Hyppää pääsisältöön

Palvelemme jouluna ja vuodenvaihteessa osin rajoitetuin aukioloajoin.

Katso poikkeusaukioloajat täältä.

Mistä saan tukea? | Alaikäisten päihdetyö

Tämä sivu on osa alaikäisten päihdetyön hoito- ja palveluketjua.

Välillä tulee tilanteita, joissa omat keinot ja voimavarat eivät välttämättä riitä. Tällöin on tärkeää, että ottaa asian puheeksi jonkun ammattilaisen kanssa.Puheeksiottamisen väyliä on monia, esimerkiksi chat -palveluista terveydenhoitajaan tai psykologista koulukuraattoriin. Tärkeintä on se, että et jää huolesi kanssa yksin!

Alla olevien linkkien kautta löydät lisätietoa muista tuen tarjoajista.

Jos et tiedä, mihin ottaa yhteyttä paina:

Image
Pyydä apua -nappi.

Opiskeluhuolto on kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää työtä, jolla edistetään, pidetään yllä ja luodaan edellytyksiä oppilaan ja opiskelijan hyvälle oppimiselle, psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle sekä sosiaaliselle hyvinvoinnille. Opiskeluhuollon työntekijöitä ovat terveydenhoitaja, lääkäri, kuraattori ja psykologi. 

Opiskeluhuollon tavoitteena on edistää oppilaiden ja opiskelijoiden ja koko koulu- tai opiskeluyhteisön ja -ympäristön hyvinvointia, huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä ja opiskelijoiden osallisuutta. Tavoitteena on myös turvata yksilökohtainen varhainen tuki kaikille sitä tarvitseville. 

Lisätietoa

Nuorten mielenterveys- ja päihdetyön tiimit (mtp-tiimit) palvelevat 13–17-vuotiaita keskisuomalaisia nuoria (poikkeuksena Jyväskylän Nuorisovastaanotto, jossa ikäraja on 13–22-vuotiaat). Nuorten mtp-tiimeistä voit hakea apua mielenterveys- ja päihdeongelmiin matalalla kynnyksellä. Mtp-tiimiin ei tarvitse lähetettä.

Mtp-tiimissä työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Nuorta tuetaan yksilöllisesti hänen tarpeensa, toiveensa ja elämäntilanteensa huomioiden. Mtp-tiimeissä toteutetaan terveydenhuoltolain mukaista mielenterveyden häiriöiden tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta. Mtp-tiimin työhön kuuluu myös tiivis verkostotyöskentely nuoren läheisverkoston kanssa. Tarvittaessa lääkäri tekee diagnostisen tutkimuksen, jonka perusteella hoito suunnitellaan. Kun mielenterveyden ongelmat ovat vaikeita, nuori ohjataan erikoissairaanhoidon palveluihin.

Lisätietoa ja tiimien yhteystiedot:

Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut myönnetään yksilölliseen palvelutarpeeseen perustuen. Lapsiperheiden sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja ovat kotipalvelu, perhetyö, lapsiperheiden sosiaaliohjaus ja perhesosiaalityö. Lapsiperheille on saatavilla myös tukiperhe- ja tukihenkilötoimintaa.

Palvelutarpeen arviointi:

Lapsiperheen palvelutarpeen arvioinnissa sosiaaliohjaajat ja sosiaalityöntekijät tarjoavat matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa. Ota yhteyttä palvelutarpeen arviointiin, kun sinulla on huoli omasta tai perheesi tilanteesta tai kun et tiedä, mitä pitäisi tehdä ja haluat ohjeistusta asioittesi hoitamiseen.

