Verkkoasiointimme on uudistunut. Keskustele ammattilaistemme kanssa ja täytä terveyspalveluiden oirekyselyjä uudessa palvelussamme. Palvelu korvaa Omaolon oirearviot.
Psykoosien hoito- ja palveluketju 18 vuotta täyttäneille
Tämä 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden psykoosien hoito- ja palveluketju on tarkoitettu Keski-Suomen hyvinvointialueelle asiakkaan ja ammattilaisen käyttöön. Ketjusta löytyy ennaltaehkäisevää tietoa, mittareita, tutkimus-, hoito- ja seurantaohjeita psykooseihin ja skitsofreniaan liittyen.
Ketjun tavoitteena on selkeyttää tiedon ja palvelun löytämistä, ohjata varhaisempaan tukeen sekä selkeyttää ammattilaisten työnjakoa ja yhteistyötä.
Kuvauksessa asiakkaalle ja ammattilaiselle on omat osionsa. Osaan ammattilaisten linkeistä vaaditaan kirjautuminen.
“Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta" (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022)
Ennaltaehkäisy ja tunnistaminen
Mielen hyvinvointia tukevat riittävä lepo ja uni, terveellinen ravitsemus, kaikentyyppinen liikkuminen (Meijän polku) sekä päihteiden käytön vähäisyys. Mielenterveyttä vahvistavat turvallisuuden tunne, tyytyväisyys itseen, toimivat ihmissuhteet ja elämän kokeminen merkityksellisenä (esimerkiksi mielekäs työ tai harrastus). Lisäksi perimä ja yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat, miten elämän haasteista palaudutaan.
Tutustu ja löydä lisää voimavaroja alla olevista ennaltaehkäisyn osioista:
Psykoosi on lyhytaikainen todellisuudentajun häiriintymä, jossa henkilö ei osaa kunnolla erottaa mikä on todellista tai mikä ei. Ohimenevät epätodelliset ajatukset stressitilanteen yhteydessä eivät tarkoita psykoosisairautta. Psykoosia edeltää usein lievempi esioirevaihe, jonka tunnistamisella ja hoidolla voidaan estää vaikeamman häiriön kehittyminen. Psykoosiin ei liity pysyvää toimintakyvyn laskua.
Psykoottisia häiriötiloja voivat olla mm. harhaluuloisuushäiriö, skitsoaffektiivinen häiriö, lyhytkestoinen psykoosi, synnytyksen jälkeinen psykoosi ja päihdepsykoosit.
Jos psykoosin oireet pitkittyvät tai uusivat ja siihen liittyy pysyvää toimintakyvyn vaikeutta, saattaa kyseessä olla pitkäkestoinen psykoosi eli skitsofrenia. Karkeasti määritellen kolmasosa skitsofreniaan sairastuneista toipuu hoidon avulla oireettomiksi, kolmasosa pystyy elämään oireiden kanssa melko normaalia elämää ja kolmasosa tarvitsee enemmän tukea arjessa selviytymiseen.
Yleisimmät oireet
Esioireina voi esiintyä ahdistusta ja masennusta, keskittymisen ja unen vaikeutta, mutta ne voivat liittyä muuhunkin kuin psykoosioireiluun
Harhaluulot, aistiharhat (näkö-, kuulo-, haju- ja kosketusharhat), hajanainen ajattelu ja puhe tai itsen sekä ympäristön kokeminen vieraana kertovat astetta pidemmälle edenneestä tilasta .
Skitsofreniaan voi lisäksi liittyä pitkäaikaista aloitekyvyttömyyttä, sosiaalista vetäytymistä sekä itsen ja elinympäristön huolehtimisen puutteita
Jos kaipaat tukea, ole yhteydessä omaan terveyspalveluusi:
Kiireettömät ja lievät oiretilanteet, mielenterveys ja riippuvuudet chat palvelee kaikkia keskisuomalaisia (pois lukien Jämsän, Kinnulan ja ulkoistettujen terveysasemien asiakkaat)
Ennen yhteydenottoa ensilinjaan tai chattiin suositellaan täyttämään kiireettömissä tilanteissa etukäteiskysely osoitteessa Terapianavigaattori.fi, mikä nopeuttaa hoitosi tarpeen arviointia. Kyselyn täyttäminen kestää noin 20 minuuttia. Ota lopuksi kuukauden voimassa oleva koodi talteen ja ole yhteyttä ammattilaiseen.
