Suojaavat tekijät - nuori | Päihteettömyys ja mielen hyvinvointi

Tämä sivu on osa päihteettömyyden ja mielen hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta.

Mielen hyvinvointi on merkittävä osa ihmisen kokonaishyvinvointia. Mielen hyvinvointia voidaan vahvistaa ja tukea erilaisten suojaavien tekijöiden avulla. Suojaavat tekijät voivat olla ihmisen sisäisiä ominaisuuksia, taitoja tai kykyjä tai ne voivat olla ihmisen ulkopuolisia ympäristön seikkoja.

Sisäisiä suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi geneettiset tekijät (perimä), tunne-. vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot, itsetunto, ongelmanratkaisu- ja sopeutumiskyky, arjessa tehtävät valinnat ja käyttäytyminen.

Ulkoisia suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi ihmissuhteet, sosiaalinen ympäristö ja siltä saatava tuki, koulutusmahdollisuudet, työ ja toimeentulo, osallisuus ja ympäristön turvallisuus.

Ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta suojaavat tekijät ehkäisevät tai vähentävät riskiä päihteiden, tupakka- tai nikotiinituotteiden tai rahapelaamisen aloittamiselle ja ongelmien synnylle.

Parhaimmillaan suojatekijät muodostavat ihmiselle ja ympäristölleen voimavaran, joka auttaa selviytymään elämän haastavissa kohdissa.  Suojaavia tekijöitä voi vahvistaa ja lisätä läpi elämänkulun.

Jokaisen oikeus turvallisuuteen

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen kotiin ja kasvuympäristöön. Turvallisuuden tunne rakentuu erityisesti läheissuhteissa ja perheessä. Myös varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos, vapaa-ajan toiminta ja vertaissuhteet sekä mediaympäristö ovat perheen ja läheissuhteiden ohella keskeisiä turvallisuuden tunteen muodostumisessa. Lasten ja nuorten arjen turvallisuus saattaa vaarantua monista eri syistä. Turvalliseen kasvuympäristöön eivät kuulu esimerkiksi päihteet, lähisuhde- ja perheväkivalta tai kouluväkivalta.

Turvallisuutta voidaan edistää esimerkiksi lasten ja nuorten tunne- ja turvataitoja vahvistamalla. Turvallisuutta edistetään myös tukemalla vanhempia ja vanhemmuutta, varhaisella puuttumisella ja matalan kynnyksen palveluilla. 

Lasten ja nuorten keskuudessa esiintyy kiusaamista, mutta ilmiötä ei aina tunnisteta. Erityisesti nuorten kohdalla havaitseminen voi olla vaikeaa nuoren elämänpiirin laajentuessa aiempaa enemmän kodin ulkopuolelle. Kiusaaminen lisää nuoren turvattomuuden tunnetta ja on vakava uhka terveydelle, hyvinvoinnille ja esimerkiksi koulumotivaatiolle. Siksi kiusaamisen sekä väkivallan tunnistaminen ja niihin puuttuminen on hyvin tärkeää.

Ammattilainen voi tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten turvallista kotia ja kasvuympäristöä välittämällä, kohtaamalla ja tarttumalla epäkohtiin ne havaitessaan.

Lisätietoa:

Ihmissuhteet turvallisuuden luojana

Nuorille läheiset ihmissuhteet ovat merkityksellisiä. Läheiset välit perheeseen vahvistavat turvallisuudentunnetta. Turvallinen perheyhteisö tai muiden merkityksellisten ihmissuhteiden tuki ja turva antavat mallia myös muille myöhemmän iän ihmissuhteille. 

Jokaisella nuorella olisi hyvä olla ainakin yksi aikuinen, jolle voi turvallisesti kertoa huoliaan. Se voi olla joku perhepiiristä, mutta aivan yhtä hyvin sellaisen voi löytää kodin ulkopuoleltakin. Nuorelle on tärkeää, että aina olisi olemassa joku kuunteleva aikuinen, joka ei jätä ongelmien kanssa yksin.

Kaveriporukka voi tuoda nuorelle yhteenkuuluvuuden kokemusta. Kaveri- ja ystävyyssuhteissa harjoitellaan ihmissuhdetaitoja mutta on hyvä opetella myös yksinoloa. Yksinolo ja yksinäisyys ovat eri asioita, ja ihminen voi kokea yksinäisyyttä myös porukassa ollessaan. Yksinäisyyden kokemus on ikävä tunne, jota moni nuori tuntee. Yksinäisyyden kokemukseen liittyviä negatiivisia ajatuksia on hyvä pyrkiä muuttamaan ja muistaa, että tilanteisiin voi yleensä vaikuttaa. Yksinäisyyteen on hyvä hakea muutosta esimerkiksi aikuisten tuella ja hakeutumalla tilanteisiin, joissa on muita ihmisiä. 

