Itsemurhien ehkäisyn palveluketju

Tämä palveluketju on tarkoitettu Keski-Suomen hyvinvointialueelle itsetuhoisen asiakkaan, hänen läheisensä ja ammattilaisen käyttöön. Ketjusta löytyy ennaltaehkäisevää tietoa, mittareita sekä tutkimus-, ja hoito-ohjeita  itsetuhoisuudesta. Itsetuhoisuus voi ilmetä itsemurha-ajatuksina tai itseä vahingoittavana toimintana.

  • Ketjun tavoitteena on selkeyttää tiedon ja palvelun löytämistä, tehostaa varhaisempaa tuen saantia, tukea jokaisen ammattilaisen kykyä itsetuhoisuuden käsittelyyn sekä yhtenäistää akuutin tilanteen arviointia. Ketju yhdenmukaistaa ammattilaisten työnjakoa ja yhteistyötä.  
  • Kuvauksessa asiakkaalle ja läheiselle sekä ammattilaiselle on omat osionsa. Osaan ammattilaisten linkeistä vaaditaan kirjautuminen.

 

Ennaltaehkäisy ja itsemurhariskin tunnistus

Itsetuhoiset ajatukset eivät ole harvinaisia. Usein nämä ajatukset liittyvät kuormittaviin ja vaikeisiin elämäntilanteisiin. Useimmiten itsemurha-ajatukset väistyvät ajan kuluessa eivätkä johda itseä vahingoittaviin tekoihin. Itsemurha-ajatuksia ei tarvitse säikähtää, mutta niiden antaman viestin äärelle on hyvä pysähtyä: joku elämässä ehkä vaatii muutosta. 

Mielen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat:

  • riittävä lepo ja uni, terveellinen ravitsemus, suositusten mukainen liikkuminen sekä päihteidenkäytön vähäisyys
  • turvallisuuden tunne, tyytyväisyys itseen, toimivat ihmissuhteet ja elämän kokeminen merkityksellisenä
  • perimä ja yksilölliset ominaisuudet, kuten psyykkinen joustavuus ja ongelmanratkaisutaidot 

Omahoito

Omaa hyvinvointia voi pyrkiä parantamaan asioilla, jotka muutenkin vahvistavat hyvää mielenterveyttä. Itsemurha-ajatukset voivat vähentyä, jos omaa oloa saa jollain keinoin helpotettua. Tässä voi auttaa esimerkiksi läheisten kanssa puhuminen, omien tunteiden ääreen pysähtyminen, vertaistuki, liikunta, luonnossa oleskelu ja eri taiteiden muodot. Kannattaa muistella, millä keinoin on aikaisemmin selviytynyt vaikeista tilanteista ja elämän haasteista. Koska itsetuhoiset ajatukset ovat usein monien tekijöiden yhteisvaikutusta, on syytä pohtia, voisiko johonkin itseä kuormittavaan asiaan saada konkreettista helpotusta tai apua, mikä voi helpottaa myös itsetuhoisia ajatuksia. 

Tärkeiden ihmisten läsnäolo ja seura antavat muuta ajateltavaa. Älä jää yksin, ota huoli puheeksi. Järjestöiltä ja mielenterveysyhdistyksiltä löytyy myös erilaista vertaistukea. Jos omahoito-ohjelmat eivät auta riittävästi, tilanteesi on kiireellinen tai toivot muunlaista tukea, älä epäröi hakea apua. Alla olevista linkeistä löydät apua tarjoavia tahoja ja lisätietoa itsetuhoisuudesta.

Lisätietoa:

Itsetuhoisuuden puheeksiotto

Ammattilaisen on otettava itsetuhoisuus aina puheeksi, jos siitä herää epäily. Itsemurha-aikeista kysyminen ei lisää itsemurhavaaraa. Empaattinen kuuntelu ja aito kohtaaminen on tärkeää. Itsetuhoisuudesta keskusteltaessa on aina arvioitava, onko asiakas välittömässä itsemurhavaarassa. Katso akuutin tilanteen arvioinnista kohdasta "Akuutti tilanne". 

