Terveysasemien puhelinpalveluiden kiireettömien asioiden puhelinlinjat ovat ruuhkautuneet ja puheluihin vastaaminen ei välttämättä toteudu saman päivän aikana.
Lue lisää.
Mielen hyvinvointi on ainutlaatuinen ja merkittävä osa ihmisen elämäntarinaa ja hyvinvointia. Tutkimusten mukaan ikääntyessä myönteisten tunteiden määrä lisääntyy. On myös luonnollista, että elämään kuuluu vaihtelevasti iloa, surua, ahdistusta ja muita erilaisia tunteita. Myönteiset ominaisuudet kuitenkin kannattelevat ikääntyvää esimerkiksi toimintakyvyn heikentyessä.
Voit vahvistaa mielesi hyvinvointia milloin vain, erilaisissa elämäntilanteissa. Tältä sivulta löydät tietoa mielen hyvinvoinnista ja sen vahvistamisesta, yksinäisyydestä, surusta sekä riippuvuudesta päihteisiin tai pelaamiseen.
Mielenterveys on hyvinvoinnin perusta ja voimavara, tärkeä osa terveyttä. Mielenterveys ei ole pysyvä tila vaan se muuttuu elämänkulun aikana. Erilaiset vastoinkäymiset kuluttavat mielenterveyden voimavaroja, mutta myönteisissä olosuhteissa mielenterveyden voimavarat vahvistuvat.
Mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan muun muassa mielen tasapainoa, tyytyväisyyden tunnetta ja kokemusta elämän merkityksellisyydestä. Mielen hyvinvointia voidaan vahvistaa kaiken ikäisenä ja erilaisissa elämäntilanteissa. Ikääntyneellä kertynyt elämänviisaus, vahva itsetuntemus, tunne-elämän tasaantuminen ja aikaisempi selviytymisen kokemus ovat mielen hyvinvointia vahvistavia tekijöitä, jotka auttavat myös sopeutumaan ikääntymiseen liittyviin elämänmuutoksiin.
Mielen hyvinvoinnista huolehtiminen on yhtä tärkeää kuin fyysisestä kunnosta ja terveydentilasta huolenpitäminen. Voit vahvistaa mielesi hyvinvointia kuten fyysistä terveyttäsi ja hyvän mielenterveyden taustalla onkin samat tekijät kuin hyvän fyysisen terveyden. Mielen hyvinvointia voit vahvistaa:
Lue lisää Ikäinstituutin sivulta: Tietoa ja taitoa mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen
Alla olevasta linkistä löydät harjoituksia, joiden avulla voit vahvistaa mielen hyvinvointia:
Voit tutustua mielen hyvinvointia vahvistaviin tekijöihin mielenterveyden käden avulla:
Ikääntyneen mielenterveyden hoito- ja palveluketjuista löydät lisätietoa yleisimmistä mielenterveyden häiriöistä. Ketjuista löydät tietoa sairauden oireista, tunnistamisesta ja tutkimisesta, hoidosta ja saatavilla olevista palveluista.
Ikääntyneiden alkoholin käyttö on kasvanut tasaisesti viimeisten vuosikymmenten aikana. Yksiselitteistä syytä alkoholin käytön kasvuun ei ole, mutta taustalla on yleinen vapaampi suhtautuminen alkoholin käyttöön ja alkoholin saannin helpottuminen. Yksilötasolla syynä voi olla esimerkiksi juhliminen, eläkkeelle jääminen, yksinäisyys, unettomuus, kivut, mielialahäiriöt tai kuormittava elämäntilanne kuten omaishoitajuus. Alkoholista saatetaan hakea helpotusta erilaisiin vaivoihin ja oireisiin. Alkoholi saattaa hetkeksi helpottaa oloa, mutta pääsääntöisesti se pahentaa niitä oireita, joihin helpotusta on lähdetty hakemaan.
Ikääntymisen myötä elimistössä tapahtuu muutoksia, joiden vuoksi alkoholi aiheuttaa enemmän haittoja. Alkoholin käyttöön liittyviä haittoja ovat esimerkiksi:
Ikääntyneen (+65-v) alkoholin käytön tulisi olla kohtuullista, yli 65- vuotias ei saisi yhdellä juomiskerralla nauttia 2 annosta enempää tai viikossa yli 7 annosta. Tiettyjen sairauksien ja lääkityksien yhteydessä suositellaan täysraittiutta.
Alla olevasta linkistä löydät testin, jolla voit arvioida alkoholinkäyttöäsi:
Alla olevista linkeistä löydät lisätietoa ikääntyneen alkoholin käytöstä:
Rahapelien pelaaminen on Suomessa varsin yleistä. Satunnaisesta omiin tuloihin suhteutetusta pelaamisesta ei ole haittaa, mutta joskus pelaaminen muodostuu ongelmaksi. Rahapeliongelmasta puhutaan, kun pelaaminen aiheuttaa haittaa pelaajalle itselleen tai hänen läheisille. Tavallisia pelaamisen aiheuttamia ongelmia ovat taloudelliset huolet, ristiriidat läheisten kanssa sekä terveydelliset haitat. Pelaaminen voi aiheuttaa syyllisyyden tunteita ja ahdistusta, jotka heikentävät mielen hyvinvointia.
