Keskustele ammattilaisen kanssa chatissa ja täytä terveyspalveluiden oirekyselyjä uudistuneessa verkkopalvelussa.
Mielen hyvinvointi on ainutlaatuinen ja merkittävä osa ihmisen elämäntarinaa ja hyvinvointia. Tutkimusten mukaan ikääntyessä myönteisten tunteiden määrä lisääntyy. On myös luonnollista, että elämään kuuluu vaihtelevasti iloa, surua, ahdistusta ja muita erilaisia tunteita. Myönteiset ominaisuudet kuitenkin kannattelevat ikääntyvää esimerkiksi toimintakyvyn heikentyessä.
Voit vahvistaa mielesi hyvinvointia milloin vain, erilaisissa elämäntilanteissa. Tältä sivulta löydät tietoa mielen hyvinvoinnista ja sen vahvistamisesta, yksinäisyydestä ja surusta sekä siitä, miten niiden kanssa voi toimia.
Mielenterveys on hyvinvoinnin perusta ja voimavara, tärkeä osa terveyttä. Mielenterveys ei ole pysyvä tila vaan se muuttuu elämänkulun aikana. Erilaiset vastoinkäymiset kuluttavat mielenterveyden voimavaroja, mutta myönteisissä olosuhteissa mielenterveyden voimavarat vahvistuvat.
Mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan muun muassa mielen tasapainoa, tyytyväisyyden tunnetta ja kokemusta elämän merkityksellisyydestä. Mielen hyvinvointia voidaan vahvistaa kaiken ikäisenä ja erilaisissa elämäntilanteissa. Ikääntyneellä kertynyt elämänviisaus, vahva itsetuntemus, tunne-elämän tasaantuminen ja aikaisempi selviytymisen kokemus ovat mielen hyvinvointia vahvistavia tekijöitä, jotka auttavat myös sopeutumaan ikääntymiseen liittyviin elämänmuutoksiin.
Mielen hyvinvoinnista huolehtiminen on yhtä tärkeää kuin fyysisestä kunnosta ja terveydentilasta huolenpitäminen. Voit vahvistaa mielesi hyvinvointia kuten fyysistä terveyttäsi ja hyvän mielenterveyden taustalla onkin samat tekijät kuin hyvän fyysisen terveyden. Mielen hyvinvointia voit vahvistaa:
Suru koskettaa meistä jokaista jossain vaiheessa elämää. Suru on normaali tunne, joka tyypillisesti liittyy tilanteeseen, jossa kohtaamme pettymyksen tai menetyksen. On luonnollista kokea surua esimerkiksi puolison tai läheisen menehtyessä, oman tai läheisen sairastumisen yhteydessä, erotilanteessa tai lemmikkieläimen kuoleman yhteydessä. Myös työuran päättyminen voi aiheuttaa surua.
Suru on henkilökohtainen kokemus ja jokainen suree omalla tavallaan. Toinen saattaa helpottaa suruaan toiminnalla, toinen puolestaan vetäytyy ja haluaa käsitellä tapahtunutta omassa rauhassa. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa surra. Suru kestää aikansa, se muuttaa muotoaan ja jonain päivänä menetyksen kanssa on helpompi elää.
Suru ei ole sairaus, jota pitäisi alkuvaiheessa hoitaa pois. Surussa on kyse normaalista reagoinnista koettuun menetykseen. Suruun liittyy monenlaisia tunteita, kuten ikävää, turvattomuutta, yksinäisyyttä ja avuttomuutta. Myös vihan tunteet ovat mahdollisia. Suruun liittyvät moninaiset tunteet ja keholliset oireet voivat yllättää surevan. Ne voivat tuntua pelottavalle ja aiheuttaa huolta mielen hyvinvoinnista tai fyysisestä terveydentilasta, mutta yleensä kyse on normaaleista reaktioista. Tilanteessa, jossa vointi tuntuu sietämättömän pahalta, yksinolo on ahdistavaa, unettomuus on pitkittynyt tai esiintyy itsetuhoisia ajatuksia, tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisen apua.
Ikääntyminen on elämänvaihe, johon tyypillisesti liittyy monenlaisia elämänmuutoksia. Osa muutoksista on myönteisiä, osa puolestaan kielteisiä. Muutokset sosiaalisessa verkostossa ovat tavallisia. Ensimmäinen iso muutos tapahtuu eläköitymisen myötä. Yhteydet työkavereihin muuttavat muotoaan ja arki saa uuden sisällön, kun työ ei enää rytmitä arkea. Lisääntynyt vapaa-ajan määrä voi lisätä yksinäisyyden kokemuksia.
Myös muut ikääntymiseen liittyvät ilmiöt tuovat muutoksia sosiaaliseen verkostoon. Iän karttuessa esimerkiksi oma tai läheisen toimintakyky voi laskea niin, että kodin ulkopuoliset tapaamiset vähentyvät, myös läheisten menehtyminen on todennäköisempää kuin nuorena. Nämä tekijät voivat lisätä yksinäisyyden kokemuksia.