Joka toinen itsemurhan tehnyt on asioinut jossakin terveydenhuollon toimipisteessä viikon sisällä ennen kuolemaansa. Itsemurhavaaran tunnistus ja itsetuhoisuudesta keskustelu kuuluu jokaiselle sote- ammattilaiselle. Toimintamalli akuutissa itsemurhavaaratilanteessa toimimiseen on myös tiedettävä. 

Itsetuhoisuudesta on kysyttävä suoraan:  

  • Onko sinulla itsetuhoisia ajatuksia? 
  • Oletko viime aikoina toiminut jollain lailla itsetuhoisesti, milloin viimeksi? 
  • Onko sinulla itsemurhasuunnitelma? Millainen se on? Oletko alkanut valmistella itsemurhaa jotenkin?  
  • Oletko joskus ennen elämässäsi ajatellut, suunnitellut tai yrittänyt itsemurhaa? 

Lisätietoa:

Strukturoidut arviointimenetelmät

Strukturoituja arviointimenetelmiä voi käyttää osana itsemurhariskin arviointia. Ne eivät kuitenkaan korvaa huolellista haastattelua.

Itsetuhoisen asiakkaan ja läheisen tuki ja ohjaus

Milloin itsetuhoisuudesta on syytä huolestua? 

Yleensä itsetuhoiset ajatukset väistyvät ajan myötä. Mikäli nämä ajatukset jatkuvat ja häiritsevät elämää, eikä omahoito-ohjelmista löydy riittävää tukea, on syytä hakea apua. Ensisijaisesti apua haetaan mielenterveys- ja päihdepalvelun lähivastaanotolta, terveyskeskuksesta tai opiskelu/työterveydenhuollosta. Varhainen avunhakeminen edesauttaa toipumista. Itsetuhoisuudesta voi kertoa kaikissa sote-palveluissa. 

Jos olet huolissasi läheisesi itsetuhoisuudesta, ota asia puheeksi ja kerro huolestasi. Voit kannustaa läheistäsi avun piiriin ja hakea tukea myös itsellesi. Alaikäisen itsetuhoisuudesta voit ottaa yhteyttä kouluterveydenhuoltoon/perheneuvolaan. Voit myös tehdä  lastensuojeluilmoituksen. 

Apua kannattaa hakea 

Itsetuhoisuuteen kannattaa hakea apua. Itsetuhoisuudesta voi toipua riippumatta siitä, kauanko se on kestänyt tai mitä sen taustalla on. 

Jos sinulla tai läheiselläsi on välitön itsemurhavaara, hae pikaisesti apua. Soita päivystysapuun 116117 tai suoraan 112. Lisätietoja kohdassa "Akuutti tilanne" 

Linkkejä aputahoihin:

Itsetuhoisen henkilön kohtaaminen  

Muista itsetuhoisen ihmisen hoitoa ohjaavat periaatteet: 

  • Itsetuhoisista ajatuksista kysyminen ei lisää itsemurhariskiä 
  • Itsetuhoajatukset ovat väestötasolla varsin yleisiä, eivätkä välttämättä liity mielenterveyden häiriöön 
  • Jo ajatuksista puhuminen vapaasti voi auttaa ihmistä 
  • Itsetuhoisia ajatuksia voi olla myös ilman kuolemantoivetta  

    Itsetuhoisuuden hoidossa on kaksi rinnakkaista tavoitetta:

    1. Turvassa pysyminen vaikeimmankin olon aikana hetki kerrallaan kunnes pahin tuska helpottuu. 
    2. Itsetuhoisuutta aiheuttavien syiden ymmärtäminen ja purkaminen, sekä se, että elämä alkaa tuntua elämisen arvoiselta. 

    Pyri ymmärtämään asiakkaan elämässä vaikuttavia asioita itsetuhoisten ajatusten taustalla. Ole myötätuntoinen, kuuntele, pyri löytämään toivoa tilanteeseen. Asiakkaan oloa voi helpottaa jo se. että hän saa rauhassa kertoa omasta tilanteestaan.

