Verkkoasiointimme on uudistunut. Keskustele ammattilaistemme kanssa ja täytä terveyspalveluiden oirekyselyjä uudessa palvelussamme. Palvelu korvaa Omaolon oirearviot.
Ahdistuneisuushäiriöiden hoito- ja palveluketju
Tämä hoito- ja palveluketju on tarkoitettu Keski-Suomen hyvinvointialueelle asiakkaan ja ammattilaisen käyttöön. Ketjusta löytyy ennaltaehkäisevää tietoa, mittareita, tutkimus-, hoito- ja seurantaohjeita ahdistuneisuushäiriöihin yli 18-vuotiaiden osalta.
Ketjun tavoitteena on selkeyttää tiedon ja palvelun löytämistä, ohjata varhaisempaan tukeen sekä selkeyttää ammattilaisten työnjakoa ja yhteistyötä.
Kuvauksessa asiakkaalle ja ammattilaiselle on omat osionsa. Osaan ammattilaisten linkeistä vaaditaan kirjautuminen.
“Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta" (THL 2022).
Ennaltaehkäisy ja tunnistaminen
Mielenhyvinvointia tukevat riittävä lepo ja uni, terveellinen ravitsemus, kaikentyyppinen liikkuminen (meijanpolku.fi) sekä päihteidenkäytön vähäisyys. Mielenterveyttä vahvistaa turvallisuuden tunne, tyytyväisyys itseen, toimivat ihmissuhteet ja elämän kokeminen merkityksellisenä, esimerkiksi mielekäs työ tai harrastus. Lisäksi perimä ja yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat, miten elämän haasteista palaudutaan. Tutustu ja löydä lisää voimavaroja alla olevista mielenhyvinvoinnin ennaltaehkäisy osioista.
Jokainen meistä kokee joskus lyhytaikaista ja ohimenevää ahdistusta. Ahdistus on terve reagointitapa, tunne ja kehollinen kokemus, jonka perimmäinen tehtävä on varoittaa uhkaavista tilanteista. Nykymaailmassa keho ja mielesi saattaa kuitenkin ylireagoida, jolloin ahdistusoireet aktivoituvat tarpeettoman herkästi.
Ahdistuneena hyödyt pysähtymisestä ja kun hengityksesi tasaantuu (palleahengitys), järjellinen ajatusten jäsentäminen helpottuu ja kehosi rauhoittuu. Ahdistus on yleensä ohimenevää reagointia, eikä se tavallisesti vaadi erityistä hoitoa. Jos ahdistus pitkittyy, on jatkuvaa, haittaa normaalia arkea tai työntekoa sekä aiheuttaa tilanteiden välttelyä, kannattaa hakea apua. Älä jää yksin.
Kehossaahdistus voi tuntua epämääräisenä jännittämisen tunteena, hengitysvaikeutena, sydämen tykytyksenä, vapinana, hikoiluna, huimauksena, epämiellyttävänä tunteena rintakehällä, vatsavaivoina tai lihasjännityksenä. Tunnetasolla voit kokea keskittymisvaikeutta, pelkoa ja levottomuutta tai koet tarvetta paeta jonnekin. Ajatuksesi voivat olla sekavia ja on vaikea pysähtyä hetkeen. Sinulle voi myös kehittyä uniongelmia. Tilapäiset ja ohimenevät oireet ovat normaalia reagointia ja eivät vaadi hoitoa.
Ennen yhteydenottoa chattiin tai ensilinjaan suositellaan täyttämään etukäteiskysely osoitteessa terapianavigaattori.fi, joka nopeuttaa hoitosi tarpeen arviointia. Kyselyn täyttäminen kestää noin 20 minuuttia. Ota lopuksi kuukauden voimassa oleva koodi talteen ja ole yhteyttä ammattilaiseen.
