Palvelemme jouluna ja vuodenvaihteessa osin rajoitetuin aukioloajoin.

Katso poikkeusaukioloajat täältä.
Nainen kävelee ulkona kadulla ja puhuu puhelimeen.

Ahdistuneisuushäiriöiden hoito- ja palveluketju

Tämä hoito- ja palveluketju on tarkoitettu Keski-Suomen hyvinvointialueelle asiakkaan ja ammattilaisen käyttöön. Ketjusta löytyy ennaltaehkäisevää tietoa, mittareita, tutkimus-, hoito- ja seurantaohjeita ahdistuneisuushäiriöihin yli 18-vuotiaiden osalta.

  • Ketjun tavoitteena on selkeyttää tiedon ja palvelun löytämistä, ohjata varhaisempaan tukeen sekä selkeyttää ammattilaisten työnjakoa ja yhteistyötä.  
  • Kuvauksessa asiakkaalle ja ammattilaiselle on omat osionsa. Osaan ammattilaisten linkeistä vaaditaan kirjautuminen.

“Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta"  (THL 2022).

Ennaltaehkäisy ja tunnistaminen

Mielenhyvinvointia tukevat riittävä lepo ja uni, terveellinen ravitsemus, kaikentyyppinen liikkuminen (meijanpolku.fi) sekä päihteidenkäytön vähäisyys. Mielenterveyttä vahvistaa turvallisuuden tunne, tyytyväisyys itseen, toimivat ihmissuhteet ja elämän kokeminen merkityksellisenä, esimerkiksi mielekäs työ tai harrastus. Lisäksi perimä ja yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat, miten elämän haasteista palaudutaan. Tutustu ja löydä lisää voimavaroja alla olevista mielenhyvinvoinnin ennaltaehkäisy osioista. 

Mitä on ahdistus?  

Jokainen meistä kokee joskus lyhytaikaista ja ohimenevää ahdistusta. Ahdistus on terve reagointitapa, tunne ja kehollinen kokemus, jonka perimmäinen tehtävä on varoittaa uhkaavista tilanteista. Nykymaailmassa keho ja mielesi saattaa kuitenkin ylireagoida, jolloin ahdistusoireet aktivoituvat tarpeettoman herkästi.

Ahdistuneena hyödyt pysähtymisestä ja kun hengityksesi tasaantuu (palleahengitys), järjellinen ajatusten jäsentäminen helpottuu ja kehosi rauhoittuu. Ahdistus on yleensä ohimenevää reagointia, eikä se tavallisesti vaadi erityistä hoitoa. Jos ahdistus pitkittyy, on jatkuvaa, haittaa normaalia arkea tai työntekoa sekä aiheuttaa tilanteiden välttelyä, kannattaa hakea apua. Älä jää yksin. 

Lisätietoa

Yleisimmät oireet

Kehossa ahdistus voi tuntua epämääräisenä jännittämisen tunteena, hengitysvaikeutena, sydämen tykytyksenä, vapinana, hikoiluna, huimauksena, epämiellyttävänä tunteena rintakehällä, vatsavaivoina tai lihasjännityksenä. Tunnetasolla voit kokea keskittymisvaikeutta, pelkoa ja levottomuutta tai koet tarvetta paeta jonnekin. Ajatuksesi voivat olla sekavia ja on vaikea pysähtyä hetkeen. Sinulle voi myös kehittyä uniongelmia. Tilapäiset ja ohimenevät oireet ovat normaalia reagointia ja eivät vaadi hoitoa.

Lisätietoa

Jos kaipaat lisätukea, ole yhteydessä omaan terveyspalveluusi

Ennen yhteydenottoa chattiin tai ensilinjaan suositellaan täyttämään etukäteiskysely osoitteessa terapia­navigaattori.fi, joka nopeuttaa hoitosi tarpeen arviointia. Kyselyn täyttäminen kestää noin 20 minuuttia. Ota lopuksi kuukauden voimassa oleva koodi talteen ja ole yhteyttä ammattilaiseen.

