Suojaavat tekijät - työikäiset | Päihteettömyys ja mielen hyvinvointi

Tämä sivu on osa päihteettömyyden ja mielen hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta.

Mielen hyvinvointi on merkittävä osa ihmisen kokonaishyvinvointia. Mielen hyvinvointia voidaan vahvistaa ja tukea erilaisten suojaavien tekijöiden avulla. Suojaavat tekijät voivat olla ihmisen sisäisiä ominaisuuksia, taitoja tai kykyjä tai ne voivat olla ihmisen ulkopuolisia ympäristön seikkoja.

Sisäisiä suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi geneettiset tekijät (perimä), tunne-. vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot, itsetunto, ongelmanratkaisu- ja sopeutumiskyky, arjessa tehtävät valinnat ja käyttäytyminen.

Ulkoisia suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi ihmissuhteet, sosiaalinen ympäristö ja siltä saatava tuki, koulutusmahdollisuudet, työ ja toimeentulo, osallisuus ja ympäristön turvallisuus.

Ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta suojaavat tekijät ehkäisevät tai vähentävät riskiä päihteiden, tupakka- tai nikotiinituotteiden tai rahapelaamisen aloittamiselle ja ongelmien synnylle.

Parhaimmillaan suojatekijät muodostavat ihmiselle ja ympäristölleen voimavaran, joka auttaa selviytymään elämän haastavissa kohdissa.  Suojaavia tekijöitä voi vahvistaa ja lisätä läpi elämänkulun.

Hyvinvoinnin kulmakivet

Terveellisiin elintapoihin kuuluu mm. liikunta, uni ja terveelinen ruokavalio. Liikunta lisää fyysistä, henkistä ja sosiaalista terveyttä. Terveyttä edistävän liikunnan tulisi suositusten mukaan olla säännöllistä, kohtuullisen rasittavaa ja vähintään 30 minuuttia kestävää. 

Unen aikana taas koko elimistö elpyy rasituksista, erityisesti aivojen toiminta elpyy. Liian vähäinen uni vaikeuttaa uuden oppimista ja keskittymistä, aiheuttaa mielialan ja vireen laskua ja voi aiheuttaa painonnousua, sillä väsynyt ihminen valitsee helpommin epäterveellisiä ruokia lautaselleen. Nukkuminen vahvistaa vastustuskykyä ja sairauksista toipumista. 

Oikealla ravinnolla on keskeinen merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Ruokavalion koostumusta voi arvioida ja suunnitella ruokaympyrän, ruokakolmion ja lautasmallin avulla.

Vahva elämänhallinta on henkisiä voimavaroja, mutta toisaalta se on myös taitoa sopeutua muutoksiin, uskoa omiin kykyihinsä ja kykyä nähdä elämä mielekkäänä.

Ammattilainen voi ohjata, opastaa ja tukea asiakkaita terveellisiin elämäntapoihin sekä vahvoihin elämänhallintataitoihin. Ne ovat hyvinvoinnin kulmakiviä ja suojaavia tekijöitä myös mahdollisissa päihde- ja mielenterveyshaasteissa.

Lisätietoa:

Yhteisön tuki

Toimiva työyhteisö on samaan aikaan sekä turvallinen että terveellinen. Tavoitteet ovat selkeät, työn johtaminen ja organisointi toimivat ja kunkin toimijan roolit, vastuut ja valtuudet työssä ovat tasapainossa. Samoja elementtejä tarvitaan myös kaikissa muissakin toimivissa ja mielekkäissä yhteisöissä. 

Vapautuneessa ja luottamusta herättävässä ilmapiirissä jokainen tuntee olevansa tervetullut yhteisön jäsen. Yhteisön jäsenet  tukevat toinen toistaan ja jakavat osaamistaan yhteiseen käyttöön.