Nuorten palveluihin (nuorisovastaanotto ja toisen asteen opiskeluterveydenhuolto palvelevat osittain myös täysi-ikäisiä)
Jokaisen ammattilaisen vastuulla on ensikontaktista alkaen
Arvioida mielenhaasteita sekä tarjota ensilinjan tukea
Tukea eri ikäisiä asiakkaita mielen hyvinvoinnissa ja auttaa tunnistamaan voimavaroja lisääviä tekijöitä
Tarjota tietoa itse- ja omahoitomahdollisuuksista, ohjata ja arvioida muiden palveluiden käyttöä
Ennaltaehkäisy
Ahdistuneisuushäiriöt alkavat usein nuoruusiässä tai varhaisaikuisuudessa, esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelko usein jo lapsuusiässä. Ne ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Altistavia tekijöitä ovat muun muassa lapsuusiän traumaattiset kokemukset, koulukiusaaminen ja päihteiden käyttö. Tietyt piirteet, kuten kielteisillä tunteilla reagoiminen ja estyneisyys sekä masennusjaksot altistavat myös ahdistuneisuushäiriöille (THL.fi). Mielen hyvinvointia ja ahdistuksen hallintaa tukevat terveyttä edistävä ruokailu, kohtuullinen määrä liikuntaa, riittävä uni sekä tupakoinnin ja päihteiden käytön välttäminen.
Tunnistaminen
Ahdistuksen voi ottaa puheeksi kuka tahansa terveydenhuollon ammattilainen (puheeksiotto ja mini-interventio). Ensikontaktissa on tärkeää antaa tilaa asiakkaan omalle tarinalle, jolloin henkilö tuntee tulleensa kuulluksi. Ahdistus on yleensä nopeasti ohimenevää elämäntapahtumiin liittyvää reagointia, eikä siihen tarvita silloin varsinaista tutkimista tai hoitoa.
Valtaosa pitkittyvistä ahdistuneisuushäiriöistä voidaan tutkia, hoitaa ja diagnosoida lähipalveluissa. Ahdistus voi pitkittyessään haitata merkittävästi toimintakykyä sekä lisätä toivottomuutta. Henkilöt saattavat käyttää paljon terveyspalveluita somaattisten vaivojen vuoksi tai kärsivät unihäiriöistä. Elimelliset syyt on poissuljettava ennen mielenterveys- ja päihdepalveluihin ohjaamista.
Muista kysyä perheen ja lasten tilanteesta. Ole tarvittaessa yhteydessä lapsiperheiden tukeen.
Hyödynnä potilaskertomuksen mielen haasteet fraasia tai alla olevia spesifejä seulontakysymyksiä. Kirjaa oireiden vaikutus sosiaalisissa suhteissa, arjessa, opiskelussa tai työssä.
Vahvista elämänhallintaa riittävällä unella, vähennä päihteidenkäyttöä ja riippuvuuksia, opettele palautumaan stressistä ja pidä kiinni arjen rutiineista. Kokeile Oivamielen harjoituksia. Myös ajatusten jäsentäminen kirjoittamalla tai keskustelu omasta elämäntilanteestasi läheisen kanssa on hyödyksi.
Ennen yhteydenottoa chattiin tai ensilinjaan suositellaan täyttämään Terapianavigaattori etukäteiskysely. Täyttäminen kestää noin 20 minuuttia. Ota kuukauden voimassa oleva koodi talteen.
Kiireellisissä tilanteissa hakeudu oman alueesi terveyspalveluihin. Jos terveysasemasi on suljettu, soita päivystysapuun116 117. Hätätilanteessa soita 112 (esimerkiksi akuutit itsetuhosuunnitelmat).
Yleisimpiä tutkimista ja hoitoa vaativia tiloja ovat paniikkihäiriö, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, julkisten paikkojen pelko ja sosiaalisten tilanteiden pelko. Myös pakko-oireinen häiriö kuuluu ahdistuneisuushäiriöihin.
Ennen yhteydenottoa ammattilaiseen suositellaan täyttämään;
Kyselyt lisäävät voinnin arvioinnin luotettavuutta, mutta eivät varmista diagnoosia. Ammattilainen arvioi kanssasi lisätutkimusten ja alustavan hoidon tarpeen, käy läpi kyselyiden tuloksia ja ohjaa tarvittaessa toiselle ammattilaiselle tai antaa uuden ajan.
Etene terapianavigaattorin ohjeiden mukaan tai vahvista mielenhyvinvointiasi esimerkiksi mieli.fi -sivuston tehtävien avulla, tutustu omahoito materiaaleihin tai hyödynnä järjestöjen tukea.