Opiskelijat

Jokaisen ammattilaisen vastuulla on ensikontaktista alkaen  

  • Arvioida mielenhaasteita sekä tarjota ensilinjan tukea  
  • Tukea eri ikäisiä asiakkaita mielen hyvinvoinnissa ja auttaa tunnistamaan voimavaroja lisääviä tekijöitä  
  • Tarjota tietoa itse- ja omahoitomahdollisuuksista, ohjata ja arvioida muiden palveluiden käyttöä 

Ennaltaehkäisy 

Ahdistuneisuushäiriöt alkavat usein nuoruusiässä tai varhaisaikuisuudessa, esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelko usein jo lapsuusiässä. Ne ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Altistavia tekijöitä ovat muun muassa lapsuusiän traumaattiset kokemukset, koulukiusaaminen ja päihteiden käyttö. Tietyt piirteet, kuten kielteisillä tunteilla reagoiminen ja estyneisyys sekä masennusjaksot altistavat myös ahdistuneisuushäiriöille (THL.fi). Mielen hyvinvointia ja ahdistuksen hallintaa tukevat terveyttä edistävä ruokailu, kohtuullinen määrä liikuntaa, riittävä uni sekä tupakoinnin ja päihteiden käytön välttäminen.

Tunnistaminen

Ahdistuksen voi ottaa puheeksi kuka tahansa terveydenhuollon ammattilainen (puheeksiotto ja mini-interventio). Ensikontaktissa on tärkeää antaa tilaa asiakkaan omalle tarinalle, jolloin henkilö tuntee tulleensa kuulluksi. Ahdistus on yleensä nopeasti ohimenevää elämäntapahtumiin liittyvää reagointia, eikä siihen tarvita silloin varsinaista tutkimista tai hoitoa. 

Valtaosa pitkittyvistä ahdistuneisuushäiriöistä voidaan tutkia, hoitaa ja diagnosoida lähipalveluissa. Ahdistus voi pitkittyessään haitata merkittävästi toimintakykyä sekä lisätä toivottomuutta. Henkilöt saattavat käyttää paljon terveyspalveluita somaattisten vaivojen vuoksi tai kärsivät unihäiriöistä. Elimelliset syyt on poissuljettava ennen mielenterveys- ja päihdepalveluihin ohjaamista.

Sosiaalisten tilanteiden pelko

  • “Huomaatko välttäväsi sosiaalisia tilanteita?” 
  • “Pelkäätkö sosiaalisia tilanteita tai tunnetko olosi niissä noloksi?”

Paniikkihäiriöt

  • "Onko sinulla viimeisten 4 viikon aikana ollut ahdistuskohtausta, jolloin olisit yhtäkkiä tuntenut pelkoa tai paniikkia?” 

Arvioi lisätuen tarve

Opiskelijat

Lisätietoa

Omahoito

Tutustu ja kokeile omahoito-ohjelmia

Vahvista elämänhallintaa riittävällä unella, vähennä päihteidenkäyttöä ja riippuvuuksia, opettele palautumaan stressistä ja pidä kiinni arjen rutiineista. Kokeile hyvinvointi valmennuksia (omaolo.fi) tai Oivamielen harjoituksia. Myös ajatusten jäsentäminen kirjoittamalla tai keskustelu omasta elämäntilanteestasi läheisen kanssa on hyödyksi.

Jos ahdistuksen syynä on toimeentuloon, työllisyyteen, asumiseen tai perheeseen liittyvät haasteet, ota yhteyttä perhekeskuksiin, sosiaaliohjauksen etävastaanottoon tai talous- ja velkaneuvontaan. Puhuminen auttaa aina.

Jos omahoito ei auta riittävästi tai toivot muunlaista apua

Ennen yhteydenottoa chattiin tai ensilinjaan suositellaan täyttämään Terapia­navigaattori etukäteiskysely. Täyttäminen kestää noin 20 minuuttia. Ota kuukauden voimassa oleva koodi talteen.

