Vitriinin hyllyllä istuu erinäköisiä ja -kokoisia nalleja, joista yhdellä on Berlin-t-paita.

Vanhemman päihderiippuvuuden vaikutus lapseen | Raskaana olevat päihteitä käyttävät naiset

Tämä sivu on osa raskaana olevan päihteitä käyttävän naisen ja vauvaperheen palveluketjua.

"Suomalaiset lapset syntyvät kulttuuriin, jossa alkoholinkäyttö on arkea. Lapsella on kuitenkin oikeus turvalliseen ja päihteettömään kasvuympäristöön. Vanhempien alkoholinkäyttö on lapselle ongelma paljon useammin kuin vanhemmat haluaisivat uskoa. Valtaosa suomalaisista aikuisista käyttää alkoholia ja jopa neljännes nuorista kärsii vanhempien alkoholinkäytön aiheuttamista haitoista. Usein toistuvaa haittaa kokee noin joka viideskymmenes nuori."

 

"Eri kasvuvaiheissa lasta ja nuorta haittaavat erilaiset asiat. Pientä lasta voi pelottaa vanhemman muuttunut persoonallisuus, Nuoret taas kokevat haitoiksi riitaisuuden, häpeän vanhemmista sekä kasvavan epäluottamuksen vanhempaa kohtaan. Aikuisten kohtuukäytön valtaosa nuorista hyväksyy, mutta mukavimmillaan vanhemmat ovat nuorten mielestä selvinpäin. Usein ajatellaan virheellisesti, että ongelma koskee vain päihteiden suurkuluttajia. Suurin ongelmaryhmä on kuitenkin tavalliset, työssäkäyvät lapsiperheiden vanhemmat."

Lähde: Lapsuus päihteiden varjossa, A-klinikkasäätiö 

Tietoa lasisesta lapsuudesta sekä sen vaikutuksista eri ikävaiheissa ja elämäntilanteissa

"Rakkaus pitää ehjänä?” Äitiys ja päihteet –äitien narratiiveja lastensa elämästä 

"Vanhemman ongelmallinen päihteiden käyttö vaikuttaa monin tavoin lapsen elämään. Naisten ja äitien päihteiden käytön vaikutuksista lapsiin on Suomessa tehty vasta viime vuosina joitakin tutkimuksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli, että päihteitä käyttävät äidit pääsivät itse kertomaan näkemyksiään aiheeseen liittyen. Tutkimuksessa kuultiin äitien tarinoita siitä, kuinka heidän päihteiden käyttönsä oli vaikuttanut heidän lapsiinsa sekä äidin ja lasten välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Tutkimuksessa kuultiin myös miten äitien mielestä heidän pitkät päihteettömät kautensa tai raitistuminen olivat vaikuttaneet heidän lapsiinsa. Lisäksi sivuttiin sitä, mitkä tekijät olivat mahdollisesti suojanneet lasta."

"Äitiyden konkreettisista käytännöistä tärkeimmäksi on tutkimustyössä nostettu äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. Jokainen vuorovaikutustilanne, katse ja kosketus, tai niiden puute tai laiminlyönti jättää lapsen aivoihin kemiallisen jäljen. Äiti on syli, joka säätelee vauvan tunteita. Voimavaralähde, joka estää kauhuja. Äidin tulisi olla sensitiivinen ja kyetä havaitsemaan vauvan tunnetiloja. Hänen tulisi kyetä tulkitsemaan niitä ja vastata niihin oikealla tavalla tunkeilematta ja laiminlyömättä. Näin vauvan ja äidin välille syntyy kiintymyssuhde, joka kannattelee lasta. Äidin päihdeongelma on uhka turvallisen kiintymyssuhteen syntymiselle. (Nätkin 2012, 121−123.) Tässä tutkimuksessa halusin kuulla, kuinka äitien omasta mielestä heidän päihteiden käyttönsä on vaikuttanut heidän lapsiinsa. Entä kuinka se on vaikuttanut äidin ja lasten väliseen vuorovaikutussuhteeseen?" 

Katja Salminen -Lahtinen, Lastensuojelun avohuollon johtava sosiaalityöntekijänä

Lue lisää asiasta 

Vanhemman alkoholinkäyttö

"Suomessa noin joka viides nuori kokee vanhemman alkoholinkäytön haittaavan elämäänsä. Millainen alkoholinkäyttö olisi haitatonta lapsen ja nuoren näkökulmasta? Siihen ei ole yksiselitteistä vastausta. On kuitenkin asioita, joita on tärkeää pohtia lapsen ja hänen perheenjäsentensä kannalta.

Juominen vaikuttaa vanhemman ja lapsen suhteeseen

Vanhemman tulisi miettiä, miltä lapsesta tuntuu nähdä vanhempansa humalassa. Lapsi ei voi itse lähteä pois ahdistavasta tilanteesta, eikä hänellä aina ole sanoja kertoa peloistaan. Hän voi silti tuntea turvattomuutta, pelkoa ja vihaa. Tunteet voivat näkyä fyysisinä oireina, kuten pää- ja vatsakipuina, ja ahdistavien tilanteiden toistuessa jopa masennuksena.

Runsaasti alkoholia käyttävien vanhempien lapset ovat usein huolissaan vanhemmistaan. Osa heistä alkaa hoitaa asioita, jotka kuuluisivat aikuisten hoidettaviksi. Tästä voi tulla lapsen ikään nähden kohtuuttoman raskasta. Tai kun lapsi pelkää vanhemman mielialojen vaihtelua, hän saattaa yrittää ylläpitää hilpeää tunnelmaa tai myötäillä vanhempaansa kaikessa. Lapsen pitäisi itse saada olla lapsi: testailla omia tunteitaan niin, että vanhempi pysyy rauhallisena ja kestää lapsen erilaiset tunteet.

Joskus taas lapsi oppii hyödyntämään tilanteita, joissa vanhempi on humalassa, esimerkiksi tehdäkseen asioita, joihin vanhempi ei selvin päin antaisi lupaa. Tämä vaikuttaa lapsen ja vanhemman suhteeseen ja myös lapsen turvallisuuteen."

Lue lisää asiasta

"Päihteiden väärinkäyttäjien perheissä roolit ovat usein päälaellaan. Lapset omaksuvat aikuisten velvollisuuksia ja ”huonosti käyttäytyvät” aikuiset tarvitsevat lasten apua arjen pyörittämisessä. Tästä seuraavaa stressiä ja kipua." 

”Lapsuuteni loppui liian varhain, kun jouduin huolehtimaan pikkusiskoistani vanhempien sekoillessa kännissä. Jouduimme myös lähes joka ilta erottamaan heidät toisistaan, riidat olivat rajuja."

Marja Holmila & Minna Ilva

Lue lisää asiasta 

"Etsimme kirjassamme vanhempien ja lasten vuorovaikutuksen myönteisiä piirteitä, tarkastelemme asioita tulevaisuuden ja hyvän elämän näkökulmasta. Asetamme myös alkoholiongelmien perheille tuottamat vaikeudet hallittavissa olevaan perspektiiviin. Emme vain arvioi ongelmien esiintymisen määriä ja niiden syitä, vaan etsimme vanhempien ja lasten näkemysten yhteyttä, vuorovaikutuksen mahdollisuutta ja paremman elämän eväitä."

 Lue lisää asiasta

Kirja on tarkoitettu kaikille niille vanhemmille, joita päihteiden käyttö askarruttaa, mutta erityisesti niille vanhemmille joilla itsellään tai puolisolla on päihteiden käyttö ongelma. Heillä on usein mielen pohjalla painamassa raskas ja sanaton huoli lapsista.

Lue lisää asiasta