Rahapelaamisen taustalla on usein samoja syitä kuin esimerkiksi alkoholin käytön taustalla. Rahapelaamiseen voi altistaa elämänmuutoksiin liittyvät tekijät kuten lisääntynyt vapaa-aika, yksinäisyys tai jännityksen hakeminen elämään. Myös toive taloudellisen tilanteen helpottamisesta voi ylläpitää peliongelmaa.
Rahapeliongelmiin liittyy usein voimakasta häpeää. Ongelmaa pyritään salaamaan perheeltä, läheisiltä ja ammattilaisilta. Usein ikääntynyt hakee apua vasta, kun ongelmia on muodostunut. Rahapeliongelmia voidaan hoitaa, älä jää yksin.
Jos haluat arvioida omaa rahapelaamistasi, voit tehdä alla olevan testin:
Suru koskettaa meistä jokaista jossain vaiheessa elämää. Suru on normaali tunne, joka tyypillisesti liittyy tilanteeseen, jossa kohtaamme pettymyksen tai menetyksen. On luonnollista kokea surua esimerkiksi puolison tai läheisen menehtyessä, oman tai läheisen sairastumisen yhteydessä, erotilanteessa tai lemmikkieläimen kuoleman yhteydessä. Myös työuran päättyminen voi aiheuttaa surua.
Suru on henkilökohtainen kokemus ja jokainen suree omalla tavallaan. Toinen saattaa helpottaa suruaan toiminnalla, toinen puolestaan vetäytyy ja haluaa käsitellä tapahtunutta omassa rauhassa. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa surra. Suru kestää aikansa, se muuttaa muotoaan ja jonain päivänä menetyksen kanssa on helpompi elää.
Suru ei ole sairaus, jota pitäisi alkuvaiheessa hoitaa pois. Surussa on kyse normaalista reagoinnista koettuun menetykseen. Suruun liittyy monenlaisia tunteita, kuten ikävää, turvattomuutta, yksinäisyyttä ja avuttomuutta. Myös vihan tunteet ovat mahdollisia. Suruun liittyvät moninaiset tunteet ja keholliset oireet voivat yllättää surevan. Ne voivat tuntua pelottavalle ja aiheuttaa huolta mielen hyvinvoinnista tai fyysisestä terveydentilasta, mutta yleensä kyse on normaaleista reaktioista. Tilanteessa, jossa vointi tuntuu sietämättömän pahalta, yksinolo on ahdistavaa, unettomuus on pitkittynyt tai esiintyy itsetuhoisia ajatuksia, tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisen apua.
Ikääntyminen on elämänvaihe, johon tyypillisesti liittyy monenlaisia elämänmuutoksia. Osa muutoksista on myönteisiä, osa puolestaan kielteisiä. Muutokset sosiaalisessa verkostossa ovat tavallisia. Ensimmäinen iso muutos tapahtuu eläköitymisen myötä. Yhteydet työkavereihin muuttavat muotoaan ja arki saa uuden sisällön, kun työ ei enää rytmitä arkea. Lisääntynyt vapaa-ajan määrä voi lisätä yksinäisyyden kokemuksia.
Myös muut ikääntymiseen liittyvät ilmiöt tuovat muutoksia sosiaaliseen verkostoon. Iän karttuessa esimerkiksi oma tai läheisen toimintakyky voi laskea niin, että kodin ulkopuoliset tapaamiset vähentyvät, myös läheisten menehtyminen on todennäköisempää kuin nuorena. Nämä tekijät voivat lisätä yksinäisyyden kokemuksia.
Yksinäisyys on yleistä ikään katsomatta. Jokainen kokee joskus yksinäisyyttä eikä siitä tarvitse olla huolissaan, mutta pitkään jatkuessaan yksinäisyys on terveydelle haitallista. Pitkittynyt yksinäisyys voi altistaa masennukselle ja muistiongelmille. Yksinäisyys on henkilökohtainen kokemus. joka ei välttämättä ole yhteydessä sosiaalisten kontaktien määrään. Laajan sosiaalisen verkoston omaava henkilö voi kokea yksinäisyyttä ja sosiaalisista suhteista vetäytynyt ei puolestaan koe itseään yksinäiseksi. Yksinäisyyttä ei pidä sekoittaa vapaaehtoiseen yksinoloon. Osa ihmisistä viihtyy hyvin yksin ja tällöin yksinolo voidaan kokea positiivisena.
Jos koettu yksinäisyys vaikuttaa mielialaan aiheuttaen mielialan mataluutta tai ahdistusta, on tärkeä lähteä etsimään muutosta tilanteeseen. Ensimmäinen askel voi olla soitto jollekulle läheiselle, sukulaiselle tai entiselle työkaverille. Jos liikkuminen kodin ulkopuolella on haastavaa, myös verkosta löytyy erilaista toimintaa yksinäisyyden lievittämiseksi. Hyvinvointialue, kunnat ja järjestöt järjestävät ikääntyneille suunnattua toimintaa, jossa on mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen. Ajanviete ja vapaa-aika osiosta löydät kattavasti tietoa erilaisista harrastus- ja kohtaamispaikoista. Älä jää yksin, tutustu monipuolisiin mahdollisuuksiin.