    Yhteisen keskustelun myötä myös ammattilainen saa uutta ymmärrystä asiakkaan elämään, kuormitusta aiheuttaviin tekijöihin ja asiakkaan auttamiseen. Kun itsetuhoisuuden taustalla vaikuttavia syitä ymmärretään, voi joihinkin niistä pyrkiä vaikuttamaan.   

    Asiakkaan kanssa työskentelyssä:

    • Etsitään tapoja vähentää itsetuhoisuutta ruokkivia asioita, kuten masennusta, toivottomuutta, yksinäisyyttä tai elämäntilanteeseen liittyviä vaikeuksia. 
    • Etsitään tapoja lisätä itsetuhoisuudelta suojaavia asioita, kuten sosiaalista tukea, toiveikkuutta ja mahdollisuuksia toivottuun elämänmuutokseen. 

    Keskustele myös asiakkaan ahdistuksenhallintakeinoista, syistä elää ja itsetuhoisuuden vaihtoehdoista. Muistuta myös vertaistoiminnan mahdollisuuksista.

      Turvasuunnitelma

      Turvasuunnitelma on tehtävä jokaisen itsemurhaa yrittäneen, itsetuhoisista ajatuksista kärsivän ja itseä vahingoittavan asiakkaan kanssa. Turvasuunnitelman avulla terveydenhuollon ammattilainen pyrkii yhdessä asiakkaan kanssa löytämään itsemurha-ajattelua laukaisevat tekijät ja tekemään suunnitelman, miten asiakas voisi mahdollisissa tulevissa kriisitilanteissa hallita itsemurhaimpulssejaan vahingoittamatta itseään. 

      Läheisten tuki ja ohjaus  

      Itsetuhoisuus ja itsemurhayritykset ovat kriisi myös läheisille. Kannusta asiakasta siihen, että läheinen otetaan mukaan keskustelemaan asiakkaan tilanteesta ja hoidosta.

      Voit kysyä asiakkaalta esimerkiksi “Ketä läheistäsi tilanteesi koskettaa?”, “Voisiko hänet pyytää mukaan keskustelemaan?”  

      Mahdollista myös läheisille kuulluksi tuleminen. Kysy miten läheinen itse voi ja miten hän on kokenut tilanteen. Rauhallinen kohtaaminen auttaa läheistä vastaanottamaan tietoa ja helpottaa avointa vuorovaikutusta. Tarjoa mahdollisuutta olla myöhemminkin yhteydessä.  Kerro myös  miten kotona voidaan tukea asiakkaan toipumista sekä mihin olla tarvittaessa yhteydessä, jos tilanne kotona pahenee tai läheinen kaipaa lisätietoa. Muista kertoa läheisille heille suunnatuista tukimahdollisuuksista. Huomioi koko perhe. Lapsiperheen kohdalla huomioi Lapset Puheeksi- keskustelun mahdollisuus perheen lähipalveluissa. Käy läpi turvasuunnitelma yhdessä asiakkaan ja läheisen kanssa, jos läheinen on siinä mainittu. 

      Lisätietoa:

      Akuutti tilanne

      Akuutin tilanteen tunnistus ja siinä toimiminen

      Apua tarvitaan nopeasti, jos itsetuhoiset ajatukset ovat mielessä päivittäin, kestävät viikkojen ajan, tuntuvat vaikeasti hallittavilta ja olet /läheisesi on jo käyttäytynyt itsetuhoisesti. Tilanteen vakavuuteen viittaavat myös syvä toivottomuus, tunnetilojen nopea heittely ja voimakas kuoleman toive. Vakava, akuutti itsemurhavaara on päivystyksellinen tilanne. Päivystyksellisen avun hakeminen on syytä tehdä ennen kuin itsetuhoinen ajattelu etenee tekoihin asti. 

      Välitöntä apua tarvitaan, jos sinulla tai läheiselläsi on välitön itsemurhavaara tai jo toteutunut itsemurhayritys. Soita päivystykseen 116 117 tai hätänumeroon 112 ja kerro omasta tai läheisesi itsemurha-aikeesta.

