kaksi naista lukee lehteä

Kehitysvammaisten palvelut

Kehitysvammaisten palveluilla tarkoitetaan palveluja, jotka myönnetään henkilölle erityishuoltolain mukaisesti. Puhutaan myös erityishuollon palveluista. Erityishuoltolaki eli kehitysvammalaki on viralliselta nimeltään “Laki kehitysvammaisten erityishuollosta” ja se väistyy pois käytöstä, kun hallituksen hyväksymä uusi vammaispalvelulaki astuu voimaan.

Kehitysvammaisille asiakkaille laaditaan erityishuoltolain mukaiset erityishuolto-ohjelmat (EHO), johon on listattu kaikki asiakkaan erityishuoltona tarvitsemat palvelut. EHO turvaa vammaisten henkilöiden katkeamattomat palvelut vielä uuden lain astuttua voimaan. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka uusi laki on tullut voimaan, järjestetään asiakkaan palvelut voimassaolevan EHO-päätöksen mukaisesti niin kauan kunnes asiakkaan palvelusuunnitelma päivitetään. 

Erityishuoltolain mukaisia palveluita ovat:

  • Yksilöllinen hoito ja huolenpito: lyhytaikaiset hoitojaksot läheisten jaksamisen tueksi, koulun ilta- ja aamupäivähoito, muu hoitotarve.
  • Laitoshoito: laitoskuntoutusta järjestävässä erityishuollon yksikössä.
  • Ohjaus ja neuvonta: autismikuntoutusohjaus, kehitysvammaohjaus, kuntoutusohjaus kotiin, perheiden ohjaaminen.
  • Moniammatillinen asiantuntijaryhmä (kehitysvammapoliklinikka, kehitysvammaneuvola tai erityisneuvola)

Näitä palveluita myönnetään, jos muut peruspalvelut eivät ole riittäviä ja asiakkaan hyvinvointia ei voida turvata muilla tavoin. 

Erityishuollon moniammatillinen asiantuntijaryhmä on suunnattu kehitysvammaisille ja vaikeammin autistisille asiakkaille. Palvelussa kartoitetaan moniammatillisesti asiakkaan itsemääräämistä, toimintakykyä, arjessa selviytymistä, osallistumismahdollisuuksia sekä erityisen tuen tarpeita. Kuntoutusta suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä asiakkaan, hänen perheensä ja lähiverkostonsa kanssa.     

Yhteistyötä tehdään asiakkaan perheiden, sosiaalityöntekijöiden, päiväkotien, koulujen, työ- ja päivätoimintojen, asumisyksikön sekä muiden yhteistyötahojen kanssa.  Palvelussa painottuvat kehitysvammaisuuteen liittyvät erityiskysymykset, jotka ilmenevät elämän eri vaiheissa. Painopisteitä ovat mm. käytös- ja mielenterveysongelmat, autismikuntoutus,  vuorovaikutus- ja kommunikaatio sekä koulutus ja konsultaatio.   

Kehitysvammapoliklinikan, kehitysvammaneuvolan ja erityisneuvolan asiakkaaksi mennään oman sosiaalityöntekijän tai palveluohjaajan päätöksellä.

Erityishuollossa olevan henkilön palvelu- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattava toimenpiteet, joilla tuetaan ja edistetään henkilön itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden (IMO) toteutumista.

Suunnitelmaa tehdessä mietitään moniammatillisesti keinoja henkilön erityishuollon toteuttamiseksi ensisijaisesti ilman rajoittamistoimenpiteitä ja pohditaan keinoja, joilla haastavia tilanteita voidaan vähentää tai ehkäistä. Erityishuollon asiakkaan oman sosiaalityöntekijän tulee huolehtia, että asiakkaan itsemääräämisoikeutta ei rajoiteta turhaan ja että mahdollinen rajoitustoimenpide on henkilön hoidon ja huolenpidon kannalta perusteltu, tarkoituksenmukainen ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden.  

Rajoitustoimenpiteitä voi käyttää vain kehitysvammahuollon ympärivuorokautisissa asumispalveluissa ja laitoskuntoutuksessa eli vain niissä paikoissa, joissa on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta paikalla ympärivuorokautisesti.

Erityishuollon asiakkaan rajoitustoimenpiteen arvioinnista vastaa asumisyksikön ja asiakaskunnan erityistarpeet tunteva asiantuntijaryhmä, johon kuuluu lääkäri, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Heidän tulee yhdessä asiakkaan ja hänen edustajiensa kanssa säännöllisesti arvioida ja pohtia keinoja vähentää rajoittamisen tarvetta sekä kirjata arvioinnistaan lausunto. Vasta tämän jälkeen voidaan yksikössä toteuttaa rajoitustoimenpiteitä ja niitäkin vain silloin, kun ne ovat välttämättömiä.

Keski-Suomen hyvinvointialueella toimii useita erityishuollon arviointia tekeviä asiantuntijaryhmiä ja arvioinnin varaamisesta vastaa asumisyksikön vastaava työntekijä.