Kiireelliset tilanteet

Tutkimukset

Yleisimpiä tutkimista ja hoitoa vaativia tiloja ovat paniikkihäiriö, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, julkisten paikkojen pelko ja sosiaalisten tilanteiden pelko. Myös pakko-oireinen häiriö kuuluu ahdistuneisuushäiriöihin. 

Ennen yhteydenottoa ammattilaiseen suositellaan täyttämään;

Oirekyselyitä 

Jos oirekyselyistä tulokset normaalit

Jos itse- ja omahoito ei asiakkaalle riitä tai tunnistamisvaiheessa herää epäilyä vaikeammasta oireilusta, ohjaa asiakas lisätutkimuksiin.

Arvioi ensin lääkärin tutkimuksen sekä laboratoriokokeiden tarve. Vakavissa ja psykoottistasoisissa oirekuvissa sekä akuutisti itsetuhoisen kohdalla ohjaa asiakas välittömästi päivystyksellisesti lääkärin arvioon tai päivystykseen. Lääkärin tehtävä on arvioida myös Ajoterveyttä. 

  • Ohjaa mielenterveys ja riippuvuudet chattiin, jos etähoito ja lyhytaikainen tuki riittää (kiireettömät ja lievästi oireilevat keskisuomalaiset pois lukien Jämsän, Kinnulan ja ulkoistettujen terveysasemien asiakkaat).
  • Ohjaa soittamaan mielenterveys- ja päihdepalvelun ensilinjaan (jos oireilu vaikeampaa tai etäasiointi ei sovi) 
    • Ohjaa täyttämään oirekyselyt etukäteen Terapia­navigaattorin kautta
    • Jos harkitaan lähetteen tekemistä keskitettyihin palveluihin, konsultoi tai ohjaa kiireettömissä tilanteissa asiakas ensin mtp-tiimin ensilinjaan alkuarvioon
  • Ohjaa työssäkäyvät työterveyshuoltoon (jos ahdistus uhkaa työkykyä ja sairaanhoito kuuluu sopimukseen)

Opiskelijat

Elämätilanne ja taloudellisissa kysymyksissä hyödynnä yksikkösi tai Omaks sosiaaliohjausta. Muista myös Työkyvyn tiimin sekä Kelan palvelut.

Lähipalveluihin ei tarvita lähetteitä, tiimi/mtp -ensilinja arvioi itse kenelle ammattilaiselle asiakas kuuluu.  Ammattilainen ottaa puheeksi lapset ja perheen, huomioi fyysisen terveydentilan, päihteidenkäyttö oireiden selittäjänä poissuljetaan ja peruslaboratoriokokeet määrätään, jos ei ole otettu yli vuoteen.

Sampo-ohjepankki - Psykiatrisen potilaan ensikäynti

Mittarit

Asiakkaan itse täyttämien peruskyselyiden (Terapianavigaattori) lisäksi ammattilainen voi tarkentaa ahdistustyyppiä tarkemmilla mittareilla. Ahdistusoireiden luonne, alku, kesto, tiheys ja konkreettiset vaikutukset toimintakykyyn kirjataan sairaskertomukseen. Positiiviset tulokset ovat yleisiä, ja mittaritulos yksin ei riitä perusteeksi diagnoosille tai hoidon aloitukselle.

Ahdistuksen lisäksi arvioidaan myös muun muassa mieliala, riippuvuudet, traumat ja toimintakyky.

Lisätietoa

Hoito ja kuntoutus

Jos ahdistus vaikeuttaa toistuvasti työ- ja toimintakykyäsi, omahoito tai lyhytaikainen tuki ei auta, on syytä hakeutua varsinaiseen hoidon suunnitteluun (katso yhteystiedot palveluihin).