        Akuutin itsemurhavaaran tunnistus ja toiminta 

        Akuutin tilanteen tunnistuksessa on tärkeää selvittää:

        • itsetuhoajatusten kesto ja voimakkuus 
        • kuolemantoiveen voimakkuus 
        • asiakkaan kyky hallita ajatuksiaan ja toimintaansa 
        • itsemurhasuunnitelman konkreettisuus, onko asiakas esim. suunnitellut tekotapaa tai tehnyt valmisteluja kuoleman suhteen
        • toivottomuuden aste 
        • ajankohtaiset pettymykset ja kriisit 
        • psykiatristen ja somaattisten sairauksien tilanne ja niiden hoito 

        Akuutissa tilanteessa toimiminen:

        Jos tilanne näyttää arvioinnin perusteella akuutilta, kutsu ensihoito tai toimita hänet päivystykseen. Asiakasta ei saa jättää yksin ennen ensihoidon tuloa/päivystysarvion toteutumista. 

        Konsultoi tarvittaessa psykiatrian päivystysryhmää (vaihteen kautta nro 014 269 1811).

        Itsetuhoisesti käyttäytyvän alaikäisen asiakkaan kohdalla muista tehdä lastensuojeluilmoitus. Voit myös konsultoida oman alueesi lastensuojelun ammattilaisia, kts. linkki lisätietoja-kohdasta. 

          Itsemurhayrityksen jälkeen

          • Välittömässä menneisyydessä tapahtunut itsemurhayritys vaatii päivystysarvion silloinkin, vaikkei somaattista hoitoa tarvita. Jos itsemurhayrityksestä on pidempi aika, arvioi asiakkaan vointi siitä näkökulmasta, onko itsemurhavaara edelleen vakava ja ohjaa hänet tarvittaessa päivystykseen.
          • Käy asiakkaan kanssa keskustellen läpi itsemurhayritykseen johtanut tilanne.  Pyrkikää löytämään yhdessä ymmärrystä tilanteesta ja itsemurhayritykseen johtaneista syistä.
          • Mikäli asiakas on itsemurhayrityksen aikana ollut hoidon piirissä, hoitavan yksikön on hyvä pysähtyä arvioimaan hoitoprosessin kulkua kokonaisuutena. Tämä voi auttaa ehkäisemään vastaavia tilanteita tulevaisuudessa.
          • Oliko asiakkaan itsetuhoisuuden riskiä arvioitu? Miten?
          • Miten itsetuhoisuus oli huomioitu hoidossa? Oltiinko tehty turvasuunnitelma? Oltiinko huomioitu läheiset?
          • Millaiset tekijät olisivat mahdollisesti voineet vaikuttaa itsemurhayritykseen? Olisiko näihin tekijöihin voitu vaikuttaa?

          Lisätietoa:

          Itsemurhakuolema

          Läheisen itsemurhakuolema on suuri järkytys. Aluksi voi tuntua, että tilanteesta on mahdotonta selviytyä. Älä jää yksin. Toiset ihmiset ovat usein tärkeä tuki surussa ja menetyksessä.  Ei ole yhtä oikeaa tapaa reagoida tai surra. Anna surulle ja itsellesi aikaa. Ole armollinen itsellesi. Tapahtuneesta avoimesti puhuminen voi helpottaa tilanteen käsittelyä. Keskusteluapua voit saada sosiaali- ja kriisipäivystyksestä, kriisikeskus Mobilesta, omasta terveyskeskuksesta tai seurakunnan palveluista. Vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille tarjoaa Surunauha ry. 

          Voit hakea apua esimerkiksi: 

          Lisätietoa:

          Läheisen itsemurhaan liittyy monia vaikeita tunteita. Kohtaa läheinen myötuntoisesti ja kunnioittavasti. Huomioi, että toteutunut itsemurha lisää myös läheisten itsetuhoisuuden riskiä. Läheiselle on tärkeää antaa mahdollisuus kertoa kokemastaan. On hyvä tarjota mahdollisuutta palata asiaan myöhemminkin, sillä kriisitilanteessa ei aina löydy sanoja. Kerro tukimahdollisuuksista. Surunauha ry:n opas itsemurhan tehneiden läheisille antaa paljon hyvää tietoa myös ammattilaisille kohtaamisen tueksi.   

