Vammaisuus ja haastava käytös tai väkivalta perheessä

Haastava käyttäytyminen poikkeaa yleensä siitä, kuinka tavallisesti tilanteessa tai ympäristössä toimitaan. Se aiheuttaa haittaa henkilölle itselleen, muille ihmisille tai fyysiselle ympäristölle.

Kukaan ei halua tahallaan käyttäytyä huonosti tai olla väkivaltainen toista henkilöä kohtaan. Usein haastavan käytöksen taustalla löytyy lasta tai nuorta kuormittavia asioita ja ratkaisujen löytäminen näihin vaikuttaa positiivisesti arkeen.

Haastavalle käyttäytymiselle syynä voi olla esimerkiksi liian ahdistava tai vaativa sosiaalinen tilanne, kommunikoinnin pulmat, epävarmuus, turvattomuus, oman toiminnan ohjaamisen vaikeudet, aistipoikkeavuudet, tunteiden käsittelyn vaikeus, liian tiheät muutokset ympäristössä tai vaikkapa lääkehoidon haittavaikutus. 

Usein taustalla on myös kommunikaation ja vuorovaikutuksen pulmaa: jos vammainen henkilö ei ymmärrä tai tule ymmärretyksi, hän turhautuu. Kun väkivaltaisia tilanteita on ollut jo jonkin aikaa, voi väkivaltaisuudesta muodostua toimintatapa, josta pois pääseminen on vielä vaikeampaa. Väkivaltatilanteisiin tuleekin puuttua hyvin matalalla kynnyksellä varhaisessa vaiheessa, eikä pienen lapset lyömistä kannata vähätellä (“se oli vaan läpsy”), koska lapsen kasvaessa isoksi myös pienet läpsyt muuttuvat isoiksi. 

Ristiriitatilanteet voivat johtua osapuolten erilaisista käsityksistä asioiden tekemisestä, kestosta tai lopettamisesta. Lapsella voi olla mielessään vahva ajatus, miten asioiden tulee mennä. Vanhemmalla tai kaverilla voi olla erilainen ajatus. Riitatilanteissa ilmapiiri on kiihtynyt ja erityisesti silloin kuvallinen ohjaus toimii paremmin. 

Nuoruus voi tuoda tullessaan hormonien myllerrystä, ihastumisia ja vihastumisia, pettymyksiä ja ilon hetkiä. Joskus tunteet voivat tulla liian voimakkaina ryöpsähdyksinä ja silloin voi nuorta ja vanhempiakin jo pelottaa. Joskus lasta tai nuorta voi tukea palaaminen vanhoihin, hyviin ja toimiviin keinoihin kuten kuvalliseen päiväjärjestykseen tai säännölliseen rentoutumishetkeen koulupäivän jälkeen. 

Kuvat tukevat ymmärtämistä ja arjen jäsentämistä

Kuvia ymmärtämisen tueksi kannattaa kokeilla aina, jos tuntuu, että lapsi tai nuori tai aikuinenkaan ei muista tai ymmärrä, mitä häneltä odotetaan tai jos arki tuntuu kuormittavalta jatkuvan inttämisen ja taistelun vuoksi. Kysy rohkeasti myös apua päivähoidosta, koululta, perhekeskuksesta tai iltapäiväkerhosta, jos alkuun pääsy tuntuu hankalalta.

Kuvallinen aikajärjestys auttaa vanhempaa ja lasta tai nuorta laatimaan yhteisen suunnitelman asioiden etenemiselle. On myös helpompi lopettaa lapselle mieluinen tekeminen, kun siitä on yhdessä sovittu ja tiedossa on, mitä sen jälkeen tapahtuu.

Toiminnasta toiseen siirtymisessä voi myös hyödyntää erilaisia ajastimia ja kelloja, joista lapsi tai nuori voi seurata ajan kulua vaikkei vielä kellonaikoja muuten ymmärtäisikään. Hyvä ajastin on sellainen, jossa konkreettisesti näkee ajan vähenemisen tai etenemisen. Ajastimia löytyy esimerkiksi kauppojen leivontaosastoilta ja niitä voi myös asentaa älypuhelimeen. 

Paljon valmista, tulostettavaa kuvamateriaalia kotiin löytyy esimerkiksi Viitottu rakkaus- sivuilta. Myös Kehitysvammaliiton Papunetistä löytyy kuvia, joista voi tehdä arkea helpottamaan kuvallisia ohjeita tai vaikkapa viikkojärjestyksen jääkaapin oveen. Nämä kuvat tukevat arjen sujumista, mutta eivät korvaa apuvälineenä lainattavaa kommunikaatiovälinettä. 

Jos lapsi tai nuori tarvitsee kommunikaationsa tueksi kuvakansion, tablettilaitteen tai muun vaihtoehtoisen tavan, tulee siihen olla suositus puheterapeutilta tai lääkäriltä. Tämän jälkeen soveltuvaa vaihtoehtoista kommunikaatiokeinoa arvioidaan Kehitysvammaliiton Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekissa. Tikoteekista annetaan parhaiten soveltuva kommunikaation tukiväline lainaan ja sieltä myös opastetaan uuden välineen käyttäjää ja hänen lähiympäristöään.  

Liikakuormittumista voi yrittää vähentää

Liika arjen kuormittuminen voi näkyä levottomuutena ja vaikeutena pysähtyä paikalleen ja rauhoittua. Jos lapselle on mahdollista tarjota päivän lomaan rentoutumishetkiä tai muita tapoja purkaa kuormitusta, hetket kannattaa merkitä selkeästi näkyviin päiväjärjestykseen.

Yleensä kannattaa suosia sellaisia asioita, joiden tekemiseen lapsi “uppoutuu” ja rauhoittuu. Yhdelle rentoutumista voi tuottaa aistikeinussa keinuminen (esimerkiksi ilmajooga-kangas) ja toinen taas rauhoittuu parhaiten kuunnellessaan musiikkia. Joskus koulupäivä ja jatkuvat aistiärsykkeet muiden koululaisten äänistä ja koulun väreistä, valoista, hajuista ja tunnelmasta voivat tuntua ylitsepääsemättömältä ja tällöin ratkaisu voi olla esimerkiksi vaihtoehtoinen välitunti sisällä tehden jotain hiljaista työtä kun muut ovat pihalla.  

Lapsen ja nuoren hyvinvointiin liittyvät myös muut tekijät, kuten päivärytmi, riittävä unen saanti, liikkuminen, ravinto ja ruutuaika. Näiden asioiden kuntoon saattaminen voi osaltaan vaikuttaa positiivisesti kokonaistilanteeseen, ja niissä tehtävät korjausliikkeet voivat tuntua joskus vaikeilta toteuttaa. Kannattaa hakea näihinkin asioihin tukea ajoissa ennen kuin asiat kerääntyvät ja kuormittavat kohtuuttomasti koko perhettä.  

Lisätietoja:

• Erityisvoimia-verkkosivuilta löytyy vinkkejä siihen, kuinka tulla toimeen lapsen kanssa paremmin sekä tietoa ja työkaluja lapsen kuormituksen säätelyyn ja vertaisten tarinoita. 
• Arki toimimaan-opas (ADHD-liitto)

Vammaisen henkilön kohtaama väkivalta

Vammaiset ihmiset voivat kohdata samanlaista väkivaltaa kuin muutkin ihmiset. Vammaisten ihmisten kokemassa väkivallassa voi kuitenkin ilmetä erilaisia erityispiirteitä. Ne voivat liittyä esimerkiksi siihen, että vammainen ihminen on riippuvainen toisten avusta. Vammaiset ihmiset kohtaavat enemmän lähisuhdeväkivaltaa kuin vammattomat ihmiset.

Lisätietoa:

• Vammaisuus ja väkivalta (THL)
• Onko perheeni turvallinen? (Ensi- ja turvakotien liitto)