Hyppää pääsisältöön

Potilastietojärjestelmän päivitys 27.–28.4. hidastaa päivystyspotilaiden hoitoprosesseja Sairaala Novassa, Laukaassa ja Keuruulla. Kiireettömissä tilanteissa, joissa vaiva ei vaadi välitöntä hoitoa, toivomme asiakkaidemme odottavan maanantaihin.

Lue lisää.
Emilia Nygren.

Blogikirjoitus

Monialainen yhteistyö lisää asiakkaiden luottamusta terveydenhuoltoon

16.5.2023

Keski-Suomen hyvinvointialueen Kestävän kasvun ohjelman ohjelmapäällikkö Emilia Nygren kertoo blogikirjoituksessaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistarpeista sekä sosiaaliaseman pilotista, jonka tarkoituksena on tehostaa ammattilaisten yhteistyötä sekä tavoittaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia asiakkaita. 

Olemme pilotoineet Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmassa terveyspalveluiden jalkautumista sosiaaliasemalle kahden sairaanhoitajan voimin tammikuusta 2023 lähtien. Jo muutamien kuukausien alkukokemusten jälkeen olemme huomanneet, että sekä asiakkailla että ammattilaisilla on suuri tarve tällaiselle toiminnalle. 

Kehittämisen tarpeet selvillä – pilotti ajaa yhden luukun periaatteen mukaista palvelua 

Tiedämme, että suurin osa sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksista muodostuu niistä asiakkaista, jotka tarvitsevat ja käyttävät paljon palveluita. Tiedämme myös, että palveluita tulisi viedä lähemmäs heitä, jotka ovat haavoittuvassa asemassa. Tiedämme myös sen, että meillä on varmasti paljon asukkaita, jotka olisivat hoidon ja palvelun tarpeessa, mutta eivät sen piirissä. 

Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelman alussa tekemämme laajan hoito- ja palveluvajeanalyysin tulokset ovat hätkähdyttäviä siitä huolimatta, että tiesimme sosiaali- ja terveysalan kehittämisen tarpeista.  

Tulosten mukaan koronan vaikutukset näkyvät Keski-Suomessa erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Mielenterveyteen liittyvät käynnit sekä perustasolla että erikoisairaanhoidon tasolla vähentyivät koronaepidemian aikana vuosina 2019–2021. Erityisesti mielenterveyteen liittyvät perusterveydenhuollon lääkärikäynnit vähentyivät radikaalisti (−86 %), kuten myös yksityisten psykiatrien lääkärikäynnit (−43 %) sekä erikoissairaanhoidon avokäynnit (−80 %). Niin ikään itsemurhaan kuolleiden määrä kasvoi (+18 %), päihtyneille henkilöille tarkoitetun selviämisaseman asiakkaita oli aiempaa enemmän (+65 %), kun taas päihdehuollon avopalveluasiakkaita oli vähemmän (−62 %). Ammattilaisten haastatteluissa tuli selkeästi ilmi, että korona on lisännyt selvästi polarisaatiota: ne asukkaat, joilla on mennyt huonosti, menee nyt entistä huonommin.  

Kestävän kasvun ohjelman pilotissa sosiaaliasemalla työskentelevät sairaanhoitajat ovat rakentaneet yhteistyötä sosiaalialan ammattilaisten kanssa. Sairaanhoitajien työ on painottunut mielenterveys- ja päihdetyöhön ja palveluohjaukseen, mutta he ovat tarkastelleet vastaanotoilla myös asiakkaiden somaattista terveydentilaa, perussairauksien hoitoa, sekä ohjanneet asiakkaita terveyteen ja hyvinvointiin liittyen – eli tarkastelleet asiakasta kokonaisuutena. Pilotin kautta olemme voineet tarjota sosiaaliaseman asiakkaille mitä parhaassa muodossaan sitä yhden luukun periaatteen mukaista palvelua.  

Moniammatillinen ja monialainen työskentelytapa asiakkaan tukena 

Sairaanhoitajien antaman palautteen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon kiire ja paine näyttäytyy useille asiakkaille niin, että ammattilaisilla ei ole tarpeeksi aikaa hoitaa asiakkaan asioita rauhassa. Jotkut asiakkaat kokevat, että terveydenhuolto jättää heidät oman onnen nojaan, mikäli he eivät ole itse aktiivisia tai motivoituneita saamaan hoitoa. Asiakkailla on toistuvia kokemuksia siitä, että he eivät saa terveydenhuollosta apua. Hoidon jatkosuunnitelma on jäänyt asiakkaalle epäselväksi, vaikka hän olisi ollut usein yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiseen tai käynyt vastaanotolla.  

Asiakkaiden kokemukset ja palaute Kestävän kasvun ohjelman pilotista on ollut myönteistä. Ammattilaiset ovat saaneet vietyä asiakkaan asioita konkreettisesti eteenpäin ja saaneet turvattua asiakkaan hoidon jatkuvuuden jatkamalla hänen asiansa hoitoa paljon palveluita tarvitseviin asiakkaisiin erikoistuneessa tiimissä ja osoittamalla hänelle oma terveydenhuollon tiimi tai yhteyshenkilö. Asiakkaat ovat kokeneet, että he luottavat terveydenhuoltoon nyt entistä enemmän. 

Ammattilaiset puolestaan ovat olleet sitä mieltä, että pilotin tuomalle moniammatilliselle ja monialaiselle yhteistyölle on huutava tarve, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kohdalla. Nykyinen järjestelmä ei vielä vastaa parhaalla tavalla tämän asiakasryhmän tarpeisiin.  

Sairaanhoitajat ovat olleet sosiaalityöntekijän mukana kotikäynneillä ja kehittäneet heidän kanssaan sujuvia konsultointitapoja. Olemme kokeilleet myös moniammatillisia vastaanottoja ja -tiimejä sekä ajanvarauksettomia vastaanottoja. Sairaanhoitajat ovat jalkautuneet myös asunnottomien kohtaamispaikkaan Hanskaan. Noin 360 asiakasta on saanut sairaanhoitajan palvelua sosiaaliasemalla tämän vuoden puolella. 

Meillä on vielä paljon tehtävää palveluiden yhteensovittamisessa ja asiakkaiden palvelupolkujen sujuvoittamisessa, mutta koen, että nyt olemme tässä pilotissa tekemisen ytimessä.   

Terveisin, 
Emilia Nygren  
ohjelmapäällikkö, Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelma 
Keski-Suomen hyvinvointialue  
p. 050 311 8687, emilia.nygren(at)hyvaks.fi