  • Ahdistuneisuushäiriöiden hoitojakso perustuu tutkimuksiin ja Kaypahoito -suosituksiin. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä tai nuorten palveluissa moniammatillinen tiimi arvioi hoidon kiireellisyyden, oikea-aikaisuuden sekä keitä ammattilaisia tarvitaan. Tapaamisia voidaan toteuttaa myös käynti kerrallaan -työotteella tai aloittaa ohjattu omahoito. Hoitokäynnit ovat maksuttomia lääkärien lausuntoja ja sairaalahoitoa lukuun ottamatta. 
  • Tapaamiset voivat sisältää kokonaistilanteesi tarkastelua, ahdistuksen syiden ja luonteen tunnistamista sekä tutkimista. Tärkeää on, että löydät ahdistuksen hallintaan lisäkeinoja. Tarvittaessa määrätään laboratoriotutkimuksia poissulkemaan fyysiset syyt oireilun aiheuttajana. Läheiset voivat osallistua halutessasi tapaamisiin. Lääkäri arvioi 3-4 kuukautta kestävän yleistyneen ahdistuneisuushäiriön nettiterapian soveltuvuuden. Jakson aikana on olennaista tehdä yhdessä ammattilaisen kanssa kirjattu hoitosuunnitelma oireiden uusiutumisen ehkäisemiseksi.
  • Hoitojakson jälkeen voit hakeutua uudelleen hoidon tarpeen arvioon oman terveyspalvelusi tai mielenterveys-ja päihdepalvelujen ensilinjan kautta. Vaikeimmissa oiretilanteissa lääkäri arvioi lähetteen tarpeen keskitettyihin palveluihin (Psykiatria) tai vuodeosastohoitoon. 
  • Työelämässä olevat hakeutuvat ensisijaisesti työterveyshuoltoon, jossa on mahdollisuus arvioida työhön paluuta, osa-aikatyötä sekä muita työkykyä helpottavia toimenpiteitä.

Kuntoutus  

Jos hoito ei auta riittävästi, ja samanaikaisesti oireet ovat toimintakykyä pitkäaikaisesti haittaavia, keskustele työntekijäsi kanssa paikallisista kuntoutuskeinoista (esimerkiksi toimintaterapia, psykofyysinen fysioterapia, musiikkiterapia tai ryhmähoidot). Lisätukena voi olla myös Kelan kuntoutusvaihtoehdot.

Kuntoutuspsykoterapia on vähintään vuoden kestävä vaativa prosessi, johon vaaditaan mm. omaa halua muutokseen, sitoutumista ja kykyä tarkastella omaa käyttäytymistä. Terapiajaksoa edeltää lääkärin asettama alkudiagnoosi, tämän jälkeen 3kk hoitojakso terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla sekä erikoislääkärin lausuntotapaamiset. Potilas ja ammattilainen arvioi kuntoutuspsykoterapian tarpeellisuuden ja oikea-aikaisuuden hoitojakson aikana. Kela tai eläkeyhtiösi päättävät edellytykset kuntoutuspsykoterapiaan pääsystä. 

Ahdistuksen hoito perustuu tutkimuksiin, diagnosointiin ja käypähoito -suosituksiin. Ennen määräaikaisen hoitojakson aloittamista tunnistetaan ja hoidetaan elimellinen sairaus, ajankohtainen päihdeongelma ja muut mielenterveydenhäiriöt riittävään tasapainoon. Hoito voi olla yksilö- tai ryhmähoitoa tai ohjattua omahoitoa, Ahdistuksen oirekuvaan liittyy välttelykäyttäytymistä, joten kotitehtäviä ja altistusharjoituksia suositellaan (vaatii tunnistautumisen). 

Perhe huomioidaan ja läheiset ovat tervetulleita vastaanotoille asiakkaan niin halutessa. Tarpeen mukaan käytetään Lapset puheeksi® -menetelmää. Osana muuta hoitoa ohjataan asiakasta terveellisiin elämäntapoihin ja kuntien ilmaiseen liikuntaneuvontaan sekä opettelemaan rentoutusharjoituksia. Jos hoito lähipalveluissa ei auta riittävästi, oireilu on vaikeatasoista tai kompleksista, konsultoidaan työryhmää, lääkäriä tai psykiatriaa. 