Nuorten palveluihin (lievät oireet ja tunnistaminen, nuorisovastaanotto ja toisen asteen opiskeluterveydenhuolto palvelevat osittain myös täysi-ikäisiä)
Työterveyshuoltoon (jos sairaanhoito kuuluu sopimukseen)
Tukea eri ikäisiä asiakkaita mielen hyvinvoinnissa ja auttaa tunnistamaan voimavaroja lisääviä tekijöitä
Tarjota tietoa itse- ja omahoitomahdollisuuksista, ohjata ja arvioida muiden palveluiden käyttöä
Ennaltaehkäisy
Perustekijöitä mielenterveyden ennaltaehkäisyssä ovat yksilön kokemus riittävän hyvistä ihmissuhteista, kokemus tarpeellisuudesta ja elämän merkityksellisyydestä sekä tunne kuulumisesta johonkin yhteisöön. Terveyttä edistävä ruokailu, kohtuullinen määrä liikuntaa, riittävä uni sekä tupakoinnin ja päihteiden käytön välttäminen ovat peruspilareita mielen hyvinvoinnille.
Psykoosioireilta suojaavat:
Mielekäs arki, riittävät sosiaaliset suhteet ja terveet elämäntavat
Riittävän varhainen tunnistaminen ja avun hakeminen ajoissa
Psykoosien ja skitsofrenian riskitekijöitä voivat olla:
Ensiasteen sukulaisen psykoosisairaus, odottavan äidin stressi ja komplikaatiot
Pitkäaikaiset kuormitustekijät ja stressaavat elämäntapahtumat
Perheen vuorovaikutuksen haasteet, traumakokemukset ja maahanmuutto
Huumeiden käyttö voi laukaista lyhyessä ajassa päihdepsykoosin kenellä tahansa
Dopamiinin säätelyhäiriö
Tunnistaminen
Akuutti psykoosi on kiireellisesti hoidettava tila ja oireilevan tai läheisen hätään on reagoitava välittömästi. Mitä aiemmin psykoosiriski ja varhaisvaihe tunnistetaan, sitä paremmin vakavampi oireilu saadaan ennaltaehkäistyä. Pyri tunnistamaan sairauden vaihe: onko kyse psykoosiriskistä, ensi- tai uusiutuvasta psykoosista, vaimentuneista oireista vai pitkäkestoisesta psykoosista?
Tunnistamisessa voit hyödyntää kiireellisen hoidon perusteet -kysymyksiä (ammattilaisille, vaatii kirjautumisen). Muista arvioida ja kysyä myös:
Ajankohtaisesta päihteiden käytöstä ja riippuvuuksista. Akuutti päihteiden käyttö ei saa olla este tunnistamiselle. Jos oireita on yli 1 kk raittiudenkin jälkeen, on se aihe lisätutkimiseen.
Kysy konkreettisia esimerkkejä miten huolehtii itsestä ja selviytyy omassa arjessa? Miten potilas nukkuu?
Onko potilaalla aistiharhoja tai pelkoja, tunteeko itsen tai ympäristön vieraana?
Huomioi potilaan fyysisen terveydentila ja ikääntyminen, erityisesti jos ei aiempaa oireilua
Kysy perheen ja lasten tilanteesta, ole tarvittaessa yhteydessä lapsiperheiden tukeen.