Jos itse- ja omahoito ei asiakkaalle riitä tai tunnistamisvaiheessa herää epäilyä vaikeammasta oireilusta, ohjaa asiakas lisätutkimuksiin.
Arvioi ensin lääkärin tutkimuksen sekä laboratoriokokeiden tarve. Vakavissa ja psykoottistasoisissa oirekuvissa sekä akuutisti itsetuhoisen kohdalla ohjaa asiakas välittömästi päivystyksellisesti lääkärin arvioon tai päivystykseen. Lääkärin tehtävä on arvioida myös Ajoterveyttä.
Ohjaa mielenterveys ja riippuvuudet chattiin, jos etähoito ja lyhytaikainen tuki riittää (kiireettömät ja lievästi oireilevat keskisuomalaiset pois lukien Jämsän, Kinnulan ja ulkoistettujen terveysasemien asiakkaat).
Jos harkitaan lähetteen tekemistä keskitettyihin palveluihin, konsultoi tai ohjaa kiireettömissä tilanteissa asiakas ensin mtp-tiimin ensilinjaan alkuarvioon
Ohjaa työssäkäyvät työterveyshuoltoon (jos ahdistus uhkaa työkykyä ja sairaanhoito kuuluu sopimukseen)
Elämätilanne ja taloudellisissa kysymyksissä hyödynnä yksikkösi tai Omaks sosiaaliohjausta. Muista myös Työkyvyn tiimin sekä Kelan palvelut.
Lähipalveluihin ei tarvita lähetteitä, tiimi/mtp -ensilinja arvioi itse kenelle ammattilaiselle asiakas kuuluu. Ammattilainen ottaa puheeksi lapset ja perheen, huomioi fyysisen terveydentilan, päihteidenkäyttö oireiden selittäjänä poissuljetaan ja peruslaboratoriokokeet määrätään, jos ei ole otettu yli vuoteen.
Asiakkaan itse täyttämien peruskyselyiden (Terapianavigaattori) lisäksi ammattilainen voi tarkentaa ahdistustyyppiä tarkemmilla mittareilla. Ahdistusoireiden luonne, alku, kesto, tiheys ja konkreettiset vaikutukset toimintakykyyn kirjataan sairaskertomukseen. Positiiviset tulokset ovat yleisiä, ja mittaritulos yksin ei riitä perusteeksi diagnoosille tai hoidon aloitukselle.
Jos ahdistus vaikeuttaa toistuvasti työ- ja toimintakykyäsi, omahoito tai lyhytaikainen tuki ei auta, on syytä hakeutua varsinaiseen hoidon suunnitteluun (katso yhteystiedot palveluihin).
Ahdistuneisuushäiriöiden hoitojakso perustuu tutkimuksiin ja Kaypahoito -suosituksiin. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä tai nuorten palveluissa moniammatillinen tiimi arvioi hoidon kiireellisyyden, oikea-aikaisuuden sekä keitä ammattilaisia tarvitaan. Tapaamisia voidaan toteuttaa myös käynti kerrallaan -työotteella tai aloittaa ohjattu omahoito. Hoitokäynnit ovat maksuttomia lääkärien lausuntoja ja sairaalahoitoa lukuun ottamatta.
Tapaamiset voivat sisältää kokonaistilanteesi tarkastelua, ahdistuksen syiden ja luonteen tunnistamista sekä tutkimista. Tärkeää on, että löydät ahdistuksen hallintaan lisäkeinoja. Tarvittaessa määrätään laboratoriotutkimuksia poissulkemaan fyysiset syyt oireilun aiheuttajana. Läheiset voivat osallistua halutessasi tapaamisiin. Lääkäri arvioi 3-4 kuukautta kestävän yleistyneen ahdistuneisuushäiriön nettiterapian soveltuvuuden. Jakson aikana on olennaista tehdä yhdessä ammattilaisen kanssa kirjattu hoitosuunnitelma oireiden uusiutumisen ehkäisemiseksi.
Hoitojakson jälkeen voit hakeutua uudelleen hoidon tarpeen arvioon oman terveyspalvelusi tai mielenterveys-ja päihdepalvelujen ensilinjan kautta. Vaikeimmissa oiretilanteissa lääkäri arvioi lähetteen tarpeen keskitettyihin palveluihin (Psykiatria) tai vuodeosastohoitoon.
Työelämässä olevat hakeutuvat ensisijaisesti työterveyshuoltoon, jossa on mahdollisuus arvioida työhön paluuta, osa-aikatyötä sekä muita työkykyä helpottavia toimenpiteitä.
Kuntoutus
Jos hoito ei auta riittävästi, ja samanaikaisesti oireet ovat toimintakykyä pitkäaikaisesti haittaavia, keskustele työntekijäsi kanssa paikallisista kuntoutuskeinoista (esimerkiksi toimintaterapia, psykofyysinen fysioterapia, musiikkiterapia tai ryhmähoidot). Lisätukena voi olla myös Kelan kuntoutusvaihtoehdot.
Kuntoutuspsykoterapia on vähintään vuoden kestävä vaativa prosessi, johon vaaditaan mm. omaa halua muutokseen, sitoutumista ja kykyä tarkastella omaa käyttäytymistä. Terapiajaksoa edeltää lääkärin asettama alkudiagnoosi, tämän jälkeen 3kk hoitojakso terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla sekä erikoislääkärin lausuntotapaamiset. Potilas ja ammattilainen arvioi kuntoutuspsykoterapian tarpeellisuuden ja oikea-aikaisuuden hoitojakson aikana. Kela tai eläkeyhtiösi päättävät edellytykset kuntoutuspsykoterapiaan pääsystä.
Ahdistuksen hoito perustuu tutkimuksiin, diagnosointiin ja käypähoito -suosituksiin. Ennen määräaikaisen hoitojakson aloittamista tunnistetaan ja hoidetaan elimellinen sairaus, ajankohtainen päihdeongelma ja muut mielenterveydenhäiriöt riittävään tasapainoon. Hoito voi olla yksilö- tai ryhmähoitoa tai ohjattua omahoitoa, Ahdistuksen oirekuvaan liittyy välttelykäyttäytymistä, joten kotitehtäviä ja altistusharjoituksia suositellaan (vaatii tunnistautumisen).
Perhe huomioidaan ja läheiset ovat tervetulleita vastaanotoille asiakkaan niin halutessa. Tarpeen mukaan käytetään Lapset puheeksi® -menetelmää. Osana muuta hoitoa ohjataan asiakasta terveellisiin elämäntapoihin ja kuntien ilmaiseen liikuntaneuvontaansekä opettelemaan rentoutusharjoituksia. Jos hoito lähipalveluissa ei auta riittävästi, oireilu on vaikeatasoista tai kompleksista, konsultoidaan työryhmää, lääkäriä tai psykiatriaa.
Keski-Suomen hyvinvointialueelle on käytössä itsemurhien ehkäisyn palveluketju itsetuhoisen asiakkaan, hänen läheisensä ja ammattilaisen käyttöön.
Kriisikeskus Mobile tarjoaa tukea itsemurhaa yrittäneille koko Keski-Suomen alueella. Ajan varaaminen ei vaadi lähetettä. Linity -interventio ei korvaa muuta hoitoa. Psykoottisesti oireilevat tai päihdeongelmasta kärsivät henkilöt eivät hyödy hoidosta.
Jos omahoito-ohjelmat eivät auta riittävästi tai toivot muunlaista apua, voit ottaa yhteyttä mielenterveys- ja päihdepalveluihin tai muihin terveyspalveluihisi työterveydessä, opiskeluterveydenhuollossa, nuorten palveluissa, YTHS:llä, ohjaamossa tai Sovatekilla.
Jos tilanteesi on hyvin kiireellinen (esimerkiksi akuutit itsetuhosuunnitelmat). Hakeudu oman alueesi terveyspalveluihin. Jos terveysasemasi on suljettu, soita päivystysapuun 116 117. Hätätilanteessa soita 112. Sosiaali- ja kriisipäivystys014 266 0149 auttaa 24h/vrk. Kriisikeskus Mobile palvelee 044 78 8 8470 ma-to klo 8-20 ja pe klo 8-17.
Jos hoidon tarpeen määrittelyssä on haasteita 1) konsultoidaan lähipalvelujen yleislääkäriä tai psykiatria, 2) hyödynnetään psykiatrian vastaanottopalvelujen paperi- tai puhelinkonsultaatioita kiireellisyyden perusteella.
Lääkärin tarvitessa psykiatrin konsultaatiota, otetaan ensisijaisesti yhteyttä lähipalvelujen psykiatriin
Psykiatrian vastaanottopalvelujen päivystyspuhelin 014 269 8422 on käytössä ammattilaiselle klo 10–14. Numerosta voi varata myös vastaanottopalvelujen psykiatrian puhelinkonsultaatioajan
24/7 Psykiatrinen akuuttityöryhmä, psykiatrian puhelinkonsultaatiota osastohoidon tarpeen arviointia varten (yhteystiedot Sampo)
Tarvittaessa konsultaatio 2DG –potilaista päihdepalveluihin tai päihdepsykiatrian hoito- ja tutkimuskeskus Sovatekiin matalalla kynnyksellä (soitto pkl numeroon 014 333 7013 tai Lc-viesti päihdelääkärille), jos lähipalveluissa on tunnistettu
Päihderiippuvuuteen liittyvä oireisto (kliininen haastattelu, päihdeanamneesi, AUDIT, DAST-20, mahdolliset laboratoriokokeet) eikä potilas pysty lähipalveluiden tarjotun tuen avulla vieroittautumaan päihteistä.
Päihteiden käyttö estää psykiatrisen tutkimuksen ja diagnostiikan tekemisen tai jo todetun psykiatrisen häiriön hoidon toteuttamisen (asiakkaan päihteiden käyttö pitkäaikaista ja jatkuvaa, eikä pysty tutkimusta tai asianmukaista hoitoa varten vieroittautumaan lähipalveluiden tuella)
Kun potilaan tila vakautunut, arvioidaan hoidon tarve uudelleen kuntoutuksen, kuntoutuspsykoterapian tai lähipalveluiden osalta. Ohjataan saattaen olemassa oleviin palveluihin tai potilas kotiutuu lähipalvelujen turvin.
Hoito- ja palveluketju tiedot
Lisätä tietoa ja ymmärrystä hoito- ja palvelujärjestelmästä
Taata mahdollisimman tasalaatuiset mielenterveys- ja päihdepalvelut koko Keski-Suomen hyvinvointialueella
Selkeyttää ajantasaisen tiedon löytämistä ja helpottaa palveluun pääsemistä
Ketjut hyödyttävät asiakasta ja ammattilainen käyttää niitä työssään
Selkeyttää ammattilaisten ja alueen toimijoiden työnjakoa
Tehostaa järjestöjen käyttöä
Antaa mahdollisuus omahoidon käyttöön ja niihin ohjaamiseen
Hoito- ja palveluketjun sisältö peilaa Käypähoito -suositukseen sekä yhdessä sovittuihin toimintatapoihin Keski-Suomen hyvinvointialueella
Työskentelyssä on ollut mukana kokemusasiantuntijoita
Työryhmä- ja sisältötyöryhmätyöskentely aloitettiin vuonna 2022
Hoito- ja palveluketju on julkaisu Terveysporttiin vuonna 2023
Ketju päivitetään kahden vuoden välein sekä tarpeen mukaan työryhmän toimesta
Yhteyshenkilö
Sami Savonen, mielenterveys- ja päihde sairaanhoitaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, sami.savonen@hyvaks.fi
Ota yhteyttä toimintamallin asiasisällön muutoksista / päivityksen tarpeesta yhteyshenkilöön.
Tekninen toteutus / muutokset / tiedostojen hallinta:
Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, Tietojohtamisen palvelualue / Kehittämispalvelut, johanna.kinnunen@hyvaks.fi
Ota yhteyttä muutoksista, esim. toimimattomat linkit, yhteystietojen muutokset
Sami Savonen, projektityöntekijä, tulevaisuuden sotekeskus, mielenterveys- ja päihdepalvelut
Jani Korpela, projektipäällikkö, tulevaisuuden sotekeskus, mielenterveys- ja päihdepalvelut
Maria Pynnönen, projektityöntekijä, tulevaisuuden sotekeskus, ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdepalvelut,
