Palvelemme kesäaikaan osin rajoitetuin aukioloajoin.

Katso poikkeusaukioloajat täältä.

Syömishäiriöt hoito- ja palveluketju kaikenikäisille. Ketju on luonnosvaiheessa.

Tämä hoito- ja palveluketju on tarkoitettu Keski-Suomen hyvinvointialueelle asiakkaan ja ammattilaisen käyttöön. Ketjusta löytyy ennaltaehkäisevää tietoa, mittareita, tutkimus-, hoito- ja seurantaohjeita syömishäiriöistä.

  • Ketjun tavoitteena on selkeyttää tiedon ja palvelun löytämistä, ohjata varhaisempaan tukeen sekä selkeyttää ammattilaisten työnjakoa ja yhteistyötä.  
  • Kuvauksessa asiakkaalle ja ammattilaiselle on omat osionsa. Osaan ammattilaisten linkeistä vaaditaan kirjautuminen.

“Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta"  (THL 2022).

Huom: palveluketjun rakentaminen on kesken.

Ennaltaehkäisy ja tunnistaminen

Mielenhyvinvointia tukevat riittävä lepo ja uni, terveellinen ravitsemus (uef.fi), suositusten mukainen liikkuminen sekä päihteidenkäytön vähäisyys. Mielenterveyttä vahvistaa turvallisuuden tunne, tyytyväisyys itseen, toimivat ihmissuhteet ja elämän kokeminen merkityksellisenä, esimerkiksi mielekäs työ tai harrastus. Lisäksi perimä ja yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat, miten elämän haasteista palaudutaan. Tutustu ja löydä lisää voimavaroja alla olevista mielenhyvinvoinnin ennaltaehkäisy osioista. 

 

Normaalin syömisen tunnusmerkkejä; 

  • syödä ruokia joiden ravintosisältöä ei tiedä
  • syödä syyllistymättä kaikenlaisia ruokia
  • syödä herkkuja ilman että muuta ruokaa täytyisi vähentää
  • kokeilla uusia ruokia
  • järjestää ruokailunsa joustavasti siten, ettei se häiritse työtä, opiskelua, sosiaalista elämää tai muuta arkea
  • syödä ahdistumatta sekä yksin että yhdessä muiden kanssa
  • valita joskus runsaasti niitä ruokia joiden mausta pitää erityisesti
  • syödä välillä sellaistakin ruokaa joka ei välttämättä ole mieluista
  • syödä toisinaan vain siksi että tarvitsee energiaa/ravintoa
  • syödä joskus enemmän kuin tuntuu tarpeelliselta ilman kompensointia
  • juhlistaa juhlatilanteita myös ruoalla
  • ajatella, että syöminen vaikuttaa oleellisesti hyvinvointiin mutta ei kuitenkaan ole elämän tärkein asia  (syomishairioliitto.fi)
  • Ravitsemus- ja ruokasuositukset - Ruokavirasto

 

Mitä ovat syömishäiriöt?

Lyhytaikaiset muutokset ravitsemuksessa ja syömisessä ovat normaalia reagointia esimerkiksi elämäntilanne kriiseihin eikä tuolloin kyse ole pysyvämmästä häiriöstä. Syömishäiriössä tilanne kestää kuukausia tai pidempään. Se ei ole vain nuorten sairaus, aikuisetkin voivat oireilla sukupuolesta ja iästä riippumatta. Sairastuminen ole kenenkään vika tai johdu yhdestä tekijästä. Syömishäiriö on muutakin kuin syömisen ongelmaa tai fyysisiä muutoksia, oireilulla on sairastuneelle jokin tarkoitus. Diagnoosit ovat tarpeellisia mm. etuuksien saamisen kannalta, mutta tärkeämpää on ymmärtää yksilön pahaa oloa ja tunnistaa mikä sitä ylläpitää.