Nosta esille asiakkaan voimavarat ja ylläpidä toiveikkuutta Toipumisorientaatio
Arvioi lisätuen tarve
Lievissä ja kiireettömissä tilanteissa ohjaa omahoitoon tai mielenterveys ja riippuvuudet chattiin (kaikki keskisuomalaiset pois lukien Jämsän, Kinnulan ja ulkoistettujen terveysasemien asiakkaat).
Ohjaa asiakasta täyttämään etukäteen Terapianavigaattorin esitieto- ja oirekyselyt. Konsultoi heti lääkäriä, jos potilas ei ole realiteeteissa tai ei pärjää avohoidon tuella
Ohjaa työelämässä olevat työterveyshuoltoon (jos oireet uhkaa työkykyä ja sairaanhoito kuuluu sopimukseen)
Alle 23-vuotiaat oire-epäilyt, joilla ei opiskelu- tai työpaikkaa Nuorisovastaanottoon (Jyväskylä, Toivakka, Joutsa, Luhanka, Uurainen ja Muurame -asukkaat)
Vahvista elämänhallintaa riittävällä unella, tarkastele omaa päihteiden käyttöä ja riippuvuuksia. Opettele palautumaan stressistä ja pidä kiinni arjen rutiineista sekä liiku jaksamisesi puitteissa. Ajatusten jäsentäminen esimerkiksi kirjoittamalla, pitämällä mielialapäiväkirjaa ja päivittäinen tekeminen helpottaa mielialaasi. Tärkeiden ihmisten läsnäolo ja seura antavat muuta ajateltavaa. Älä jää yksin, ota jaksaminen puheeksi läheisen, järjestöjen tuen tai ammattilaisen kanssa.
Ennen yhteydenottoa chattiin tai ensilinjaan, suositellaan täyttämään etukäteiskysely osoitteessa Terapianavigaattori.fi. Täyttäminen kestää noin 20 minuuttia. Ota kuukauden voimassa oleva koodi talteen.
Kiireellisissä tilanteissa hakeudu oman alueesi terveyspalveluihin. Jos terveysasemasi on suljettu, soita päivystysapuun116 117. Hätätilanteessa soita 112 (esimerkiksi akuutit itsetuhosuunnitelmat).
Tilanteesi saattaa vaatia lisätutkimusta, jos omahoito ei auta riittävästi ja oireesi vaikeutuvat. Ennen yhteydenottoa ammattilaiseen suosittelemme täyttämään kiireettömissä tilanteissa;
Kyselyt lisäävät voinnin arvioinnin luotettavuutta, mutta eivät varmista diagnoosia. Ammattilainen arvioi kanssasi lisätutkimusten ja alustavan hoidon tarpeen, käy läpi kyselyiden tuloksia ja antaa uuden ajan tai ohjaa tarvittaessa toiselle ammattilaiselle.
Jos et pärjää oireiden kanssa, keskustele heti läheisesi kanssa tai ole välittömästi yhteydessä päivystykseen. Itsetuhosuunnitelmat, aistiharhat tai voimakkaat pelot jotka ohjaavat käytöstä, vaativat kiireellistä apua sekä ensisijaisesti lääkärin arvion.
Etene Terapianavigaattorin ohjeiden mukaan tai vahvista mielenhyvinvointiasi esimerkiksi Mieli ry:n verkkosivuilla olevien tehtävien avulla, tutustu Mielenterveystalon omahoito -materiaaleihin tai hyödynnä järjestöjen tukea.
Jos itse- ja omahoito tai muutamat keskustelukontaktit eivät riitä, ja tunnistamisvaiheessa herää epäilyä vaikeammasta oireilusta, ohjaa asiakas lisätutkimuksiin ja tarkempaan arviointiin.
Arvioi ensin lääkärin tutkimuksen sekä laboratoriokokeiden tarve. Vakavissa ja psykoottistasoisissa oirekuvissa sekä akuutisti itsetuhoisen kohdalla ohjaa asiakas välittömästi lääkärin arvioon tai päivystykseen. Lääkärien tehtävänä on myös arvioida ajoterveyttä.