          Asiakkaan itsemurha koskettaa myös ammattilaista. Muista myös oma työhyvinvointisi. Ota vastaan lähiesihenkilön/ työterveyshuollon toteuttama purkumahdollisuus tai pyydä sitä itse.

          Lisätietoa:

           

          Palveluketjun tiedot

          Palveluketjun päätavoitteena on estää itsemurhia täsmentämällä ja parantamalla sote-toiminnassa itsemurhavaarassa olevien palvelu- ja hoidon tarpeen arviointia. Lisäksi tavoitteena on tehostaa palvelua ja hoitoa liittyen asiakkaiden kohonneeseen itsemurhariskiin sekä heidän läheistensä tarpeenmukaiseen tukeen näissä tilanteissa. 

          Itsemurhariskin tunnistaminen, arviointi, asian puheeksi ottaminen, henkilön ja hänen läheistensä kohtaaminen, tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen palveluohjaus sekä hoidolliset interventiot tukevat itsemurhariskin omaavaa henkilöä parhaiten palveluketjun eri vaiheissa.

          Tavoitteisiin kuuluu myös ammattilaisten osaamisen lisääntyminen ja itsetuhoisuuden puheeksi oton madaltuminen eri palveluissa. Lisäksi tavoitteena on yhteistyön lisääntyminen eri toimijoiden ja sidosryhmien kesken huomioiden järjestötuki ja kokemusasiantuntijuus.

          Hoito- ja palveluketjun sisältö pohjautuu Itsemurhien ehkäisyn ja itsemurhaa yrittäneen hoito -Käypähoito -suositukseen sekä Kansalliseen mielenterveysstrategiaan ja itsemurhien ehkäisyohjelmaan vuosille 2020-2030.

          Lisäksi palveluketju noudattaa yhdessä sovittuja toimintatapoja Keski-Suomen hyvinvointialueella.

          • Tietokannat ja linkitykset päivittyvät valtaosin automaattisesti.
          • Osa ammattilaisten tietokannoista avautuu ja päivittyy Sampo-tietokannan kautta.
          • Ketju tarkistetaan ja päivitetään tarvittaessa.
          • Palveluketjun yhteyshenkilönä toimii psykologi Saara Hytönen. Teknisenä tukena ja tiedostojen hallinnoijana toimii kliininen asiantuntijasairaanhoitaja Johanna Kinnunen.
          • Saara Hytönen, psykologi Hyvaks (Apua Ajoissa! -hanke)
          • Vaula Ollonen, hankekoordinaattori Hyvaks (Apua Ajoissa! -hanke)
          • Mandi Julma, sairaanhoitaja Hyvaks (Apua Ajoissa! -hanke)
          • Markku Keurulainen, psykologi Sovatek-säätiö (Apua Ajoissa! -hanke)
          • Liisa Jaakonaho, kriisityöntekijä Kriisikeskus Mobile (Apua Ajoissa! -hanke)
          • Kokemusasiantuntija Kati, KSSHP (Apua Ajoissa! -hanke)
          • Eeva-Liisa Liimatainen, palveluvastaava, Mielenterveys- ja päihdepalvelut Keski-Suomen hyvinvointialue
          • Tarja Paunonen, ylihoitaja Keski-Suomen hyvinvointialue
          • Sami Savonen, projektityöntekijä, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma
          • Mari Rantamäki, projektipäällikkö, palveluketjut, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma
          • Matleena Kovanen, kehittäjäterveydenhoitaja, Keski-Suomen hyvinvointialue
          • Merja Pihlajasaari, Mielenterveys-, päihde- ja väkivaltakoordinaattori, Keski-Suomen hyvinvointialue
          • Riika Hagman-Kiuru, Surunauha ry
          • Anne-Riitta Merta, Keski-Suomen mielenterveysomaiset - FinFami