Ahmintahäiriö BED on yleisin syömishäiriön muoto, josta kärsii joka viides ylipainoisista. Häiriöön liittyy ruoan hallitsematon, nopea ja suurien määrien syöminen nälästä riippumatta, jota ei pysty lopettamaan. Oireena ahdistusta, itseinhoa ja toistuvaa kuuriluontaista tarvetta laihduttaa. Verrattuna bulimiaan siihen ei liity yleensä oksentelua tai muuta pyrkimystä päästä syödystä ruoasta eroon, Tee testi (ahky.fi)

Ahmimishäiriössä (Bulimia ja epätyypilliset muodot) koetaan, että olen liian lihava tai lihominen pelottaa. Syömisen kontrolli menetetään, syöt liian suuria määriä. Pyrit estämään "lihomisen" esimerkiksi oksentamalla tai syömättömyydellä. Vaikeusaste vaihtelee eikä siihen aina liity painon tai liikuntatapojen muutosta.

Laihuushäiriössä (Anoreksia ja epätyypilliset muodot) suhde omaan kehoon, muotoon, kokoon ja painoon on häiriintynyt. Syömistä rajoitetaan voimakkaasti. Ajatukset keskittyvät pakonomaisesti ja ahdistuneesti syömiseen, painoon tai liikkumiseen. Häiriö alkaa yleensä nuoruusiässä ja yleensä ennen 25 ikävuotta. Häiriöön altistaa perimä, persoonallisuuden piirteet, itsetunto, tietyt harrastukset (kehon koko) sekä yhteiskunnalliset- ja ympäristötekijät. Myös vaativuus, ehdottomuus sekä itsetunnon vaikeudet ovat tavallisia. Myönteistä kehonkuvaa tukeva ympäristö suojaa häiriön syntyä. Laukaisevana tekijänä voi olla nuoruusiän kehitykseen liittyvät kehon muutokset tai esim. kiusaamiskokemukset. 

Vaikea valikoiva syöminen ARFID kuuluu epätyypillisiin syömishäiriöihin, mutta ei ole virallinen diagnoosi. ARFID ilmenee 1-3 osa-alueella; valikoivana syömisenä, syömisen seurausten pelkona ja/tai vähäisenä ruokahaluna. ARFID:ssa ruokaan liittyy herkistyneitä aistiominaisuuksia tai pelkoja. Toisin kuin muissa häiriöissä, siinä ei ole huolta painosta, kehonkuvasta, ulkonäöstä tai tunnesäätelystä. Yleisimmät oireet ovat painon putoaminen, nuorella kasvun taittuminen, erilaiset ruoansulatuselimistön oireet, tukehtumiseen, nielemiseen- tai yökkäämiseen liittyvät pelot.

Ortoreksiasta eli pakonomaisesta tarpeesta syödä mahdollisimman terveellisesti ei ole virallista määritelmää. Siinä suhtautuminen syömiseen ja terveelliseen elämäntapoihin on ylikorostunutta. Ortoreksiassa on piirteitä epätyypillisen anoreksian oireilusta ja voi altistaa varsinaisen anoreksian tai bulimian puhkeamiseen

Lihavuus on erittäin yleinen pitkäaikaissairaus, se ei kuulu virallisesti syömishäiriöihin. Merkittävä ylipaino voi kuitenkin kehittyä esimerkiksi tunnesyömisen, hallitsemattoman syömisen ja ahmintahäiriön seurauksena. Perimän lisäksi lihavuudelle altistaa elinympäristön ja elintapojen muuttuminen lihomista edistäviksi. Kyse ei ole pelkästään liiallisesta rasvakudoksen määrästä, painoindeksistä tai vyötärönympärys mitasta. Lihavakin voi olla aliravittu, painonnousu vaikuttaa toimintakykyyn ja psyykkiseen jaksamiseen. Lihavuuden hallintaan saamisessa tärkeää ovat itsesäätelykeinot, tunnetaidot ja elämän tarkastelu kokonaisvaltaisesti.