Yksinäisyys on yleistä ikään katsomatta. Jokainen kokee joskus yksinäisyyttä eikä siitä tarvitse olla huolissaan, mutta pitkään jatkuessaan yksinäisyys on terveydelle haitallista. Pitkittynyt yksinäisyys voi altistaa masennukselle ja muistiongelmille. Yksinäisyys on henkilökohtainen kokemus. joka ei välttämättä ole yhteydessä sosiaalisten kontaktien määrään. Laajan sosiaalisen verkoston omaava henkilö voi kokea yksinäisyyttä ja sosiaalisista suhteista vetäytynyt ei puolestaan koe itseään yksinäiseksi. Yksinäisyyttä ei pidä sekoittaa vapaaehtoiseen yksinoloon. Osa ihmisistä viihtyy hyvin yksin ja tällöin yksinolo voidaan kokea positiivisena.
Jos koettu yksinäisyys vaikuttaa mielialaan aiheuttaen mielialan mataluutta tai ahdistusta, on tärkeä lähteä etsimään muutosta tilanteeseen. Ensimmäinen askel voi olla soitto jollekulle läheiselle, sukulaiselle tai entiselle työkaverille. Jos liikkuminen kodin ulkopuolella on haastavaa, myös verkosta löytyy erilaista toimintaa yksinäisyyden lievittämiseksi. Hyvinvointialue, kunnat ja järjestöt järjestävät ikääntyneille suunnattua toimintaa, jossa on mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen. Ajanviete ja vapaa-aika osiosta löydät kattavasti tietoa erilaisista harrastus- ja kohtaamispaikoista. Älä jää yksin, tutustu monipuolisiin mahdollisuuksiin.
Ikääntyneen arjessa osallisuus voi toteutua monella tavalla: osallistumisena ryhmätoimintaan, mukanaolona järjestöissä tai vapaaehtoistoiminnassa, tai vaikka palautteen antamisena palveluista. Myös sosiaaliset suhteet tai pienetkin kohtaamiset ja keskustelut rakentavat tunnetta siitä, että on osa yhteisöä ja oma ääni tulee kuulluksi.
Osallisuudella tarkoitetaan siis mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa omaan elämään, oman yhteisön toimintaan ja myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon voit osallistua esimerkiksi äänestämällä tai osallistumalla kyselyihin ja kuulemisiin.
Olennainen osa osallisuutta on kokemus siitä, että on osa joukkoa ja kokee arvostusta omana itsenään. Yhteisöön kuuluminen ja yhdessä tekeminen vahvistavat paitsi osallisuuden kokemusta, myös mielenterveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua.
Kokemus siitä, että on osa yhteisöä ja yhteiskuntaa on siis ihmiselle tärkeää iästä riippumatta. Tutkimuksetkin kertovat, että osallisuuden kokemus on keskeinen osa hyvinvointia. Sosiaaliset suhteet toisiin ihmisiin, mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa tukevat hyvinvointia ja lisäävät elämän mielekkyyttä.
Osallisuus voi toteutua ikääntyneen arjessa eri tavoin. Osallistuminen harrastus- tai järjestötoimintaan tuo rytmiä arkeen sekä tarjoaa mahdollisuuden tavata muita ja kokea yhteenkuuluvuutta. Hyvinvointialue, kunnat ja seurakunnat tukevat ikääntyneiden mahdollisuuksia olla mukana toiminnassa – omien kiinnostusten, jaksamisen ja elämänrytmin mukaan.
Toiminta voi olla yhteistä ajanviettoa, käsitöitä, vertaistukea tai vapaaehtoistyötä. Myös kylätalot, lähitalot ja muut kohtaamispaikat tarjoavat mahdollisuuden tavata muita ja kokea osallisuutta osana yhteisöä. Yhteenkuuluvuutta voi toki tuntea myös vaikka oman taloyhtiön naapureiden kanssa. Tärkeintä on se, että jokainen löytää oman tapansa osallistua ja tuntee kuuluvansa joukkoon tai itselle tärkeään yhteisöön.
Paljon tietoa ja mahdollisuuksia on myös verkossa. Voit etsiä tietoa ja osallistumismahdollisuuksia tapahtumista, retkistä ja kohtaamispaikoista esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueen ylläpitämästä Hyvinvointitarjottimesta. Hyvinvointitarjotin kokee eri sivustoilta tapahtumia yhdelle sivulle, josta voit erilaisia hakutoimintoja käyttämällä suodattaa sinulle sopivia ja kiinnostavia tapahtumia. Hyvinvointitarjottimeen pääset tästä.
Voit kysyä vinkkejä ja neuvoa myös hyvinvointialueen senioriohjaajilta. He osaavat auttaa monenlaisissa pulmissa ja ohjaavat tarvittaessa toiselle ammattilaiselle. Voit asioida verkossa tunnistautuneena (vaatii verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenteen) tai ilman tunnistautumista. Löydät senioripalveluiden ammattilaisen keskustelukanavan sosiaalipalveluiden chat-osiosta.