Arjen sankaritarina: hyvin hoidettu potilas on parasta

Jyväskylästä, Ristonmaan pelastuslaitokselta starttaa ambulanssi ensihoitotehtävään yli 20 kertaa päivässä. Autoon astuu aina vähintään kaksi työntekijää, joko ensihoitaja ja pelastaja, tai kaksi ensihoitajaa. He valmistautuvat jo matkalla tehtävään hätäkeskuksesta saatujen tietojen perusteella.

–Työtehtäviä on ihan laidasta laitaan. Meidät on koulutettu ensihoitajiksi, mutta meidän tulee tietää myös paljon muista erikoisaloista, jotta potilas saadaan hoidettua kokonaisvaltaisesti hyvin, kertoo ensihoitoesimies Markus Luukkonen.

Ristonmaa on Keski-Suomen pelastuslaitoksen pääpaloasema, josta löytyy sekä pelastustoimen että ensihoidon johto. Ristonmaa on reilun parinkymmenen ensihoitajan kotiasema.

Fyysistä rasitusta ensihoitajan työssä lisäävät yötyöt ja ruuhka-ajat. Markus Luukkonen palautuu kuormituksesta liikunnan ja perheen avulla.

Perustyöpäivä aseman ensihoitajilla kestää 12 tuntia. Se sisältää kuudesta kymmeneen ensihoitotehtävää. Muu aika koostuu mm. kaluston ja autojen kunnossapidosta, koulutuksesta ja vastuualueen hoitamisesta.

Työn parasta antia on Luukkosen mukaan vaihtelevuus: päiviä ei voi ennustaa etukäteen. Ensihoitaja näkee ja kokee asioita, joihin tavallinen ihminen harvoin törmää.

Hyvin hoidettu potilas on ensihoitajan ilo. Ollakseen tyytyväinen työtehtäväänsä, ei ensihoitajan tarvitse tehdä aina hienoja hoitotoimenpiteitä tai pelastaa henkiä.

– Jos potilas kokee, että on saanut avun vaivaansa, hänet on hoidettu hyvin, ensiluokkaisesti ja laadukkaasti, se palkitsee.

Työturvallisuutta uhkaavassa tilanteessa pukeudutaan suojaliiveihin. Ensihoito saa myös tarvittaessa poliisin mukaan työtehtävään.

Vuorovaikutustaidot edellä

Perustason ensihoitajaksi pyrkivä suorittaa ensin lähihoitajan koulutuksen ja erikoistuu opinnoissaan ensihoitajaksi. Hoitotason ensihoitajaksi opiskellaan ammattikorkeakoulussa, ja koulutukseen sisältyy sairaanhoitajan tutkinto.

Markus Luukkosen omaan uravalintaan vaikutti positiivinen “sukurasite”. Lapsuuden lähipiirissä oli ensihoitajia, ja se vahvisti Markuksen päätöstä hakea lähihoitajakouluun armeijan aikana. Muutaman vuoden perustason ensihoitajana työskenneltyään hän päätti kouluttautua lisää, ja pääsi ammattikorkeakouluun opiskelemaan sairaanhoitajaksi ja sitä kautta hoitotason ensihoitajaksi.

Luukkonen suosittelee alan opiskelijoita luomaan vahvaa pohjaa uralle jo sen alkuvaiheessa. On hyvä opiskella myös itsenäisesti ja ottaa selvää mahdollisimman paljon kaikesta ensihoitoon ja ihmiseen liittyvistä asioista. Työnkierto on myös mainio tapa kartuttaa osaamista.

– Työtehtävistä valtaosa on sellaisia, joissa pärjää sosiaalisuudella ja hyvillä vuorovaikutustaidoilla. Lopuissa tarvitaan hyvää stressinsietokykyä ja vahvaa tietotaito-osaamista.

Keikka puretaan juttelemalla

Työkeikalle lähdettäessä hoitajan ajatuksia eivät ohjaa ensisijaisesti tunteet, vaan suunnitelmallisuus. Matkalla kohteeseen valmistellaan tulevaa tehtävää työparin kanssa.

– Meidät on koulutettu toimimaan rauhallisesti ja asiantuntevasti kaikissa tilanteissa ja noudattamaan työ- ja potilasturvallisuusohjeita.

Nykyajan ihmisten henkinen pahoinvointi on Luukkosen mukaan kasvanut huomattavasti.

– Fyysisten vaivojen, kuten verenpaineen, kolesterolin, sydän- ja verisuonitautien, omahoito on parantunut, mutta mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet.

Fyysiset vammat ja tilanteet vaativat ensihoitajalta kädentaitoja. Mielenterveyspotilaan ensihoitoa opitaan kokemuksen ja työn kautta.

– Kohtaamiseen vaikuttaa paljon myös se, millainen olet itse ihmisenä, ja kuinka saat luottamuksen syntymään potilaaseen.

Henkisesti työssä kuormittavat ikävät tehtävät, kuten lasten vakavat loukkaantumiset ja kuolemantapaukset.

– Kuoleman kohtaaminen ei aiheuta enää samanlaisia tunneryöppyjä kuin alussa, mutta kyllä se vieläkin vaikuttaa.

Koetut asiat puretaan keikan jälkeen työparin kanssa. Lähiesimiehen tehtävänä on olla myös kuuntelevana korvana tarvittaessa. Perusteellisempaa jälkipuintia vaativissa työtehtävissä hälytetään jälkipurkuryhmä. Lisäksi työterveys on työntekijän apuna.

Tehtäviä puretaan asemalla usein myös huumorilla, vaikka olisi ollut koviakin paikkoja.

– Vakavat asiat käsitellään asiallisesti, mutta rento ilmapiiri on yleisesti hyvästä työssä viihtymisen kannalta.

Hyvinvointialueelle siirryttäessä Luukkonen uskoo, että pelastuslaitos tulee edelleen tuottamaan laadukasta ensihoitopalvelua kentälle.

– Vaikka organisaatiorakenne tulisi muuttumaan, niin meidän kenttätoiminnassa se ei varmaankaan tule näkymään. Siirrymme hyvinvointialueelle vanhoina työntekijöinä, ja hyppäämme ambulanssiin hurauttaen potilaiden luo kuten ennenkin.

Ambulanssin ja varusteiden huoltotehtävät kuuluvat jokapäiväiseen työhön. Markus Luukkonen tarkistaa defibrillaattorin toiminnan.

Teksti ja kuvat: Johanna Sell