääkärin lähete

Elämäntapamuutoksen seuranta ja arviointi

Elämäntapamuutosten toteutumista tulee seurata ja tukea terveydenhuollon muiden kontaktien yhteydessä. Yhdessä asiakkaan kanssa laaditaan konkreettinen suunnitelma, jotta muutoksen toteuttaminen ja seuranta on helpompaa. Seuranta suunnitellaan aina yksilöllisen tarpeen ja lähtötilanteen mukaisesti. Osa asiakkaista tarvitsee tiheämpää seurantaa, osalle riittää esimerkiksi puolen vuoden - vuoden välein toteutuva seuranta. Pysyvät elämäntapamuutokset vaativat aikaa, joten aikataulua ei kannata asettaa liian tiukaksi.

Seurattavia asioita ovat:

  • Miten arkirutiinit (mm. ruokailu, liikkuminen, uni, alkoholin ja nikotiinituotteiden käyttö) ovat muuttuneet?
  • Millaisia vaikutuksia uusilla elämäntavoilla on jaksamiseen, fyysiseen kuntoon, nukkumiseen, mielialaan ja sosiaalisiin suhteisiin?
  • Minkälaisia muutoksia on nähtävillä
    • painossa ja painoindeksissä
    • vyötärönympäryksessä
    • verenpaineessa
    • verensokereissa
    • veren rasva-arvoissa
    • muissa verikoearvoissa

Kun elämäntapamuutoksessa on päästy asetettuihin tavoitteisiin, seurantaa tulee jatkaa noin vuoden - kahden vuoden välein. Mikäli osa riskitekijöistä on edelleen olemassa, asiakasta kannustetaan jatkamaan seurantaa omatoimisesti tiheämmin ja  terveydenhuollossa vähintään vuoden välein. 

Palveluketjun tiedot

  • Edistää sitä, että keskisuomalaiset tekevät terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta tarpeellisia elämäntapamuutoksia ja saavat niihin tarvittaessa tukea digitaalisista palveluista tai ammattilaisilta
  • Vahvistaa asiakkaiden ja ammattilaisten osaamista elämäntapaohjaustarpeen tunnistamisessa, toteuttamisessa ja seurannassa
  • Selkeyttää sekä yhtenäistää ammattilaisten ja alueen toimijoiden työnjakoa
  • Vahvistaa digitaalisten elämäntapamuutosta tukevien palveluiden ja omahoito-ohjelmien käyttöä

Elämäntapaohjauksen laatua tulee seurata ja arvioida toiminnan ohjaamiseksi ja kehittämiseksi. Arviointi tekee elämäntapaohjauksen vaikutukset näkyviksi ja sillä voidaan perustella toimintaa sekä arvioida resursseja. Arviointia voidaan toteuttaa eri näkökulmista:

  • Asiakkaan arvio toteutuneista elämäntapamuutoksista ja tuloksista
  • Ammattilaisen arvio ohjauksen vaikutuksista asiakkaan elämäntapamuutoksiin
  • Prosessin toteutumisen ja vaikutusten arviointi sovituilla mittareilla

Terveydenhuollon ammattilaisen toteuttamat elämäntapaohjauksen kontaktit tulee kirjata ja tilastoida potilastietojärjestelmään rakenteisesti, jotta toiminnan laatua voidaan arvioida. 

Elämäntapaohjauksen mittarit:

  • Asiakasmäärä​, ikäjakauma, sukupuoli, kontaktilaji, tehdyt terveys- ja hoitosuunnitelmat, tehdyt sähköiset terveystarkastukset
  • Koettu terveys
  • Elämänlaatu
  • Paino, painoindeksi, vyötärönympärys, verenpaine
  • Tupakointi sekä alkoholin ja muiden päihteiden käyttö
  • Laboratoriokokeet (fP-Gluk, lipidit, HbA1c, PVK, muut yksilöllisen tarpeen mukaan)
  • Ohjauksen vaikutus asiakkaan pystyvyyteen muuttaa elämäntapojaan

Muutoksia asiakkaan terveysparametreissa arvioidaan yksilöllisen lähtötilanteen ja suunnitelman mukaan. Osassa parametreista muutoksia tapahtuu nopeammin, muutaman kuukauden kuluessa, osa lopullisista muutoksista on nähtävillä vasta vuosien kuluttua. 

Lisätietoa:

Hoitoketju tarkistetaan ja päivitetään kahden vuoden välein sekä tarpeen mukaan työryhmän toimesta.

Päivityksestä ja mahdollisista muutoksista vastaa: 

Jani Huotari, elämäntapaohjauksen koordinaattori, Hyvinvointi ja kumppanuudet, jani.huotari@hyvaks.fi

Tekninen toteutus / muutokset / tiedostojen hallinta:

Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, Tietojohtamisen palvelualue / Kehittämispalvelut. johanna.kinnunen@hyvaks.fi

  • Keski-Suomen hyvinvointialueen elämäntapaohjauksen kehittämistyöryhmä
  • Kokemusasiantuntija
  • Miina-Maria Kivelä, projektityöntekijä, Tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskus -ohjelma
  • Liisa Lumiaho, asiantuntijafysioterapeutti, Hyvinvointi ja kumppanuudet, Keski-Suomen hyvinvointialue
  • Jenni Määttä, elämäntapaohjaaja, Omaks.fi-palvelu
  • Eeva Nykänen, ravitsemusterapeutti, Ravitsemusterapiayksikkö, Keski-Suomen hyvinvointialue
  • Mari Rantamäki, projektipäällikkö, Tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskus -ohjelma