Ammattilainen voi auttaa asiakkaita tunnistamaan eri rooleja yhteisöissä ja ilmapiirin luomisessa. Jokainen yhteisön jäsen vaikuttaa omalla asennoitumisellaan, motivaatiollaan ja yhteistyö- sekä vuorovaikutustaidoillaan ilmapiiriin. On toivottavaa, että jokainen käyttäytyy ystävällisesti ja arvostavasti. Myönteinen ilmapiiri ruokkii itseään. 

Työyhteisötaidot

Täysivaltaisena työyhteisön jäsenenä toimiminen edellyttää kykyjä ja taitoja vaikuttaa työssä rakentavalla tavalla. Työyhteisötaidot ilmenevät hyvinä tekoina ja asiallisena käyttäytymisenä sekä myönteisenä asennoitumisena organisaation kannalta keskeisiä asioita, työyhteisön jäseniä ja työpaikkaa kohtaan. 

Tarvitaan taitoa kuunnella, taitoa tuoda asioita, tahdikkuutta kertoa eriäviä mielipiteitä sekä pyrkimystä tulla ymmärretyksi.

Vinkkejä kannustavaan työilmapiiriin

  • Ole avoin ja ota rohkeasti esille epäkohdat ja toiveet, ketään loukkaamatta.
  • Huolehdi tiedonkulusta.
  • Osoita työkavereillesi luottamusta ja arvostusta. 
  • Kannusta, auta ja pyydä apua.
  • Noudata hyviä käytöstapoja ja ole ystävällinen.

Lisätietoa:

Osallisuus

Osallisuus on kokemusta kuulumisesta johonkin ryhmään. Osallisuutta kokeva ihminen voi tuntea tulevansa hyväksytyksi ja kuulluksi omana itsenään voiden myös vaikuttaa elämänsä kulkuun ja sen asioihin. Mahdollisuus vaikuttaa omaa elämää koskeviin asioihin on olennainen osa yhteiskunnallista osallistumista ja kiinnittymistä yhteisöön. Osallistuminen on yksi väylä osallisuuden kokemiseen.

Yhteiskunnan palveluilla on tärkeä rooli ihmisten osallisuuden edistämisessä. Eri toimijat, kuten koulut, työpaikat, järjestöt, harrastusseurat, seurakunnat ja yhdistykset sekä erilaiset palvelut ovat tärkeitä osallisuuden vahvistamisessa.

Ammattilaisella on tärkeä rooli tukea ja aktivoida asiakkaita osallisuuteen. Parhaimmillaan se antaa tunteen kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta eli siitä, mitä me kaikki tarvitsemme itsetuntomme ja omanarvontuntomme kehittymiseen.

Vaikutusmahdollisuuksien merkitys

Työntekijän vaikutusmahdollisuus omaan työhönsä on yksi tärkeimpiä työtyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Vaikutusmahdollisuudet ovat keskiössä kehitettäessä toimivaa ja työuupumusta ehkäisevää työyhteisöä. 

Työpaikalla tapahtuva vuorovaikutus on ensiarvoisen tärkeää. Työpaikan pelisääntöjen on oltava kaikille samat hyvän työilmapiirin edistämiseksi. Kun työntekijä kokee, että häntä kuunnellaan, luo tämä kokemuksen oikeudenmukaisuudesta. 

Lisätietoa:

Sosiaaliset suhteet ja verkostot hyvinvoinnissa

Sosiaalinen vuorovaikutus on keskeistä aivojen ja mielen kehityksessä sekä niiden terveyden edistämisessä. Sosiaaliset suhteet ja sosiaalinen aktiivisuus ennustavat myös työssä jatkamista eläkeiän jälkeen. Toisaalta vähäinen sosiaalisten suhteiden määrä ja vähäiseksi koettu sosiaalinen tuki lisäävät riskiä siirtyä ennen aikojaan pois työvoimasta työkyvyttömyyden vuoksi.