Lisätietoa

Jokaisen ammattilaisen vastuulla on ensikontaktista alkaen  

  • arvioida mielenhaasteita sekä tarjota ensilinjan tukea  
  • tukea eri ikäisiä asiakkaita mielen hyvinvoinnissa ja auttaa tunnistamaan voimavaroja lisääviä tekijöitä  
  • tarjota tietoa itse- ja omahoitomahdollisuuksista, ohjata ja arvioida muiden palveluiden käyttöä 

Ennaltaehkäisy ja tunnistaminen

Tutkimustiedon mukaan vain 1/3 syömishäiriöistä kärsivistä on hoidon piirissä. Häiriöitä häpeillään, siksi jokaisen ammattilaisen vastuulla on ottaa ravitsemustila ja paino puheeksi vastuullisesti ja huomioida syömishäiriön mahdollisuus. Alkuarvioita ja poissulkevaa tutkimista tehdään lähipalveluissa. Syy-yhteyksien tunnistaminen kuuluu arviointiin, mutta olennaisempaa on ymmärtää vaikutus arkeen ja löytää ratkaisuja häiriön helpottumiseen. Ahmimis- ja ahmintahäiriöissä kannattaa ohjata asiakasta itse- ja omahoitoon. Ravitsemukseen liittyvissä kysymyksissä palvelee myös Omaks ravitsemusterapeutti.

Syömishäiriö ei näy usein päällepäin, todennäköisemmin oireileva on ylipainoinen tai normaalipainoinen kuin laiha. Laukaiseva tekijä oireilulle voi olla esimerkiksi yksittäinen kommentti painoon liittyen tai syy-yhteyttä epäterveeseen laihduttamiseen ei löydetä. Varhainen riskien tunnistaminen parantaa ennustetta. Oirekuva voi vaihdella jakson aikana.

Ahmintahäiriö (BED) - Terveyskirjasto 

  • Kysy, onko hallitsematonta, kohtauksittaista syömistä, johon ei liity yleensä oksentelua? Toistuu viikoittain, kestää kuukausia.
  • Syötkö liian nopeasti, ähkyyn saakka, et pysty lopettamaan? 
  • Salailetko, tunnetko itseinhoa syömisen jälkeen? 

Ahmimishäiriö (bulimia nervosa) - Terveyskirjasto 

  • Kysy, syökö salaa, epäsäännöllisesti tai ahmien?
  • Onko pakonomaista oksentelua aterioinnin jälkeen? 
  • Pelkäätkö painon nousua, vältteletkö sitä eri keinoin? 

Laihuushäiriö (anoreksia nervosa) - Terveyskirjasto 

  • Kysy (kolme myönteistä vastausta on aihe jatkotutkimuksiin): 
    • Yritätkö oksentaa, jos tunnet olevasi epämiellyttävän kylläinen?
    • Huolestuttaako sinua ajatus, että et pysty enää hallitsemaan syömisesi määrää? 
    • Uskotko olevasi lihava, vaikka olisit muiden mielestä laiha? 
    • Hallitseeko ruoan ajattelu sinua?
    • Tyypillistä on myös sairaudentunnottomuus

Lihavuus aikuisilla - Terveyskirjasto 

Miljoona suomalaista kärsii lihavuudesta ja vielä useammat ylipainosta, johon voi liittyä syömishäiriö oireilua. Parasta ennaltaehkäisyä on estää painon nousu ajoissa, tunnistaa ylipainoiset ja lihomisen riskissä olevat. Perimä selittää painoeroista 30–70% . Psyykkiset tekijät, uni, vuorotyö, alkoholi, ravitsemuksen laatu ja määrä sekä liikkumattomuus altistavat osaltaan lihavuudelle. Painon puheeksi ottaminen tapahtuu hienotunteisesti ja motivoivan haastattelun periaattein.

  • Kysy tunnesyömisestä; jos on huolissaan, alakuloinen tai yksinäinen, syökö tavallista enemmän, liikaa tai lohduttaako itseä syömällä?
  • Tietääkö asiakas painoindeksinsä, vyötärönympäryksen ja ymmärtää vaikutukset terveyteen? Virallinen raja lihavuudelle on 30kg/m2. Vyötärölihavuuden raja naisilla on 90cm ja miehillä 100cm. 

Lisätietoa

Omahoito

Ahmintahäiriöstä toipumisen edellytys on lopettaa toistuva laihduttaminen ja dieetit. Säännöllistä syömistä tukee ruokapäiväkirjan pitäminen. Vertaistukiryhmät ja omahoito-ohjelmat ovat tehokas keino saada ravitsemusta hallintaan sekä normalisoida kehonkuvaa. Jos tilanteesi ei ole kiireellinen, tutustu ja kokeile niitä.

Luotettavia ja turvallisia itsehoitosivustoja ja ohjausta ravitsemukseen. painonhallintaan ja ruokariippuvuuteen löydät täältä;

Jos itse- ja omahoito-ohjelmat eivät auta riittävästi tai toivot muunlaista apua:

Kiireelliset tilanteet

Tutkimukset

Kiireettömissä tilanteissa, jos tarvitset arviointia ja tutkimista

  1. Ota ensisijaisesti yhteyttä omaan terveyspalveluusi Lääkärin ja hoitajan vastaanot, OmaKS.fi | Keski-Suomen digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöön tai opiskeluterveydenhuoltoon
  2. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden hoidontarpeen arviointi (hyvaks.fi)
  3. Jos et pärjää oireiden kanssa, keskustele heti läheisesi kanssa ja ole välittömästi yhteydessä terveydenhuoltoon tai päivystysapuun.

Ennen yhteydenottoa ammattilaiseen suositellaan täyttämään;

  • Terapia­navigaattori -verkkopalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa mielenterveyshoidon tarpeita. Kyselyn täyttäminen kestää noin 20 minuuttia. Ota lopuksi koodi talteen ja ole tarvittaessa yhteydessä mielenterveys-chattiin (Jyväskylän, Hankasalmen ja Uuraisten asukkaat) tai alueesi mielenterveys- ja päihdepalveluihin 
  • Jos terapianavigaattori ei ole alueellasi käytössä, voit tehdä alla olevia oirekyselyjä (mielenterveystalo.fi), osa kyselyistä löytyy www.hyvis.fi. Ota kyselyistä tulokset talteen ja ole yhteydessä työterveyteesi, sosiaali- ja terveyskeskukseesi, YTHS, opiskeluterveydenhuoltoon tai mielenterveys- ja päihdepalveluihin
  • Kyselyt lisäävät voinnin arvioinnin luotettavuutta, mutta eivät varmista diagnoosia. Ammattilainen arvioi kanssasi lisätutkimusten ja alustavan hoidon tarpeen, käy läpi kyselyiden tuloksia ja ohjaa tarvittaessa toiselle ammattilaiselle tai antaa uuden ajan.

Oirekyselyt (jos terapianavigaattori ei ole alueellasi käytössä)

Jos oirekyselyistä tulokset normaalit

Vahvista mielenhyvinvointiasi esimerkiksi mieli.fi -sivuston tehtävien avulla, tutustu omahoito materiaaleihin tai hyödynnä järjestöjen tukea. 

Jos itse- ja omahoito eivät riitä, ja tunnistamisvaiheessa herää epäilyä Syömishäiriöoireilusta, ohjaa asiakas lisätutkimuksiin fyysisen ja psyykkisen tilan tarkistamiseksi. Arvioi ensin lääkärin tutkimuksen sekä laboratoriokokeiden tarve. Laihuushäiriössä huomioidaan ajankohtainen ravitsemustila ja mm. luukatoon liittyvät tutkimukset Osteoporoosi (luukato)  ja Kuukautisten puuttuminen. Lihavuudessa on syytä arvioida muut siitä aiheutuvat terveysongelmat Lihavuuden tutkiminen (kaypahoito.fi).