Ohjaa mielenterveys ja riippuvuudet chattiin, jos etähoito ja lyhytaikainen tuki riittää (kiireettömät ja lievästi oireilevat keskisuomalaiset, pois lukien Jämsän, Kinnulan ja ulkoisten terveysasemien asiakkaat).
Ohjaa täyttämään oirekyselyt etukäteen terapianavigaattorin kautta. Jos harkitaan lähetteen tekemistä keskitettyihin palveluihin, konsultoi tai ohjaa kiireettömissä tilanteissa asiakas ensin mtp-tiimin ensilinjan alkuarvioon
Ole yhteydessä asiakkaan luvalla työterveyshuoltoon (jos oireilu uhkaa työkykyä ja sairaanhoito kuuluu sopimukseen)
Lähipalveluihin ei tarvita lähetteitä. Mielenterveys- ja päihdetiimien ensilinja arvioi itse kenelle ammattilaiselle asiakas kuuluu. Ammattilainen ottaa puheeksi lapset ja perheen, huomioi fyysisen terveydentilan, päihteidenkäyttö oireiden selittäjänä poissuljetaan ja peruslaboratoriokokeet määrätään, jos niitä ei ole otettu yli vuoteen
Asiakkaan itse täyttämien peruskyselyiden (Terapianavigaattori) lisäksi ammattilainen tarkentaa oireilua tarkemmilla psykoosimittareilla. Oireiden luonne, alku, kesto, tiheys ja konkreettiset vaikutukset toimintakykyyn käydään läpi ja kirjataan sairaskertomukseen. Positiiviset tulokset ovat yleisiä, mittaritulos yksin ei riitä perusteeksi diagnoosille tai hoidon aloitukselle.
Pyydä läheinen mukaan haastatteluun. Työpari työskentely lisää arvion laatua.
Tarkista paino, verenpaine ja vyötärönympärys
Ensipsykooseissa on arvioita psykologin lisätutkimusten tarve akuutin tilanteen jälkeen. Tarvittaessa tehdään laajempi oirekartoitus SIPS-haastattelulla, arvioidaan toimintakykyä ja ohjataan kuntoutusselvittelyyn
Ensipsykoosia tutkiessa on oltava mukana erikoislääkärin tai psykiatrin arvio. Lääkäri arvioi ensikertaa sairastuneen kohdalla mm. pään CT-kuvauksen tarpeen.
Prod- ja muiden psykoosikyselyiden lisäksi arvioi tarkemmin ahdistusta, mielialaa, päihteidenkäyttö historiaa sekä toimintakykyä muilla mittareilla.
Jos psykoosioireet vaikeuttavat toistuvasti työ- ja toimintakykyäsi eikä omahoito tai lyhytaikainen tuki riitä, on syytä hakeutua varsinaiseen hoidon suunnitteluun (katsopalveluiden yhteystiedot).
Lievemmissä oireissa tai psykoosiriskissä olevia (todellisuudentaju säilynyt) hoidetaan ensisijaisesti avohoidossa (lähipalveluissa) Käypä hoito -suosituksen mukaisesti. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa moniammatillinen työryhmä arvioi hoidon kiireellisyyden, oikea-aikaisuuden sekä keitä ammattilaisia tarvitaan.
Ammattilainen konsultoi tai varaa ajan lääkärille sekä sosiaalialan ammattilaiselle tarpeen mukaan. Työryhmä suunnittelee kanssasi hoidon sisällön ja tekee kanssasi hoitosuunnitelman. Läheisiä toivotaan mukaan hoitotapaamisiin yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi.
Hoitojaksot ovat määräaikaisia ja niiden tarvetta arvioidaan säännöllisesti. Voinnin vakautuessa sinut ohjataan myös järjestöjen ja ryhmähoidon tukeen. Hoitojakson jälkeen voit hakeutua uudelleen hoidon tarpeen arvioon oman terveyspalvelusi tai mielenterveys-ja päihdepalvelujen ensilinjan kautta.
Vaikeissa oiretilanteissa, silloin kun avohoidon tuki ei riitä ja et saa oireilua hallittua, saatat tarvita sairaalahoitoa. Sairaalahoitoon tarvitaan lääkärin arvio ja lähete. Sairaalajakson aikana sovitaan avohoidon kontakti, tehdään tarvittaessa kotikäynti ja pidetään yhteinen hoitosuunnitelma ennen kotiutumista. Tarvittaessa voidaan hyödyntää psykiatrian lyhytaikaista tehostetun hoitomallin tukea.
Kuntoutus
Pitkäaikainen ja pitkittynyt psykoosisairaus vaatii kuntouttavan työotteen työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseksi. Pidempään oireilevien hoito ohjataan hoito- ja kuntoutusyksiköihin, joissa on mahdollisuus osallistua hoidollisiin ryhmiin tai käydä yksilötapaamisissa. Keskustele työntekijäsi kanssa erilaisista kuntoutuspalveluista- ja vaihtoehdoista alueellasi tai Kelan kuntoutusvaihtoehdot-palvelussa.
Kiireettömien ja uusiutuvien psykoosioireilevien hoito, silloin kun potilaalla on todellisuudentajua eikä ole vaarallinen itselle tai muille, ohjataan yleensä mielenterveys- ja päihdepalveluihin, joissa on mahdollisuus konsultoida lääkäriä tai psykiatria. Ensipsykoosien hoito toteutetaan yksikössä, jossa on erikoislääkärin, psykiatrin ja moniammatillisen työryhmän tiivis tuki.
Vähintään kerran vuodessa tarkistettava hoitosuunnitelma tehdään kirjallisesti ja yhteistyössä potilaan kanssa. Suunnitelmassa huomioidaan toipumisorientaatio ja potilaan perhe. Hoito ja kuntoutus voi sisältää yksilö- tai ryhmähoitoa, kotikäyntejä, kuntoutusta, toimintaterapeutin palveluja sekä lääkehoitoa. Perheitä ja läheisiä pyydetään tapaamisiin ja psykoedukaatiota toteutetaan muun muassa haavoittuvuus-stressi -mallin avulla.
Sairaalahoidon jälkeen otetaan yhteys avohoitoon (mielenterveys- ja päihdepalvelujen ensilinja tai olemassa oleva työntekijä), potilaan läheisiin tai palveluasumiseen heti hoitojakson alussa. Avohoitoajan tai palveluasumispaikan puuttuminen ei saa olla syy sairaalahoidon pitkittymiselle.
Keski-Suomen hyvinvointialueelle on käytössä itsemurhien ehkäisyn palveluketju itsetuhoisen asiakkaan, hänen läheisensä ja ammattilaisen käyttöön. Itsemurhariski on suurimmillaan sairauden alkuvaiheessa, ensipsykoosissa sekä sairaalasta kotiutumisen jälkeen.
Jos omahoito-ohjelmat eivät auta riittävästi tai toivot muunlaista apua, voit ottaa yhteyttä mielenterveys- ja päihdepalveluihin tai muihin terveyspalveluihisi työterveydessä, opiskeluterveydenhuollossa, nuorten palveluissa, YTHS:llä, ohjaamossa tai Sovatekilla.
Jos tilanteesi on hyvin kiireellinen (esimerkiksi akuutit itsetuhosuunnitelmat). Hakeudu oman alueesi terveyspalveluihin. Jos terveysasemasi on suljettu, soita päivystysapuun 116 117. Hätätilanteessa soita 112. Lisäksi sosiaali- ja kriisipäivystys014 266 0149 auttaa 24h/vrk. Kriisikeskus Mobile palvelee 044 78 8 8470 ma–to klo 8–20 ja pe klo 8–17.
Jos hoidon tarpeen määrittelyssä on haasteita: 1) konsultoidaan lähipalvelujen yleislääkäriä tai psykiatria, 2) hyödynnetään psykiatrian vastaanottopalvelujen paperi- tai puhelinkonsultaatioita kiireellisyyden perusteella.
