Päihteet ja mieli
Päihteet vaikuttavat laaja-alaisesti ihmisen mielen toimintaa. Lieväkin päihtymys johtuu päihteen vaikutuksista aivoihin. Käyttäjä toivoo ensisijaisesti miellyttäviä tuntemuksia. Arka ja sulkeutunut ihminen toivoo tulevansa rohkeammaksi, surullinen surun unohtuvan. Päihteillä onkin vahva vaikutus tunnekokemuksiin ja käyttäytymiseen, mutta lopputulosta on vaikea hallita. Ilo ja onni voivat vallata mielen, mutta kohta jo synkkyys ja ahdistus. Päihteet aiheuttavat aivoärsytystä, jolloin ihminen saattaa suuttua ja kiukustua pienestäkin.
Tytti Solantaus, Miten huolehdin lapsistani/THL
Päihteet ja vanhemmuus
Päihteiden ongelmalliset vaikutukset tulevat esille yhdessä olossa toisten ihmisten kanssa. Päihteet johtavat tietynlaiseen itsekeskeisyyteen, jolloin omat tarpeet ovat vahvoja, vaativat välitöntä toteutumista ja tuntuvat itsestä täysin oikeutetuilta. Samalla ne sammuttavat herkkyyttä eläytyä toisten ihmisten asioihin. Lapselta saatetaan vaatia kohtuuttomia tai hänen toimintansa tulkitaan väärin. Vauvan itku voi tuntua tahalliselta samoin kuin murrosikäisen äreys. Päihteet heikentävät impulssien hallintaa, jolloin ihminen toimii harkitsematta omien tunteiden ja mielen ailahtelujen aallokossa.
Epäjohdonmukaisuus, piittaamattomuus ja loukkaavuus astuvat perheeseen. Huolehtiva ja rakastava vanhempi muuttuu täysin erilaiseksi päihdevaiheen aikana. Tämä selittää sen, miksi hän voi tiuskaista itkevälle lapselle "Ole hiljaa, ei kukaan jaksa sun parkumista!" lohduttamisen sijaan. On varsin ymmärrettävää, että lasten kokemukset ulottuvat turvattomuudesta ja pelkotiloista vihaan, kiukkuun, masennukseen ja toivottomuuteen.
Krapulavaiheessa vanhempi ei ehkä edes hallitse ruumiinsa toimintoja, mikä tuntuu kaikista nöyryyttävältä ja häpeälliseltä. Krapulan ja vieroitusvaiheen fyysiset ja psyykkiset oireet ovat joskus niin pelottavia, että vanhempi itsekin saattaa tuntea, ettei tästä selvitä. Joskus lapset jäävät koulusta kotiin huolehtiakseen vanhempansa voinnista.
Lapset voivat joutua näkemään ja kokemaan tilanteita, jotka ovat kohtuuttomia ikään katsomatta. omia vahvoja tunteita, kuten raivoa ja kiukkua, pelkoa ja hätää ja surua ja toivottomuutta sekä mahdollisesti inhoa, häpeää ja vihaa, on vaikea ilmaista, koska ne huojuttavat kodin herkkää tasapainoa. Lapset kasvattavatkin tuntosarvet otsaansa aistiakseen herkästi vaihtelevat tilanteet. Vanhemman vointi ja sen ailahtelut alkavat määrättä lapsen elämän kulkua.
On selvää, että tilanteet on kaikille osapuolille tukala. Päihteitä käyttävä vanhempi ei ole tarkoittanut asioita näin, ja hän kokee usein vahvaa huonommuutta kykenemättä ratkaisemaan tilannetta. Lapset ja puolisot painiskelevat patoutuneitten tunteiden kanssa ja tuntevat olevansa umpikujassa. On siis aivan oleellista kaikkien kannalta, että etsitään keinoja tilanteen helpottamiseksi.
Tytti Solantaus, Miten huolehdin lapsistani/THL
Päihteet, vauva ja vanhemmuus
Päihteet vaikuttavat ajatteluun, tunteisiin ja käyttäytymiseen ja tätä kautta vanhemman kykyyn ottaa toisia huomioon sekä hallita omia tunteita ja käyttäytymistä. Päihteitä käyttävän vanhemman on vaikea tunnistaa vauvan viestejä ja tarpeita sekä auttaa vauvaa tunteiden säätelyssä. Vauvan viestit voidaan tunnistaa aikuisen tunteiden kautta. Tämä vaikuttaa vanhemman ja vauvan kiintymyssuhteen syntyyn. Vanhemmalla voi olla vaikeus tunnistaa oman käyttäytymisen seurauksia vuorovaikutuksessa vauvan kanssa. Päihteet vaikuttavat arjenhallintaan sekä vanhemman jaksamiseen, joka tekee arjesta vauvan kannalta epävarmaa ja ennalta-arvaamatonta. Vanhemman muuttuminen toisenlaiseksi, esimerkiksi päihtymyksen vuoksi, on vauvalle hämmentävää, pelottavaa ja turvatonta.
Päihteidenkäytöllä on usein negatiivisia vaikutuksia parisuhteeseen ja muihin läheisiin ihmissuhteisiin. Vanhempien riitely tai väkivalta estävät turvallisen kasvuympäristön ja vastaamisen vauvan tarvitsemaan kokonaisvaltaiseen hoivaan ja huolenpitoon. Päihteet lisäävät vanhemman riskiä käsitellä lasta kovakouraisesti tai väkivaltaisesti. Vanhemman omat traumat saattavat olla esteenä lapsesta huolehtimiselle. Lapsuudessa koettu vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma sekä niistä johtuvat muut haitalliset kokemukset ja kaltoinkohtelu selittävät merkittävän osuuden lapsuus ja nuoruusiän psyykkisistä häiriöistä sekä aikuisiän päihdehäiriöistä.
Tytti Solantaus, Miten huolehdin lapsistani/THL
Lisätietoa