  • Hengenvaarallisen aliravitsemustilan tai akuutisti itsetuhoisen kohdalla ohjaa asiakas välittömästi päivystyksellisesti lääkärin arvioon tai päivystykseen. 
  • Konsultoi moniammattilista työryhmää tai keskitettyjä palveluita
  • Jos fyysinen tila ei vaadi kiireellistä arviota ohjaa lähipalvelujen mielenterveys- ja päihdetiimien ensilinjaan   
  • Ohjaa työssäkäyvät omiin työterveyspalveluihin   
  • Ohjaa Yliopisto- ja AMK opiskelijat YTHS
  • Ohjaa nuorten palveluihin (mm. toisen asteen opiskelijat)

Lähipalveluihin ei tarvita lähetteitä, tiimit arvioivat itse kenelle ammattilaiselle asiakas kuuluu ja mitä lisätutkimuksia tarvitaan. Yhtäaikaiset muut psyykkiset häiriöt ovat yleisiä syömishäiriöiden rinnalla. Aikuisilla yli kolmasosalla voidaan todeta samanaikaisesti jokin persoonallisuushäiriö. Laihuushäiriöpotilailla esiintyy keskimääräistä enemmän vakavaa masennusta ja ahdistuneisuushäiriöitä.

Mittarit ammattilaiselle

Lisätietoa 

Hoito ja kuntoutus

Moniammatillinen hoito voi sisältää lääkärin tutkimuksia ja kokeita, ravitsemusterapeutin sekä fysioterapeutin tapaamisia tai mielenterveyden ammattilaisen keskustelukäyntejä. Jos oman lähipalvelusi tuki ei riitä, voidaan sinut ohjata lähetteellä yksikköön, jossa on erityisosaamista. Joskus ravitsemustilan korjaaminen vaatii jakson sisätautien yksikössä. 

Jos hoito ei auta riittävästi, ja samanaikaisesti oireet ovat toimintakykyä pitkäaikaisesti haittaavia, keskustele työntekijäsi kanssa paikallisista kuntoutuskeinoista (esimerkiksi toimintaterapia, psykofyysinen fysioterapia, musiikkiterapia tai ryhmähoidot). Lisätukena voi olla myös Kelan Kuntoutusvaihtoehdot.

Kuntoutuspsykoterapia on vähintään vuoden kestävä vaativa prosessi, johon vaaditaan mm. omaa halua muutokseen, sitoutumista ja kykyä tarkastella omaa käyttäytymistä. Terapiajaksoa edeltää lääkärin asettama alkudiagnoosi, tämän jälkeen 3kk hoitojakso terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla sekä erikoislääkärin lausuntotapaamiset. Potilas ja ammattilainen arvioi kuntoutuspsykoterapian tarpeellisuuden ja oikea-aikaisuuden hoitojakson aikana. Ennen terapiaprosessia ravitsemustila pitää olla korjaantunut riittävästi. Kela tai eläkeyhtiösi päättävät edellytykset kuntoutuspsykoterapiaan pääsystä. 

Syömishäiriöitä tunnistetaan, tutkitaan ja hoidetaan lähipalveluissa moniammatillisella yhteistyöllä. Vaikeammissa tilanteissa arvioidaan lähettämisen kriteerit psykiatrialle, katso läheteohjeet. Hoidon alussa korostuu ravitsemustilan ja fyysisen tilan korjaaminen. Kaikkien syömishäiriötä sairastavien hoitoon liitetään yksilöllinen ravitsemuskuntoutus ravitsemushoito (ruokavirasto.fi). Käypähoito ei suosita tiukkoja hoitosopimuksia, tarkkoja kaloreiden laskemista ja painokeskeisyys ei yksin määrittele sairauden olemassa oloa. Perheen ja läheisten mukana olo työskentelyssä auttaa toipumisessa. Potilaan motivointi muutokseen, keskustelu riskeistä ja ohjaaminen terveelliseen syömiseen on olennaista. Tarvittaessa konsultoidaan ravitsemusterapeutteja.