Ihminen tarvitsee tunnetta osallisuudesta ja kuulumisesta yhteisöön sekä verkostoihin. Hän tarvitsee myös kokemuksen siitä, että voi rakastaa ja tulla rakastetuksi.

Ammattilainen voi miettiä, miten mahdollisuutta kokea sosiaalista osallisuutta voi vahvistaa. Kuuluminen joukkoon ja yhdessä tekeminen ovat hyvinvoinnin tekijöitä, joita voidaan tukea. Mielen ja kehon hyvinvointi yhdistyvät sosiaalisen osallisuuden kokemukseen. Näin voi olla osallinen ja voida samalla hyvin. 

Uusia ystäviä voi löytää opiskelun, työn, harrastusten, yhteisöjen tai kerhojen kautta. Myös oma perhe ja sukulaiset ovat tärkeitä sosiaalisia verkostoja. Toisen tuki auttaa ja purkaa stressiä. Annetaan apua ja pyydetään sitä, näin voimme kaikki hyvin. 

Toimiva parisuhde

Parisuhteen toimivuus on ihmisen ja koko perheen hyvinvoinnin kannalta 
olennainen tekijä. Mitä paremmin parisuhteessa elävät voivat toistensa kanssa, sitä paremmin myös he jaksavat ottaa vastaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia.

Parisuhteen hyvinvointiin ja toimivuuteen voi vaikuttaa. Pienet teot ja keskustelut auttavat pitämään parisuhteen elävänä ja vastavuoroisena. Välillä onkin hyvä pysähtyä pohtimaan yhteisen suhteen toimivuutta.

Lisätietoa:

 

Turvallisuus

Jokaisella ihmisellä on oikeus elää turvassa. Turvallisuuden tunne rakentuu erityisesti läheisissä ihmissuhteissa. Turvalliseen elinympäristöön eivät kuulu esimerkiksi uhkailu tai väkivalta.

Lähisuhde- ja perheväkivalta

Väkivalta on vallankäyttöä, jossa väkivallan tekijä pyrkii hallitsemaan tai kontrolloimaan toista. Väkivalta voi olla hyvin monimuotoista kuten fyysinen, henkinen, seksuaalinen, taloudellinen, uskonnollinen ja digitaalinen väkivalta sekä vainoaminen tai kunniaan liittyvä väkivalta. Väkivalta voi alkaa vähitellen ja sitä voi olla hankalaa tunnistaa. Lisää tietoa väkivallasta ja sen eri muodoista löydät esimerkiksi Nettiturvakodin ja Naisten linjan sivuilta

Lähisuhde- ja perheväkivallassa väkivallan tekijä voi olla esimerkiksi oma puoliso, vanhempi, lapsi tai muu läheinen ihminen. Väkivaltaa voivat kokea tai käyttää kaikki ihmiset sukupuoleen, ikään, etniseen taustaan, maantieteellisen sijaintiin, sosioekonomiseen asemaan, seksuaaliseen suuntautumiseen tai toimintakykyyn katsomatta.

Apua tarvitsevat väkivaltaa kokenut sekä väkivaltaa käyttävä henkilö. Keski-Suomessa esimerkiksi Ensi- ja turvakodin lähisuhdeväkivaltatyö ja Kriisikeskus Mobile työskentelevät sekä väkivaltaa kokeneiden että väkivaltaisesti käyttäytyneiden kanssa. Seksuaaliväkivaltaa kokeneet saavat apua Tukinaisesta sekä sairaala Novan Seri tukikeskuksesta.

Väkivallasta pääset keskustelemaan lisäksi esimerkiksi Nollalinjan puhelinpalvelussa ja Ensi- ja turvakotien liiton Apua verkossa -chatissa. Tilanteissa, joissa kotiin jääminen on pelottavaa, perheitä auttavat myös turvakodit. Keski-Suomessa turvakotipalveluita tarjoaa Ensi- ja turvakoti ry.

Lisätietoa: