Vammaisuus ja vapaa-aika, työ ja opiskelu

Harrastukset rytmittävät viikkoja, lisäävät yleisesti elämän mielekkyyttä ja hyvinvointia. Harrastusten kautta voi saada uusia ystäviä. Luovat harrastukset, kuten maalaaminen, teatteri tai valokuvaus, edistävät terveyttä siinä missä liikuntakin. Harrastusten avulla on mahdollista irrottautua ja palautua muista arjen askareista. Jos oma elämä rajoittuu vain kotiympäristöön, voi se käydä hyvin yksipuoliseksi ja aiheuttaa ikävien tunteiden kierrettä. Siksi on erityisen tärkeää, että jokaisella olisi mahdollisuus harrastaa jotain itselle tärkeää asiaa.  

Seurakunnilla on paljon erilaista toimintaa, jonka tavoitteena on ehkäistä yksinäisyyttä ja lisätä yhteisöllisyyttä. Evankelis-luterilaisen kirkon vammaistyöntekijöiltä löytyy tietoa, mitä tapahtumia ja kerhoja on oman asuinkuntasi alueella ja lähistöllä.  

Harrastusryhmien toiminta vaihtelee paljon paikkakunnittain. Isommissa kaupungeissa löytyy useita erityisliikunnan ryhmiä, joihin saavat osallistua myös kaupungin ulkopuolelta tulevat erityisliikunnan harrastajat. Jos paikkakunnalla ei ole sopivia harrastusryhmiä, vanhemmat voivat kysyä iltapäivätoiminnasta, voiko erityislapsi tai -nuori jäädä sinne koulun jälkeen, vaikka muuten perheellä ei olisi tarvetta iltapäivätoiminnalle. Tällä tavoin erityislapsi tai -nuori voi tavata kavereita sekä harjoitella sosiaalisia tilanteita koulun jälkeen valvotusti.

Kuntien nuorisopalvelut ovat kaikille kunnan nuorille tarkoitettua palvelua. Joskus erityisnuori voi kuitenkin tarvita tukihenkilöä tai muuta avustavaa henkilöä voidakseen osallistua nuoripalveluiden toimintaan. Nuorisotiloihin voi myös soittaa etukäteen, jos haluaa varmistaa, voiko sieltä saada nuorelle tukea ensimmäisille käynneille. 

Mistä muualta kavereita ja harrastuksia voi etsiä?

Esimerkiksi Suomen Paralympiakomitean Valtti-toiminta auttaa lapsia ja nuoria löytämään oman harrastuksen, jonka pariin Valtti-tukihenkilö hänet saattaa.

Kehitysvammaisten Tukiliiton yhdenvertaista kaveritoimintaa on myös Keski-Suomessa. Myös paikalliset järjestöt järjestävät erilaisia kerhoja ja leirejä, joista saa parhaiten tietoa liittymällä järjestön jäseneksi.

Keski-Suomen digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen Järjestöjä-sivulta löytyy eri vamma- ja sairausryhmäkohtaisia järjestöjä, joilla on toimintaa myös Keski-Suomessa. Jos kaipaat erityisesti Keski-Suomessa toimivien vammaisjärjestöjen yhteystietoja, löydät niistä lisätietoja Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen verkkosivuilta.  Järjestöjen kautta löydät alueelliset tapahtumat sekä mahdollista vertaistoimintaa. 

Euroopan unionin vammaiskortilla vammaiset ihmiset voivat todentaa vaivattomasti vammaisuutensa tai avustajan tarpeensa matkustaessaan Suomessa tai joissain Euroopan maissa esimerkiksi julkisilla kulkuneuvoilla tai osallistuessaan liikunta- ja kulttuuritapahtumiin. 

Pääsääntöisesti osallistuminen erilaisiin tapahtumiin henkilökohtaisen avustajan kanssa tulisi olla avustajan osalta maksutonta. Jos kuitenkin joudut maksamaan henkilökohtaiselle avustajallekin osallistumismaksun, siihen voi hakea korvausta vammaispalveluista kuittia vastaan. 

Erityisen tuen tarpeesta riippuu, minkälaiset toisen asteen opinnot soveltuvat. Opintopolku-palvelussa kerrotaan opintojen erityisestä tuesta eri opiskeluvaihtoehdoissa. 

Suomessa on yleinen oppivelvollisuus siihen saakka kunnes nuori täyttää 18 vuotta tai on suorittanut toisen asteen tutkinnon. Toisen asteen tutkinto tarkoittaa joko lukion tai ammattikoulun suorittamista. Peruskoulun jälkeen kaikkia nuoria ohjataan hakemaan jatko-opintoihin ja tässä vaiheessa usein tarvitaan opon tai muun ammattilaisen tukea, mikäli vamman tai sairauden vuoksi opiskeleminen tavallisin tukikeinoin ei ole riittävää.

Opiskelu tavallisessa ammattikoulussa tai lukiossa

Voit saada erityistä tukea ammatillisessa koulutuksessa, jos tarvitset oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tukea oppimiseen ja opiskeluun. Tällöin opiskelemisen tueksi laaditaan ammattikoululla henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma HOKS ja siihen kirjataan ylös kaikki ne keinot, miten opiskelijaa tuetaan ja miten opintoja muokataan yksilöllisen tarpeen mukaisesti.

Lukiossa opiskeluun voi saada erityisopettajan tukea ja mukautuksia esimerkiksi koejärjestelyihin (esim. lukivaikeuden vuoksi lisäaikaa kokeeseen) tai erityisjärjestelyihin (jos vaikkapa fyysisiä rajoitteita osallistumiselle) ja lisäksi vammaispalvelun kautta voi hakea opiskeluun tarvittavaa henkilökohtaista apua tai kuljetuspalvelua. Lukiossa opiskelulle tarvitaan lisäksi opiskelijalta hyvää oppimiskykyä ja motivaatiota. Mikäli opiskelijalla on vamma tai sairaus, jonka vuoksi oppiminen ja ymmärtäminen on vaikeaa, lukio voi olla liian haastava valinta tulevaisuutta ajatellen. 

Opiskelu erityisammattioppilaitoksessa

Jos tuen tarve on runsaampaa, suositellaan yleensä hakeutumaan erityisammattioppilaitoksiin, joilla on mahdollisuus tarjota vaativaa erityistä tukea opiskelijoille ja opettajat ovat erityisopettajia, ryhmäkoot on pienempiä ja opintoja tukee myös ryhmän ohjaajat ja muu tukihenkilöstö. Erityisammattioppilaitoksiin tarvitaan lääkärinlausunto, psykologin lausunto tai muu todistus, jossa kerrotaan miksi opiskelija tarvitsee vaativaa erityistä tukea. Sinne ei voi siis hakea ilman erityisen tuen tarvetta.

AMEO-verkoston verkkosivuilta löytyy tietoa kaikista Suomen erityisammattioppilaitoksista ja niiden tarjoamista opiskelumahdollisuuksista. Erityisammattioppilaitoksissa on mahdollista opiskella, vaikka tarvitsisi paljon tukea vammasta tai sairaudesta johtuen. Erityisammattioppilaitoksissa on myös opiskelijoiden tukipalvelut runsaampia ja esimerkiksi asuntolassa on enemmän henkilökuntaa kuin tavanomaisissa ammattioppilaitosten asuntoloissa.

Jos ei tiedä, mihin opintoihin kannattaisi hakea

Peruskoulun päättyessä ei aina tiedä, mitä haluaisi opiskella. Tällöin voi hakeutua valmentaviin koulutuksiin. Nykyään TUVA-opinnot ovat sellaisille opiskelijoille, joiden tavoitteena on opiskella ammattioppilaitoksessa tai erityisammattioppilaitoksessa itselleen ammatti joko ilman mukautuksia tai mukautetusti. Sana TUVA tulee sanoista TUtkintoon VAlmentava. 

Erityisammattioppilaitoksilla on 3–4 päivän mittaisia koulutuskokeiluja, joiden aikana voi käydä kokeilemassa opiskelua ja tarvittaessa myös asuntolassa asumista ennen kuin hakee mihinkään. Koulutuskokeiluihin voi hakea maksusitoumusta Kelan kautta (nuoren ammatillinen kuntoutus) tai maksaa kokeilun itse. 

Erityistukea tarvitseville henkilöille on myös kursseja kansanopistoissa. Erityistukea tarvitsevien ryhmien koulutukset sisältävät esimerkiksi itsenäistä asumista, arjen hallintaa ja ammatillisia opintoja tukevia opintoja. Voit halutessasi tutustua kansanopistojen vaihtoehtoihin Suomen kansanopistoyhdistyksen verkkosivuilla.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA)

Erityisammattioppilaitoksilla on TELMA-koulutusta niille opiskelijoille, joilla ei ole vamman tai sairauden vuoksi edellytyksiä opiskella ammattitutkintoa. TELMA-opinnot kestävät 1–3 vuotta ja niiden aikana opetellaan itsenäistymisen taitoja, tutustutaan työelämään tuetusti ja valmistaudutaan elämään opintojen jälkeen. Usein opintojen aikana pohditaan lähiverkoston kanssa yhdessä, minkälainen tuki on tarpeen arjen sujumiseksi, missä olisi soveltuva työ- tai päivätoiminta ja miten yhdessä nuorta tuetaan uuteen siirtymisessä. 

Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelu

Korkeakoulu-opintoihin voi myös tarvita tukea. Opintojen yksilölliset järjestelyt ovat yksilöllistä oppimisen tukea, jota myönnetään pitkäaikaissairauden, vamman tai haitan takia. Järjestelyjen perusteena voivat olla opiskeluasi ja opintojen etenemistä vaikeuttavat liikunta- tai aistivammat, pitkäaikaissairaudet tai oppimisvaikeudet.

Yksilöllisillä järjestelyillä tarkoitetaan käytännön järjestelyjä, joilla tuetaan opintoja. Osaamisen arviointi tapahtuu jokaisen opiskelijan kohdalla samoin kriteerein, eivätkä mahdolliset yksilölliset järjestelyt vaikuta arviointiin.

Yksilöllisiä järjestelyjä voivat olla esimerkiksi:

• lisäaika tentissä tai tehtävien palauttamisessa 
• tietokoneen käyttö tentissä  
• pienryhmätila tai erillinen tenttitila
• vaihtoehtoiset opintojen suoritustavat

Lisäksi opintojen tueksi voi tarvita vammaispalveluiden tukea kuten henkilökohtaista avustajaa ja kuljetuspalvelua. Tulkkauspalveluja haetaan Kelan kautta.

Soveltava liikunta tarkoittaa sellaisten henkilöiden liikuntaa, joiden on toimintakyvyn erilaisten haasteiden vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan. Liikunta vaatii tällöin soveltamista ja erityisosaamista.  

Soveltavan liikunnan välineitä voi saada lainaan, jotta mahdollisimman moni pääsisi kokeilemaan eri lajeja. Soveltava liikunta ry:n verkkosivuilla on tietoa soveltavaa liikuntaa edistävistä järjestöistä sekä paikkakunnilta saatavista välineistä. 

Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike tarjoaa neuvontaa toimintavälineiden käyttöön ja hankintaan liittyen. Toimintavälineitä voi kokeilla myös tapahtumissa ja kursseilla. Niitä voi myös vuokrata lyhytaikaiseen kokeiluun. 

Soveltavaa liikuntaa ja erityisryhmille räätälöityä liikuntaa järjestetään monen kunnan ja kaupungin omana toimintana, joten kannattaa katsoa mitä oman kotikunnan vapaa-ajan sivuilla on tarjolla. Monessa kunnassa on myös oma hyvinvointikoordinaattori, jolta voi kysyä vinkkejä erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin. Kannattaa tutustua myös kansalaisopistojen ja järjestöjen harrastustarjontaan sekä tutustua erilaisiin alueella oleviin kerhoihin. Erilaisia lasten ja nuorten kerhoja järjestetään muun muassa kouluilla. 

Erityisryhmille on tarjolla omia harrasteryhmiä. On hyvä kuitenkin muistaa, että erityisen tuen tarpeessa olevilla on oikeus osallistua myös kaikille tarkoitettuihin ryhmiin. Osallistumisen tueksi voi tuolloin tarvita tukihenkilön tai avustajan. Meijanpolku.fi-verkkosivuilta löydät kuntakohtaisia omaehtoisen liikkumisen, ryhmäharjoittelun ja yksilöllisen liikuntaneuvonnan kohteita ja palveluita. Sivut on tarkoitettu niin kuntalaisille itselleen, kuin hyvinvointi- ja terveysalan ammattilaisille asiakasohjaukseen. 

Jos koet tarvitsevasi liikuntaneuvontaa, löydät yhteystiedot Liikkuva aikuinen -ohjelman verkkosivuilta. Mikäli neuvontaa ei vielä järjestetä, voit lähettää sivustolla pyynnön, joka toimitetaan eteenpäin kunnallesi. 

Työ on tärkeä osa elämää. Se antaa elämään sisältöä ja rytmittää arkea. Työkavereista tulee usein merkittävä yhteisö, ehkä heistä saa jopa uusia ystäviä. Työssä voi kehittää itseään ja taitojaan sekä olla tärkeä osa yhteiskuntaa. Työ, joka on itselle merkityksellinen edistää hyvinvointia ja mielenterveyttä.  

Palkkatyö ja siihen liittyvä tuki 

Vammaisella on oikeus työllistyä palkkatyöhön. Moni vammainen tai pitkäaikaissairas käy työssä normaalisti, mutta osalla vamma tai sairaus voi vaikuttaa työn tekemiseen. On monia keinoja ja ratkaisuja, jotka mahdollistavat työn tekemisen vammasta tai sairaudesta huolimatta. Lisää tietoa vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden yhdenvertaisen työllistymisen mahdollisuuksista antaa Vates-säätiö.

Työllistyminen voi toteutua tarvittaessa vammaispalvelun myöntämän henkilökohtaisen avun turvin. Vammainen henkilö voi saada myös työstä palkkaa tiettyyn rajaan asti menettämättä työkyvyttömyyseläkettään.

Kehitysvammaliitto tarjoaa tietoa ja tukea kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten työllistymiseen liittyvissä asioissa.   

Tuettu työ  

Kun sopiva työ kohtaa sopivan tekijän sopivin työjärjestelyin, ei vamma tai sairaus ole esteenä työnteolle. Työtehtäviä voidaan järjestellä, työaika ja -paikka voivat joustaa, työhönvalmentaja voi tarjota henkilökohtaista tukea sekä työnantajalle että työntekijälle. Lisäksi hyödynnettävissä on erilaisia taloudellisia tukia työympäristön mukautuksiin tai toisen henkilön tarjoamaan tukeen. Lisää tietoa tuetusta työstä antaa Vates-säätiö.

Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistämiseen tarkoitettu tuki silloin, kun henkilö tarvitsee vammansa vuoksi tavallista enemmän tukea työtehtävistä suoriutumiseen. Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki, jota myönnetään yleisimmin 50 % palkasta. Se myönnetään määräajaksi, enimmillään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Palkkatuen suuruus ja kesto suunnitellaan yksilöllisesti. Palkkatuki maksetaan työnantajalle. Työntekijä saa työstään normaalin palkan. 

Heinäkuun 2023 alusta voimaan tulleen palkkatukiuudistuksen myötä työnantaja, joka palkkaa työttömän työnhakijan, voi saada taloudellista tukea palkkatukena 50 prosenttia palkkakustannuksista, 5 tai 10 kuukauden ajalta. Alentuneesti työkykyisen työllistämiseen voi saada 70 % tukea, 10 kuukauden ajalle. Jatkoa voidaan myöntää 24 kuukautta kerrallaan edellytysten täyttyessä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vamman vuoksi alentuneesti työkykyinen voi saada palkkatukea pitkäänkin työrupeamaan. 

Lisää tietoa vammaisen henkilön palkkatuesta antaa Vates-säätiö.

Työhönvalmennus 

Kehitysvammalain perusteella on mahdollista saada työhönvalmennusta joko osana työtoimintaa tai erillisenä palveluna. Työhönvalmennus on tärkeä työllistymistä tukeva palvelu.  

Kehitysvammalain perusteella järjestettävää työhönvalmennusta järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan ja se voi toteutua pitkäaikaisena tai pysyvänä palveluna. 

Keski-Suomen hyvinvointialueella kehitysvammaisten työvalmennusta tarjoaa esimerkiksi työvalmennus Kätevä sekä työvalmentajat.   

Avotyö 

Kehitysvammainen henkilö voi työllistyä avotyöhön avustaviin tehtäviin avotyötä tarjoavalle työpaikalle. Kyseessä ei ole palkkatyö vaan avotyöstä voidaan maksaa työosuusrahaa. Työaika suunnitellaan avotyöntekijän omien voimavarojen mukaan. Avotyöntekijä voi työskennellä osan viikosta työpaikalla ja osan toimintakeskuksessa. 

Toivottavaa olisi, että avotyö toimisi määräaikaisena harjoitteluna, joka tähtäisi palkalliseen työsuhteeseen. 

Palvelujen välillä voi liikkua joustavasti: esimerkiksi osa-aikaisesti palkkatyössä käyvä voi halutessaan osallistua joinain päivinä myös päivä- tai työtoimintaan. 

Päivä- ja työtoiminta 

Päivä- ja työtoiminnan sekä työllistymistä tukeva toiminnan tarkoituksena on edistää vammaisten ihmisten osallisuutta ja mahdollisuuksia työllistyä palkkatyöhön. 

Työtoiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole edellytyksiä osallistua työsuhteiseen työhön. Työtoimintaa järjestetään yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Vammaisen henkilön omat toiveet otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Työtoiminta voi olla ryhmämuotoista tai yksilöllisempää, riippuen tavoitteista. Työtoiminta voi toteutua myös työharjoitteluna tai ns. avotyönä.  

Työtoiminnan tarkoitus on tukea kehitysvammaisen henkilön toiminta- ja työkykyä sekä edistää hänen pääsyä työelämään. Työtoiminnalla tuetaan kehitysvammaisen henkilön omia vahvuuksia työelämään osallistumisessa.    

Työtoiminnasta ei makseta palkkaa, koska kyseessä on sosiaalipalvelu. Työtoimintaan osallistuvalle voidaan maksaa työosuusrahaa. 

Päivätoiminta on virikkeellistä toimintaa, jonka tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön taitoja jokapäiväisessä elämässä. Se rytmittää arkea ja antaa mahdollisuuden tavata muita ihmisiä. Päivätoiminta toteutetaan suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Suunnitelmassa otetaan vammaisen henkilön omat toiveet ja tavoitteet huomioon. Päivätoimintaan osallistumisesta ei saa työosuusrahaa.