  • Ahmintahäiriön (BED) parasta hoitoa on syömisrytmin säännöllistäminen eli täsmäsyöminen (mielenterveystalo.fi). Syödään 3-4h välein tavallista monipuolista ruokaa pyrkien välttämään voimakkaampia näläntunteita. Erotusdiagnostisesti huomioidaan tunnesyöminen, ilta- ja yö syöminen ja epätyypillinen masennus. Ruokapäiväkirja (kaypahoito.fi)
  • Ahmimishäiriössä (Bulimia) hoidossa keskitytään terveen suhtautumistavan löytämiseen ravitsemukseen ja tavoitteena on saada toistuvat ahminta ja rajut laihdutusyritykset hallintaan. Erotusdiagnostisesti huomioidaan muun muassa epävakaa persoonallisuus ja päihdehäiriöt.
  • Laihuushäiriön (Anoreksia) hoidon päätavoite on korjata ravitsemustila, saada fyysistä terveyttä uhkaavat oireet hallintaan sekä lievittää psyykkistä ahdistusta. Psykofyysinen fysioterapia on hyvä hoitokeino normalisoida kehonkuvaa ja ahdistusta. Akuutin tilanteen jälkeen terapeuttinen tuki auttaa mielialan vahvistumisessa ja oman sairastumisen ymmärtämisessä. Erotusdiagnostisesti huomioidaan muun muassa keliakia, hypertyreoosi, Addisonin tauti, diabetes ja huumeiden käyttö.
    • Laihuushäiriössä painoindeksin tavoite on vähintään 18.5kg/m2 tai taso, jossa naissukupuolella kuukautiset ovat normalisoituneet. Luuntiheyden parantamiseksi suositellaan 1000mg/vrk kalsiumlisää ja 20mikrog. D-vitamiinilisää. Jos painoindeksi on alle 12kg/m2, on ravitsemustila korjattava erityisen hitaasti. 
  • Lihavuuden ensisijainen hoitomuoto on suunnitelmallinen, usealla tapaamiskerralla toteutettava elintapaohjaus (elintapahoito), jossa huomioidaan lähtötaso ruokailutottumusten, liikunnan, unen ja alkoholinkäytön osalta. Puheeksi otetaan lisäksi tunnesyömisen mahdollisuus ja psyykkinen jaksaminen. Liitännäissairauksina huomioidaan muun muassa tyypin 2 diabetes, rasvamaksa ja obstruktiivinen uniapnea.

Lisätietoa 

Itsemurhien ehkäisy

Itsemurhayritykset ovat tavallisempia syömishäiriöissä kuin muulla väestöllä

Yhteystiedot palveluihin

Jos tilanteesi on hyvin kiireellinen (esimerkiksi hengenvaarallinen aliravitsemustila tai akuutit itsetuhosuunnitelmat), hakeudu oman alueesi terveyspalveluihin. Jos terveysasemasi on suljettu, soita päivystysapuun 116 117. Hätätilanteessa soita 112.  Sosiaali- ja kriisipäivystys 014 266 0149 auttaa 24h/vrk. Kriisikeskus Mobile palvelee 044 78 8 8470 ma-to klo 8-20 ja pe klo 8-17.

Jos omahoito-ohjelmat eivät auta riittävästi tai toivot muunlaista apua, voit ottaa yhteyttä mielenterveys- ja päihdepalveluihin tai muihin terveyspalveluihisi työterveydessä, opiskeluterveydenhuollossa, nuorten palveluissa, YTHS:llä, ohjaamossa tai Sovatekilla.

Opiskeluterveydenhuolto, Ohjaamot ja perhekeskukset

Konsultointi ja läheteohjeet

Jos hoidon tarpeen määrittelyssä on haasteita, konsultoidaan 1) lähipalvelujen yleislääkäriä tai psykiatria, 2) Nova psykiatriaa paperi- tai puhelinkonsultaationa kiireellisyyden perusteella. 3) Lihavuusleikkauksen psyykkistä soveltuvuutta arvioidessa konsultoidaan potilaan avohoidosta vastaavaa psykiatria tai jos avohoitoa ei ole, sisätautilääkäri ja ravitsemusterapeutti tekevät päätöksen psykiatrisen arvioinnin tarpeesta. Ks. Sampo-ohjepankki - Lihavuusleikkaus psyykkisen soveltuvuuden arvio

  • Nova psykiatrian päivystyspuhelin 014 269 8422 ammattilaiselle klo 10–14  
  • Psykiatrian konsultaatiota on lisäksi saatavissa tutkimisen ja hoidon osalta, psykiatrian paperikonsultaatiota lääkityksen ja hoidon porrastuksen osalta
  • Sampo-ohjepankki - JKL Psykiatrian konsultointi, esh osastohoito ja kiiretilanteet
  • 24/7 Psykiatrinen akuuttityöryhmä psykiatrian puhelinkonsultaatiota osastohoidon tarpeeseen liittyen

Tarvittaessa konsultaatio 2DG –potilaista päihdepalveluihin tai päihdepsykiatrian hoito- ja tutkimuskeskus Sovatekiin matalalla kynnyksellä (soitto pkl numeroon 014 333 7013 tai Lc-viesti päihdelääkärille), jos lähipalveluissa on tunnistettu  

  • Päihderiippuvuuteen liittyvä oireisto (kliininen haastattelu, päihdeanamneesi, AUDIT, DAST-20, mahdolliset laboratoriokokeet) eikä potilas pysty lähipalveluiden tarjotun tuen avulla vieroittautumaan päihteistä. 
  • Päihteiden käyttö estää psykiatrisen tutkimuksen ja diagnostiikan tekemisen tai jo todetun psykiatrisen häiriön hoidon toteuttamisen (asiakkaan päihteiden käyttö pitkäaikaista ja jatkuvaa, eikä pysty tutkimusta tai asianmukaista hoitoa varten vieroittautumaan lähipalveluiden tuella)  
  • Tai muu konsultaatiota edellyttävä syy  

Lisätietoa 

Jos hoito tai kuntoutus lähipalveluissa eivät riitä ja syömishäiriö ongelmat ovat pitkittyneet, arvioidaan lähetteen tarve (PSSHT) keskitettyihin palveluihin (Nova psykiatria) tai työryhmään, jossa on psykiatrin tiivis tuki. 

Psykiatrinen avohoito (Nova psykiatria) 

  • Tilanteet, kun oireet vakavia ja kompleksisia sekä toimintakyky merkittävän heikkoa (SOFAS alle 50 p. kahdella eri osa-alueella) tai useita eri oirekokonaisuuksia. 
  • Anoreksia, kun syömistä rajoitettu voimakkaasti ja laihtumispyrkimystä
  • Bulimia, kun esim. hallitsemattomia ahmimiskohtauksia, jotka aiheuttavat ahdistusta, sairaalloista lihavuuden pelkoa, oksentaminen, paastoaminen, ylenmääräinen liikunta
  • Esimerkiksi tilanteet kun tarve laajemmille tutkimuksille, epäily kompleksisesta traumasta, vaikeat pakko-ajatukset 
  • Kun potilaan tila vakautunut, arvioidaan hoidon tarve kuntoutuksen, kuntoutuspsykoterapian tai avohoidon osalta. Ohjataan saattaen olemassa oleviin palveluihin tai potilas kotiutuu lähipalvelujen turvin.   

Kiireellinen hoito  

Akuuttityön hoitomalli, lääkärin lähetteellä (PSAVA) kiireellisyys 1-7vrk. Hoitointerventio max.3kk, sairaalahoidon jälkeen 1kk. Käyntejä voi olla ma-pe, vähintään kerran viikossa. Konsultaatio 014 269 5593. 

Päivystyslähetteen aihe (Syömishäiriöt (kaypahoito.fi)

  • painoindeksi alle 13kg/m2 tai 70% pituudenmukaisesta keskipainosta
  • nopea laihtuminen, -25% painonlaskua 3kk aikana
  • vakava elektrolyytti häiriö, esim. S-K alle 2,5mmol/l
  • systolinen verenpaine alle 70mmHg tai syke alle 40/min tai EKG-muutokset
  • epäily vakavasta mielenterveyden häiriöstä (M1)