Lapsiperheiden sosiaalityö- ja sosiaaliohjaus: 

Lapsiperheiden sosiaalityö on suunnitelmallista ja tavoitteellista työskentelyä yhdessä perheen kanssa. Lapsiperheiden sosiaalityön piiriin tullaan palvelutarpeen arvioinnin kautta. Perheiden palveluntarve ja heille järjestettävät palvelut arvioidaan sosiaalihuoltolain perusteella. Erityisen tuen tarpeessa oleville asiakkaille määritellään oma sosiaalityöntekijä, joka vastaa palvelujen järjestämisestä. Tarjottava tuki voi olla muodoltaan tilapäistä, jatkuvaa ja toistuvaa tai pysyvää ja pitkäaikaista. Lapsiperheiden sosiaaliohjaus tukee ja ohjaa perheitä tilanteissa, joissa perheen omat voimavarat ovat osoittautumassa riittämättömiksi. Sosiaaliohjaaja arvioi perheen avuntarpeen sosiaalihuoltolain mukaisesti ja järjestää heille sen mukaiset palvelut.

Perhetyö:

Perhetyön perustehtävä on tukea perheiden elämänhallintaa ja heidän omien voimavarojensa käyttöä. Perhettä autetaan antamalla neuvoja lasten eri ikävaiheissa ilmeneviin haasteisiin. Perheille voidaan tarjota myös ryhmätoimintaa. Perhetyötä tehdään pääosin perheen kotona.

Käytännössä perhetyö tarkoittaa perheenjäsenten kanssa keskustelua, asioiden yhdessä pohtimista ja heidän ohjaamistaan.

Perhetyö voi liittyä esimerkiksi:

  • vanhemmuuden tukemiseen
  • lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen
  • kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan
  • perheen toimintakyvyn vahvistamiseen
  • parisuhteen ja perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen
  • sosiaalisten verkostojen laajentamiseen
  • syrjäytymisen ehkäisyyn

Varhaisen tuen perhetyössä työskennellään rajatun teeman mukaisesti ja työskentely on lyhytkestoista.

Erityistä tukea tarvitsevien lasten perheiden kohdalla perhetyö myönnetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Tällöin perheen tilanne on usein kompleksisempi, ja haasteiden eteen työskennellään pitkäjänteisesti ja moniammatillisesti.

Perheohjaajat toimivat perheen luvalla tarvittaessa yhteistyössä perheen verkostojen kanssa, esimerkiksi neuvolan, päivähoidon, koulun ja sosiaalitoimen kanssa.

Lastensuojelun avohuollon tukitoimena voidaan tarjota myös tehostettua perhetyötä. Tehostettu perhetyö on lastensuojelun asiakkaille suunnattu perhetyön palvelu. 

Lastensuojelu:

Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelun tehtävänä on auttaa ja tukea lasta/nuorta ja perhettä sekä muita lapsen/nuoren läheisiä kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelussa ensisijaista on lapsen/nuoren etu.

Lastensuojelun palveluihin lukeutuvat avo-, sijais- ja jälkihuollon sekä laitoshuollon palvelut.

Sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto:

Myös lapsen, nuoren tai perheen kanssa työskentelevä viranomainen voi tehdä yhdessä lapsen tai perheen kanssa sosiaalihuoltolain mukaisen yhteydenoton, kun tilanne ei ole kiireellinen. Näissä tilanteissa yhteydenotto voi korvata lastensuojeluilmoituksen tekemisen tarpeen. Katso erilliset toimintaohjeet, kuinka toimia kiireellisessä tilanteessa.

Lastensuojeluilmoitus:

Tee lastensuojeluilmoitus, kun epäilet, että lapsen lastensuojelun tarve pitäisi selvittää. Ilmoituksen taustalla voi olla hyvin erilaisia seikkoja. Niitä voivat olla esimerkiksi lapsen tarpeiden laiminlyönti, lapsen heitteillejättö, pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö, tai niiden uhka, puutteet hoidossa tai huolenpidossa tai esimerkiksi lapsen huoltajan päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus tai oman hoidon laiminlyöminen. 

Kuka tahansa voi tehdä lastensuojeluilmoituksen. Monien tahojen työntekijöillä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Näitä tahoja ovat mm. sosiaali- ja terveydenhuolto ja lasten päivähoito. opetustoimi, nuorisotoimi, poliisitoimi, palo- ja pelastustoimi, seurakunta ja koululaisten aamu- tai iltapäivätoimintaa tarjoava yksikkö.

Lisätietoa