Tämä sivu on osa Nuorten mielenterveystyön hoito- ja palveluketjua.
Tuki
Mielenterveyden tukeminen lähtee kuormituksen keventämisestä kotona, koulussa ja harrastuksissa. Nuorelta kysytään suoraan rasitustekijöistä, esimerkiksi mieltä askarruttavista, huolestuttavista, pelottavista tai harmittavista asioista sekä kiusaamisesta. Voi myös kysyä, miten asian tai asioiden muuttua, jotta elämä olisi helpompaa.
Psyykkisen oireilun yhteydessä varmistetaan, ettei oireiden taustalla ole oppimisen vaikeuksia. Oppimisen erityisvaikeudet voivat jäädä joskus tunnistamatta. Koulussa annettavan oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Ks. lisätietoja Mistä saan tukea? -sivulta osiosta Koulun tuki.
Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut myönnetään yksilölliseen palvelutarpeeseen perustuen. Lapsiperheiden sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja ovat kotipalvelu, perhetyö, lapsiperheiden sosiaaliohjaus ja perhesosiaalityö. Lapsiperheille on saatavilla myös tukiperhe- ja tukihenkilötoimintaa. Myös lapsen, nuoren tai perheen kanssa työskentelevä viranomainen voi tehdä yhdessä lapsen tai perheen kanssa sosiaalihuoltolain mukaisen yhteydenoton, kun tilanne ei ole kiireellinen. Näissä tilanteissa yhteydenotto voi korvata lastensuojeluilmoituksen tekemisen tarpeen.
Hoito
Perustasolla nuorten mielenterveystyön tavoitteena on vakavien mielenterveyshäiriöiden varhainen tunnistaminen sekä lievien ja keskivaikeiden häiriöiden tunnistaminen ja hoito. Hoitoon tullessa kartoitetaan nuoren oireet ja kasvuhistoria, tässä hyödynnetään aiempien tutkimus- ja terveystietoja. Nuoren vanhempia haastatellaan tietojen keräämiseksi sekä ohjataan vanhempia haastavassa tilanteessa.
Vanhempainohjauksen tavoitteena on vahvistaa vanhemman suhdetta nuoreen sekä löytää uusia toimivampia keinoja huolenpitoon ja kasvatukseen sekä lisätä tietoa ja ymmärrystä nuoren käyttäytymisestä ja haasteista edistäen samalla vanhemmuustaitoja. Keskeistä on käsitellä nuoren oireilun ilmenemistä ja vaikutuksia perheen arkeen tuoden samalla esiin myös nuoren vahvuudet ja voimavarat.
Saatujen tietojen perusteella tehdään hoitosuunnitelma yhteistyössä nuoren ja perheen kanssa. Tarvittaessa nuori tapaa hoitavaa lääkäriä, joka asettaa diagnoosin ja/tai ohjaa jatkotutkimuksiin. Nuoren hoito koostuu nuoren omista käynneistä sekä tarpeen mukaisesti vanhempien tukikäynneistä ja perhekäynneistä. Nuorta tuetaan yksilöllisesti hänen tarpeensa, toiveensa ja elämäntilanteensa huomioiden. Nuoren omien käyntien tavoitteena on psyykkisten oireiden lievittyminen ja oireiden hallinta. Mikäli lääkäri on aloittanut nuorelle lääkehoidon, käynneillä seurataan ja arvioidaan lääkehoidon vastetta ja haittavaikutuksia.