Kuuloviat ovat väestön yleisimpiä terveysongelmia. Tutkimukset osoittavat, että 65-vuotiaista 40 %:lla on jonkinasteista kuulovikaa ja yli 75-vuotiaista jo kahdella henkilöllä kolmesta on ikään liittyvän kuulonaleneman, niin sanotun ikäkuulon, pulmia. Ikäkuulo vaikuttaa ennen kaikkea kykyyn kuulla puhetta ja varsinkin konsonanttien, kuten k, t, p, s ja h:n kuuleminen vaikeutuu. Korkeat äänet voivat myös hiljentyä kuuloalueelta, esimerkiksi heinäsirkkaa tai lintujen laulua voi olla hankala kuulla. Kuulon heikentymistä ei välttämättä huomaa helposti, sillä kuulo heikkenee hiljalleen jopa vuosien ajan.
Hoitamattomana heikentynyt kuulo on yksi muistisairauksien riskitekijöistä vaikuttaen meidän tiedonkäsittelyymme ja muistiimme. Meillä kaikilla on käytössämme tietty määrä voimavaroja, joita voimme hyödyntää päivittäisen tiedon vastaanottamiseen, käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Jos kuulomme on heikentynyt, joudumme jokaisessa kuuntelutilanteessa keskittymään ja käyttämään voimavarojamme siihen, että kuulemme ja ymmärrämme kuulemamme. Todennäköisesti meidän on käytettävä voimavarojamme myös päättelyyn ja välillä jopa arvailuun siitä, mitä itse asiassa kuulimme. Joudumme siis koko ajan kuormittamaan itseämme normaalia enemmän ja käyttämään ne käytössämme olevat voimavarat kuunteluun, mistä seuraa se, ettei meillä jää enää voimavaroja kuullun asian mieleen painamiseen ja muistamiseen. Ennen pitkään tämä kuuntelemisen vaatima ylikuormitus aiheuttaa muistissamme tärkeiden rakenteiden rappeutumista.
Kuulon heikentymisen myötä myös kuuloaivokuorelle kohdistuvien ääniärsykkeiden määrä vähenee. Pitkäkestoisen, vuodesta toiseen jatkuvan, ääniärsykkeiden vähenemisen on todettu aiheuttavan aivoissa muutoksia. Aivot “laiskistuvat”, mikä vaikuttaa kykyyn käsitellä ja vastaanottaa tietoa kuulon avulla. Hermojen äänisignaalia välittävät viestit eivät välity normaalisti, mikä näkyy puheen ymmärtämisessä, kommunikoinnissa sekä yleisen havaintokyvyn muutoksissa. On tärkeää tiedostaa, että pelkästään kuulokojetta käyttämällä itse asiassa vahvistetaan merkittävästi omaa aivoterveyttä.
Kuulontutkimukseen kannattaa hakeutua, kun
- Et saa selvää keskustelukumppanisi puheesta.
- Sinun on lisättävä tv:n ja radion äänenvoimakkuutta
- Et kuule puhelimen tai ovikellon ääntä
- Ryhmässä on vaikeaa kuulla
- On hankalaa asioida esimerkiksi kaupassa tai lääkärissä
- Korvasi soi tai on tukkoinen
- Joku huomauttaa tai kysyy alentuneesta kuulostasi
Tee tästä Onko kuuleminen hankalaa? -pikatesti ja arvioi oman kuulemisesi tilaa.
Jos huomaa kuulonsa heikentyneen niin, että se vaikeuttaa esimerkiksi kommunikointia ja arkisia tilanteita, kannattaa hakeutua kuulontutkimukseen ottamalla yhteyttä oman terveysaseman terveydenhoitajaan tai lääkäriin ja pyytää lähetettä kuulon tutkimuksiin.
Kuulokeskus vastaa kuulontutkimukseen ja kuntoutukseen liittyvistä palveluista. Kuulokeskus toimii lähetepoliklinikkana. Uusi potilas voi saada lähetteen kuulokeskukseen joko yksityissektorilta, omalääkäriltä, terveyskeskuksesta tai työterveysasemalta.
Tiesitkö, että kuulemiseen tarvittavia aivoalueita voi myös harjoittaa ja treenata? Löydät hyviä harjoitteita Muistipuistosta, jossa harjoittamaan muistia ja tarkkaavaisuutta kuuntelemalla.
Jos sinulla on jo kuulokoje, mutta kojeen käyttäminen ja huoltaminen on unohtunut, voit saada apua Kuuloliiton selkeistä kuulokojeiden käyttöoppaista korvantauskojeelle tai kuuloke korvassa-kojeelle. Paikalliset kuuloyhdistykset tarjoavat myös apua ja tukea kojeen käyttöön, tarkista alueesi tilanne Kuuloliiton sivuilta.