Hyppää pääsisältöön

Palvelemme jouluna ja vuodenvaihteessa osin rajoitetuin aukioloajoin.

Katso poikkeusaukioloajat täältä.

ADHD:n diagnosointi

Diagnosointi edellyttää aina monialaisesti toteutettua arviointiaEnnen ADHD:n diagnostisen arviointiprosessin käynnistämistä, tulee arjen tukitoimet olla tehostettuina ja tehostettujen tukitoimien vaikutuksia on seurattu.

Keski-Suomen hyvinvointialueella kouluikäisten ja opiskelijoiden ADHD-kartoitus toteutetaan opiskeluhuollossa. Jos koululaisella tai opiskelijalla on kuitenkin entuudestaan asiakkuus perheneuvolassa tai nuorten mielenterveys- ja päihdetyön tiimeissä, toteutetaan ADHD-kartoitus niissä palveluissa. Oleellista on, että kartoitus toteutetaan siellä, missä koululainen tai opiskelija on asiakkaana ja jossa hänet parhaiten tunnetaan.

Kartoituksen voi toteuttaa kuka tahansa ADHD:hen perehtynyt, Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ammattilainen, tarvittaessa muita ammattilaisia konsultoiden tai esimerkiksi työparina toisen ammattilaisen kanssa. ADHD:n diagnoosi ei edellytä psykologin tutkimuksia, mutta niille voi olla tarvetta oppimisvaikeuksien selvittämiseksi. Psykologin arviointi on usein myös tarpeen, jos lapsen/nuoren tilanne on komplisoitunut. Tarkemmat ammattikohtaiset ja työnjaolliset käytänteet sovitaan yksikkökohtaisesti.

Alle kouluikäisten ADHD-kartoituksessa pikkulapsiperheiden psykologilla, perusopetuksen opiskeluhuollon psykologilla (esiopetusikäiset) tai perheneuvolalla on merkittävä rooli. Kartoitusta toteutetaan yhteistyössä lastenneuvolan ja kuntoutuspalveluiden (toiminta-, puhe- ja fysioterapeutti) kanssa.

Katso: Perustason konsultointi

ADHD-kartoituksessa täydennetään tuen tarpeen selvittämisen yhteydessä kerättyjä tietoja. 

Tietoja selvitetään haastattelemalla sekä erilaisten taustatietolomakkeiden ja oirekyselyiden avulla:

  • vanhemmilta
  • lapselta tai nuorelta itseltään 
  • varhaiskasvatuksen, koulun tai oppilaitoksen ammattilaisilta
  • tarvittaessa muilta lapsen kanssa tiiviisti tekemisissä olevilta aikuisilta

ADHD-kartoituksessa voidaan hyödyntää:

Katso tarkemmat ohjeet tarvittavista tiedoista: ADHD - Käypä Hoito -suositus: Tarvittavat tiedot

 

Keski-Suomen hyvinvointialueella käytetään ensisijaisesti ADHD-RS -oirekyselyä, toisen asteen opiskelijoiden kohdalla DIVA-haastattelua.

Tarvittaessa voidaan lisäksi käyttää:

Oirekyselyiden pisteytykset eivät yksinään saa määrittää diagnosointia, vaan ne toimivat arvioinnin apuvälineinä. Oirekyselyt ensisijaisesti auttavat ammattilaista havaitsemaan, minkälaisesta tuesta lapsi/nuori hyötyy.

Raportointi potilas- ja asiakastietojärjestelmiin

Erotusdiagnostiikka

ADHD:n diagnostiikassa on arvioitava, selittyvätkö oireet muilla sairauksilla tai häiriöillä. Monet erotusdiagnostisesti olennaisista häiriöistä voivat esiintyä myös samanaikaisesti ADHD:n kanssa. Muun häiriön diagnoosi ei estä ADHD-diagnoosin käyttöä, jos molempien häiriöiden diagnostiset kriteerit täyttyvät.

  • Oppimisen vaikeudet
  • Kielellinen erityisvaikeus
  • Käytöshäiriöt
  • Autismikirjon häiriöt
  • Somaattiset sairaudet (mm. poissaoloepilepsia)
  • Masennustilat, ahdistuneisuushäiriöt, traumaperäinen stressihäiriö, kaksisuuntainen mielialahäiriö, psykoottiset häiriöt, kiintymyssuhdehäiriö, 
  • Perheen erilaiset ongelmat ja kriisit
  • Koulussa olevat haasteet, mm. luokan ilmapiiri, koulukiusaaminen

Tarkemmat tiedot: ADHD - Käypä hoito -suositus: Erotusdiagnostiikassa huomioitavat sairaudet ja häiriöt 

Samanaikaishäiriöt

ADHD:n kanssa esiintyy usein samanaikaisesti muita häiriöitä tai sairauksia. Osalla niistä lienee samantyyppinen neurobiologinen alkuperä, mutta osa voi kehittyä sekundaarisina, esimerkiksi reaktiivinen masennus toistuvien epäonnistumisten seurauksena. Psykiatriset samanaikaishäiriöt myös komplisoivat ADHD:n hoitoa ja lisäävät oppimiseen ja suorituskykyyn liittyviä ongelma


ADHD:n kanssa samanaikaisesti esiintyviä häiriöitä ja sairauksia:

  • hieno- ja karkeamotoriikan ja aistitiedon käsittelyn ongelmat
  • puheen ja kielen kehityksen häiriöit 
  • oppimisvaikeudet, lukemisen vaikeutta n. 40 %:lla
  • autismikirjon häiriö
  • motoriset tai äänelliset tic-oireet'
  • unihäiriöt
  • mielenterveyshäiriöt (mm. masennus 9-50%, ahdistuneisuushäiriö 15-50%)
  • tytöillä ja naisilla suurempi riski syömishäiriöön
  • suurempi päihderiippuvuuden riski

Lähde ja lisätiedot: Käypä hoito -suositus

Nuoruusikäisten ADHD-oireet

ADHD ei ala nuoruusiässä, mutta nuoruusiän lisääntyneet vaatimukset voivat tuoda sen vahvemmin esiin. Jos nuorelle ilmaantuu häiritsevää tarkkaamattomuutta, todennäköisiä syitä ovat: 

  • liian vähäinen uni / huono vuorokausirytmi
  • epäsäännöllinen, epäterveellinen syöminen
  • liikunnan puute / huono kunto / yliharrastaminen
  • liiallinen pelaaminen / digilaitteiden käyttö
  • päihteet / liiallinen kofeiinin tai energiajuomien käyttö
  • stressi, huolet, elämänkriisit
  • nuoruuden kuohunta
  • oppimisen ongelmat, joihin nuori ei saa riittävästi tukea, jolloin hän ei pysy mukana opetuksessa ja tulee siksi tarkkaamattomaksi
  • masennus ja ahdistuneisuus

Mikäli edellä mainitut asiat ovat kunnossa, mutta tarkkaamattomuus ja aktiivisuuden säätelyn haasteet edelleen jatkuvat, edetään tarkempiin ADHD:n selvittelyihin. On myös mahdollista, että kehitysikäisen ADHD muodostaa ongelman vasta nuoruusiässä, jos esimerkiksi alakoulun tukitoimet ja luokanopettajajärjestelmä ovat tukeneet lasta niin, että ADHD ei ole aiheuttanut merkittävää haittaa ennen yläkoulun aineopettajajärjestelmään siirtymistä. Joskus myös vanhempien tuki voi olla alakouluiässä niin vahvaa, etteivät haasteet näy ennen nuoruusikäisen itsenäistymisvaatimuksia. ADHD-oireisella nuorella on myös suurempi riski masentua ja ahdistua, joten nuoren masennus ja ahdistuneisuus eivät poissulje ADHD:ta.

Tyttöjen ADHD:n erityispiirteet

  • Tyttöjen tyypillisin ADHD-oire on tarkkaamattomuus
  • Tytöt oireilevat herkästi kääntymällä sisäänpäin, joten näkyvää häiriökäyttäytymistä ja ylivilkkautta ilmenee poikia vähemmän
  • Tytöillä on havaittu enemmän kielellisiä erityisvaikeuksia, ahdistuneisuushäiriöitä ja masennusta kuin pojilla
  • Tytöillä on suurempi syömishäiriöriski
  • Tyttöjen tarkkaavuushäiriö havaitaan yleensä myöhemmin kuin poikien, ja tyttöjen oireet ovat diagnoosivaiheessa jo vaikeampia. Monen naisen ADHD:ta onkin saatettu vuosia hoitaa masennuksena tai ahdistuksena, jolloin oikean diagnoosin löytyminen on viivästynyt.
  • Lähde: Naisen tarkkaavuushäiriö - Lapsuudesta aikuisuuteen (Duodecim)

 

ICD-10

ADHD:n diagnoosi tehdään ICD-10 tautiluokituksen mukaisin kriteerein: 

Diagnoosikriteerit

  • 6/9 tarkkaamattomuusoiretta ja/tai 6/9 ylivilkkaus-/impulsiivisuusoiretta
  • oireilu on kestänyt yli 6kk
  • oireita esiintyy useassa eri ympäristössä ja eri ihmisten kanssa
  • oireet ovat alkaneet ennen kouluikää (tai alakouluiässä)
  • oireista on selkeää haittaa toimintakyvylle
  • oireet eivät selity paremmin muilla tekijöillä
  • Lisätietoa: ADHD:n diagnoosikriteerit (Käypä hoito -suositus)

Käypä hoito -suositus

  • ADHD:sta voidaan tunnistaa kolme esiintymismuotoa sen mukaan, täyttyvätkö sekä tarkkaamattomuus- että yliaktiivisuus-impulsiivisuuskriteerit (yhdistetty esiintymismuoto) vai pelkästään tarkkaamattomuuskriteerit (pääasiassa tarkkaamaton esiintymismuoto) tai yliaktiivisuus-impulsiivisuuskriteerit (pääasiassa yliaktiivinen tai impulsiivinen esiintymismuoto).
  • Käypä hoito -suositus suosittaa, että kaikista esiintymismuodoista käytettäisiin selvyyden vuoksi diagnoosinumeroa F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ja että esiintymismuoto (yhdistetty, tarkkaamaton, yliaktiivis-impulsiivinen) kuvattaisiin sanallisesti.

     

 

Ensitieto

Ensitietoa annetaan vastaanotolla, diagnoosin asettamisen yhteydessä.

Materiaalia perheelle:

Tärkeää on myös pohtia, miten lapselle/nuorelle annettava, ikä- ja kehitystasoinen ensitieto toteutetaan. 

Materiaalia lapselle/nuorelle:

Psykoedukaatio

  • Strategia-vanhempainohjauskurssi ADHD-diagnoosin saaneiden lasten vanhemmille
  • KELA:n sopeutumisvalmennuskurssit ADHD-diagnoosin saaneille, alle kouluikäisten ja alakouluikäisten lasten perheille. Sopeutumisvalmennuskurssit edellyttävät lääkärin B-lausunnon tai vastaavan lausunnon. Lisätietoa: Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit | Kela