Ammattilainen voi olla apuna ja tukena. Pienikin nuoren mieltä askarruttava asia saattaa saada suuret mittasuhteet, jos siitä ei pääse puhumaan kenellekään.

Lisätietoa:

Vanhempien, muiden perheenjäsenten sekä ystäväpiirin esimerkki ja terve suhtautuminen päihteiden käyttöön suojaavat lasta ja nuorta päihteiden käytön aloittamiselta. 

Läheisten päihteiden käyttö ja päihteitä ihannoiva suhtautuminen altistaa lapsia ja nuoria varhaiseen päihteidenkäytön aloittamiseen mallioppimisen kautta, mikä lisää riskiä myöhempään säännölliseen ja vahingolliseen käyttöön.

Ammattilainen voi opastaa perheitä myönteisten mallien antamisesta esimerkiksi tarjoamalla tietoa mallioppimisen haitoista ja hyödyistä lapsen kehitykseen.

Myönteisen vuorovaikutuksen tukeminen

Perhe, kaveripiiri, koulu ja vapaa-ajan harrastukset muodostavat lapsen ja nuoren elämässä sosiaalisten ja muiden taitojen oppimis- ja harjoitteluympäristön. Aikuisen läsnäolo ja kunnioittava kohtaaminen antavat mallia siitä, miten tunnetaitoja vahvistamalla ja sosiaalisia taitoja opettelemalla voidaan saavuttaa hyviä vuorovaikutustaitoja. 

Aikuisten aika, läsnäolo, välittäminen ja tuki ovat myönteisen vuorovaikutuksen opettelussa ensiarvoisen tärkeitä. Myönteinen palaute, oikean toiminnan mallintaminen, opettaminen ja vahvistaminen tarjoavat mahdollisuuden tutkia omia vahvuuksia ja kokeilla vaihtoehtoisia lähestymistapoja.

Lisätietoa:

Osallisuus ja yhteisöt

Osallisuus on kokemus kuulumisesta johonkin. Osallisuutta kokeva ihminen voi tuntea tulevansa hyväksytyksi ja kuulluksi omana itsenään voiden myös vaikuttaa elämänsä kulkuun ja sen asioihin. Mahdollisuus vaikuttaa omaa elämää koskeviin asioihin on olennainen osa yhteiskunnallista osallistumista ja kiinnittymistä yhteisöön. Osallistuminen on yksi väylä osallisuuden kokemiseen.

Yhteiskunnan palveluilla on tärkeä rooli ihmisten osallisuuden edistämisessä. Eri toimijat, kuten koulut, työpaikat, järjestöt, harrastusseurat, seurakunnat ja yhdistykset sekä erilaiset palvelut ovat tärkeitä osallisuuden vahvistamisessa.

Ammattilaisilla on merkittävä rooli tukea ja aktivoida asiakkaita osallisuuteen. Parhaimmillaan se antaa tunteen kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta eli siitä mitä me kaikki tarvitsemme itsetuntomme ja omanarvontuntomme kehittymiseen.

Lisätietoa:

Turvallinen kasvuympäristö ja turvalliset ihmissuhteet ovat jokaisen nuoren oikeus. On hyvä, että nuorella on tukenaan ainakin yksi läheinen ja turvallinen aikuinen. Turvaton lapsuus ei välttämättä johda riippuvuusongelmaan, mutta useilla päihteitä runsaasti käyttävillä on taustallaan turvaton kiintymyssuhde. On myös havaittu, että turvaton kiintymyssuhde on yhteydessä varhaisempaan päihteidenkäytön aloittamiseen.

Päihteiden avulla saatetaan säädellä sietämättömiä tunnetiloja. Tunteita ei ehkä tunnisteta, tai jos tunnistetaan, niitä on hankala säädellä. Tästä syystä omien tunteiden tunnistamisen opettelu on tärkeää. Työ omien tunnetaitojen kehittämiseksi ei mene koskaan hukkaan.

Vanhemmuuden tukemisen merkitys

Vanhemman ja vanhemmuuden tuessa keskeistä on riittävän tiedon tarjoaminen ja emotionaalinen tuki. Nuoren vanhempaa on tärkeää kannustaa ja motivoida kiinnostukseen ja läsnäoloon, huolenpitoon ja kiintymyksen osoittamiseen.

Vanhemmuutensa tueksi vanhemmat tarvitsevat läheisiä, hyviä ja tukevia ihmissuhteita, jotka vahvistavat vanhempien voimavaroja ja auttavat jaksamaan. Tarvittaessa vanhemmille tulee tarjota myös keskusteluapua vaikeissa tilanteissa, jotta vanhemmat voivat käsitellä tunteitaan ja pohtia omaan vanhemmuuteen ja nuoreen liittyviä huoliaan.

Lisätietoa: