Tutkimussuunnitelma

Jokaiseen tutkimukseen on laadittava tutkimussuunnitelma. Voit käyttää tutkimussuunnitelman runkona soveltuvin osin alla olevaa rakennetta tai muuta soveltuvaa rakennetta kuten Suomen Akatemian, yliopistojen, yliopistollisten sairaaloiden tai muiden vastaavien ohjeistusten mukaista.

1. Kansilehti: Tutkimuksen tai tutkimushankkeen nimi, tutkijan/tutkijoiden nimet, yhteistyökumppanit tarvittaessa, tutkimuspaikka, mahdollinen yliopisto ja laitos, päivämäärä/versionumero.
2. Sisällysluettelo
3. Tutkimuksen tausta ja lähtökohdat – lyhyt johdanto
4. Tutkimuksen tavoitteet ja tarkoitus
5. Tutkimusmenetelmät, aineisto ja eettiset kysymykset
6. Tutkimuksen tietosuoja: rekisterinpitäjä, aineiston keruu, henkilötietojen käsittely, aineiston analysointi, säilytys ja hävittäminen (mukaan lukien koodiavaimen hävitys)
7. Tutkimuksen toteutus (huom! rekrytointi) ja rahoitus
8. Tutkittavien vakuutusturva
9. Tutkijat, tutkimusympäristö ja tutkijoiden liikkuvuus
10. Tutkijakoulutus ja tutkijanura (kun haetaan rahoitusta tutkijaryhmälle)
11. Odotetut tutkimustulokset ja mahdolliset riskit
12. Keskeinen kirjallisuus tai lähdeluettelo

Tutkimussuunnitelman pituus on vähintään 5 ja enintään 12 sivua, kirjasin Arial 12 pt, riviväli 1–1,5. Tutkimussuunnitelman kannessa tulee tutkimuksen nimen ja tekijän/tekijöiden lisäksi olla päivämäärä, jolloin se on laadittu tai päivitetty, tai sen versionumero.

Laajoissa tutkimushankkeissa tutkimussuunnitelmaan voidaan sisällyttää useampia eri osioita, kuten opinnäytetyöt, gradut, väitöskirjat ja varsinainen tutkimushanke. Opiskelijoille on opinnäytetöiden lupaprosesseja varten omat sivut. Lue väitöskirjatöistä väitöskirjatyöt-sivulta. Opinnäytetöistä ja pro gradu -tutkielmista lisätietoja löydät opinnäytetyöt-sivulta.

Tutkimussuunnitelmaa muokataan ja täydennetään tarpeen mukaan. Lisätietoa tutkimussuunnitelmassa huomioon otettavista asioista Suomen Akatemian ja yliopistojen ohjeistuksen lisäksi, erityisesti lääketieteellisessä tutkimuksessa, saa ohjeesta "Mihin toimikunta kiinnittää huomiota eettistä ennakkoarviointia tehdessään", jota käytetään myös tutkimuslupahakemuksia käsiteltäessä.

TUKIJAn sivuilta löytyvät myös ohjeet kliinisissä lääketutkimuksissa käytettävistä tiedote- ja suostumuslomakkeista (alueelliset eettiset toimikunnat vaativat), joita voi hyödyntää myös muissa tieteellisissä tutkimuksissa soveltuvin osin. Mikäli tutkimus on tutkimuslain piiriin kuuluva, on sille haettava alueellisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan lausunto. Eettisen toimikunnan sivuilta löytyvät myös muiden lääketieteellisten tutkimusten tiedote- ja suostumusmallit, joita voi hyödyntää myös muissa kuin tutkimuslain alaisissa tutkimuksissa.

Tutkimussuunnitelmaan saattaa tulla tutkimuksen kuluessa muutoksia joko tutkijasta, tutkittavista, tutkimuksesta tai rahoittajasta johtuen. Olennaiset muutokset tulee ilmoittaa tutkimusasiantuntijalle. Mikäli muutos aiheuttaa lisääntyneen potilaaseen kohdistuvan riskin tai tutkimuksen eettisyyteen uusia näkökohtia on asiaan pyydettävä eettiseltä toimikunnalta lausunto. Lisääntynyt potilaaseen kohdistuva riski voi liittyä esimerkiksi annosmuutokseen tai hoidon keston muutokseen. Tutkimuksen eettisyyden näkökulmat voivat liittyä muun muassa sisäänottokriteereihin, palvelutoimintoihin tai genetiikkaan.

Mikäli muutos on vähäinen, voidaan asia saattaa eettiselle toimikunnalle ainoastaan tiedoksi. Samalla on arvioitava, onko mahdollista tutkimussopimusta ja/tai katelaskelmaa muutettava. Tämä on mahdollista esimerkiksi silloin, kun potilaita tai käyntejä tulee tutkimukseen enemmän tai vähemmän kuin sopimuksessa on mainittu. Muutoksesta on tiedotettava tutkimukseen osallistuvia yksiköitä.