Kun lääkäri tarvitsee psykiatrin konsultaatiota, ottaaa hän ensisijaisesti yhteyttä lähipalvelujen psykiatriin
Psykiatrian vastaanottopalvelujen päivystyspuhelin 014 269 8422 on ammattilaisten käytössä klo 10–14. Kun lääkäri tarvitsee erikoissairaanhoidon psykiatrian konsultaatiota, voi samasta numerosta klo 8–15 varata myös psykiatrian puhelinkonsultaatioajan (ohjeistus Sampo-ohjepankissa)
Psykiatrinen akuuttityöryhmän puhelinkonsultaatiota 24/7 on tarkoitettu osastohoidon tarpeen arviointiin (yhteystiedot Sampo-ohjepankissa)
Tarvittaessa konsultaatio 2DG–potilaista päihdepalveluihin tai päihdepsykiatrian hoito- ja tutkimuskeskus Sovatekiin matalalla kynnyksellä (Sovatek pkl 014 333 7013 tai Lc-viesti päihdelääkärille), jos lähipalveluissa on tunnistettu
Päihderiippuvuuteen liittyvä oireisto (kliininen haastattelu, päihdeanamneesi, AUDIT, DAST-20, mahdolliset laboratoriokokeet) eikä potilas pysty lähipalveluiden tarjotun tuen avulla vieroittautumaan päihteistä.
Päihteiden käyttö estää psykiatrisen tutkimuksen ja diagnostiikan tekemisen tai jo todetun psykiatrisen häiriön hoidon toteuttamisen silloin, kun asiakkaan päihteiden käyttö pitkäaikaista ja jatkuvaa, eikä hän pysty tutkimusta tai asianmukaista hoitoa varten vieroittautumaan lähipalveluiden tuella.
Jos hoito tai kuntoutus lähipalveluissa eivät riitä, arvioidaan lähetteen tarve keskitettyihin palveluihin (psykiatrian vastaanottopalvelut)
Psykiatrian vastaanottopalvelut
Tilanteissa, joissa potilaan oireet ovat vakavia ja kompleksisia sekä toimintakyky merkittävästi heikentynyt (SOFAS alle 50 p. kahdella eri osa-alueella).
Kun potilaan tila vakautunut, arvioidaan hoidon tarve uudelleen kuntoutuksen, kuntoutuspsykoterapian tai lähipalveluiden osalta. Ohjataan saattaen olemassa oleviin palveluihin tai potilas kotiutuu lähipalvelujen turvin.
Hoito- ja palveluketjun tiedot
Lisätä tietoa ja ymmärrystä hoito- ja palvelujärjestelmästä
Taata mahdollisimman tasalaatuiset mielenterveys- ja päihdepalvelut koko Keski-Suomen hyvinvointialueella
Selkeyttää ajantasaisen tiedon löytämistä ja helpottaa palveluun pääsemistä
Ketjut hyödyttävät asiakasta ja ammattilainen käyttää niitä työssään
Selkeyttää ammattilaisten ja alueen toimijoiden työnjakoa
Tehostaa järjestöjen käyttöä
Antaa mahdollisuus omahoidon käyttöön ja niihin ohjaamiseen
Hoito- ja palveluketjun sisältö peilaa Käypä hoito -suositukseen sekä yhdessä sovittuihin toimintatapoihin Keski-Suomen hyvinvointialueella
Työskentelyssä on ollut mukana kokemusasiantuntijoita
Työryhmä- ja sisältötyöryhmätyöskentely aloitettiin vuonna 2022
Hoito- ja palveluketju on julkaistu Terveysporttiin vuonna 2023
Ketju päivitetään kahden vuoden välein sekä tarpeen mukaan työryhmän toimesta
Yhteyshenkilöt
Sami Savonen, mielenterveys- ja päihdesairaanhoitaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, sami.savonen@hyvaks.fi