Psykiatrinen osastohoito 

  • Vaikea, hengenvaarallinen vajaaravitsemustila, eli henkilö on vaaraksi itselle  
  • Todellisuuden taju heikentynyt, ei kykene arvioimaan tekojensa seurauksia  
  • Fyysinen terveydentila vakavasti vaarantunut  
  • Itsemurha vahvasti mielessä, tasapainoilua elämän- ja kuolemanhalun välillä  
  • Ei pärjää arjessa, toimintakyky romahtanut (GAS-asteikolla alle 40)  

Kun potilaan vajaaravitsemustila on korjaantunut ja potilas pystyy ottamaan vastuun ravitsemuksestaan, arvioidaan hoidon tarve uudelleen kuntoutuksen, kuntoutuspsykoterapian tai lähipalveluiden osalta. Ohjataan saattaen olemassa oleviin palveluihin tai potilas kotiutuu lähipalvelujen turvin.  

Lisätietoa

Hoito- ja palveluketjun tiedot

  • Lisätä tietoa ja ymmärrystä  hoito- ja palvelujärjestelmästä
  • Taata mahdollisimman tasalaatuiset mielenterveys- ja päihdepalvelut koko Keski-Suomen hyvinvointialueella
  • Selkeyttää ajantasaisen tiedon löytämistä ja helpottaa palveluun pääsemistä
  • Ketjut hyödyttävät asiakasta ja ammattilainen käyttää niitä työssään
  • Selkeyttää ammattilaisten ja alueen toimijoiden työnjakoa
  • Tehostaa järjestöjen käyttöä
  • Antaa mahdollisuus omahoidon käyttöön ja niihin ohjaamiseen
  • Hoito- ja palveluketjun sisältö peilaa Käypähoito -suositukseen sekä yhdessä sovittuihin toimintatapoihin Keski-Suomen hyvinvointialueella
  • Työskentelyssä on ollut mukana kokemusasiantuntijoita
  • Osa ammattilaisten tietokannoista avautuu ja päivittyy Sampo-ohjepankin kautta
  • Ketju päivitetään kahden vuoden välein sekä tarpeen mukaan työryhmän toimesta
  • Päivityksistä ja mahdollisista muutoksista vastaa

nimi, titteli, puhelinnumero, sähköposti

Tekninen toteutus ja muutokset:

  • Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, 014 269 5849, johanna.kinnunen(at)ksshp.fi
  • Sami Savonen, projektityöntekijä, TulSote, Mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • Jani Korpela, projektipäällikkö, TulSote, Mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • Maria Pynnönen, projektityöntekijä, TulSote, ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdepalvelut/muistion kirjaaja       
  • Kati, kokemusasiantuntija, KSSHP       
  • Tuula Väisänen, psyk. sairaanhoitaja Wiitaunioni 
  • Emilia Uitto, psykologi, Jämsän Terveys, mielenterveyspalvelut   
  • Markku Keurulainen, psykologi, Sovatek-säätiö (+ Apua Ajoissa! -hanke)      
  • Riikka Lahtela, TulSote, projektityöntekijä/vammaispalvelut    
  • Kaija Luoma, depressiohoitaja/psyk.sh, Keuruu Seututerveyskeskus       
  • Eeva-Liisa Liimatainen, palveluesihenkilö, Jkl mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • Toivonen Anne, ksshp, laatupäällikkö    
  • Memmu Vesala, sairaanhoitaja. Saarikan mt-palveluiden ensilinja    
  • Kirsi Riihimäki, sairaanhoitaja. Äänekosken mielenterveys- ja päihdepalvelut       
  • Jämsinen Merja, projektityöntekijä, TulSote    
  • Aivio Niina, mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtaja, Äänekoski
  • Kinnunen Johanna, ksshp, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja      
  • Pääkkönen Jutta, KSSHP    
  • Niskanen Kaisa, sairaanhoitaja, Omaks
  • Uotinen Sanna, sairaanhoitaja, Jkl mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • Nykänen Eeva, ravitsemusterapeutti, Nova
  • Sandström Piia, sairaanhoitaja, Nova psykiatria
  • Tuula Pesonen, ylilääkäri, Nova psykiatria