Lisätietoa

Kuntoutus

Perehdy myös Kelan tukemiin kuntoutusvaihtoehtoihin ja ohjaa tarvittaessa lääkärin arvioon. Arvioi Työkyvyn tiimin tukeen ohjaamisen tarve. Kuntoutuspsykoterapian soveltuvuutta arvioidaan vasta, jos muu hoito ei auta riittävästi. 

Itsemurhien ehkäisy

Keski-Suomen hyvinvointialueelle on käytössä itsemurhien ehkäisyn palveluketju itsetuhoisen asiakkaan, hänen läheisensä ja ammattilaisen käyttöön. 

Kriisikeskus Mobile tarjoaa tukea itsemurhaa yrittäneille koko Keski-Suomen alueella. Ajan varaaminen ei vaadi lähetettä. Linity -interventio ei korvaa muuta hoitoa. Psykoottisesti oireilevat tai päihdeongelmasta kärsivät henkilöt eivät hyödy hoidosta.

Yhteystiedot palveluihin

Jos omahoito-ohjelmat eivät auta riittävästi tai toivot muunlaista apua, voit ottaa yhteyttä mielenterveys- ja päihdepalveluihin tai muihin terveyspalveluihisi työterveydessä, opiskeluterveydenhuollossa, nuorten palveluissa, YTHS:llä, ohjaamossa tai Sovatekilla.

Opiskeluterveydenhuolto, Ohjaamot ja perhekeskukset

Jos tilanteesi on hyvin kiireellinen (esimerkiksi akuutit itsetuhosuunnitelmat). Hakeudu oman alueesi terveyspalveluihin. Jos terveysasemasi on suljettu, soita päivystysapuun 116 117. Hätätilanteessa soita 112.  Sosiaali- ja kriisipäivystys 014 266 0149 auttaa 24h/vrk. Kriisikeskus Mobile palvelee 044 78 8 8470 ma-to klo 8-20 ja pe klo 8-17.

Konsultaatiot ja läheteohjeet ammattilaiselle

Jos hoidon tarpeen määrittelyssä on haasteita 1) konsultoidaan lähipalvelujen yleislääkäriä tai psykiatria, 2) hyödynnetään psykiatrian vastaanottopalvelujen paperi- tai puhelinkonsultaatioita kiireellisyyden perusteella.

  • Lääkärin tarvitessa psykiatrin konsultaatiota, otetaan ensisijaisesti yhteyttä lähipalvelujen psykiatriin
  • Psykiatrian vastaanottopalvelujen päivystyspuhelin 014 269 8422 on käytössä ammattilaiselle klo 10–14. Numerosta voi varata myös vastaanottopalvelujen psykiatrian puhelinkonsultaatioajan 
  • 24/7 Psykiatrinen akuuttityöryhmä, psykiatrian puhelinkonsultaatiota osastohoidon tarpeen arviointia varten (yhteystiedot Sampo)

Tarvittaessa konsultaatio 2DG –potilaista päihdepalveluihin tai päihdepsykiatrian hoito- ja tutkimuskeskus Sovatekiin matalalla kynnyksellä (soitto pkl numeroon 014 333 7013 tai Lc-viesti päihdelääkärille), jos lähipalveluissa on tunnistettu 

  • Päihderiippuvuuteen liittyvä oireisto (kliininen haastattelu, päihdeanamneesi, AUDIT, DAST-20, mahdolliset laboratoriokokeet) eikä potilas pysty lähipalveluiden tarjotun tuen avulla vieroittautumaan päihteistä. 
  • Päihteiden käyttö estää psykiatrisen tutkimuksen ja diagnostiikan tekemisen tai jo todetun psykiatrisen häiriön hoidon toteuttamisen (asiakkaan päihteiden käyttö pitkäaikaista ja jatkuvaa, eikä pysty tutkimusta tai asianmukaista hoitoa varten vieroittautumaan lähipalveluiden tuella) 
  • Tai muu konsultaatiota edellyttävä syy 

Lisätietoa

Jos hoito tai kuntoutus lähipalveluissa eivät riitä, arvioidaan lähetteen tarve keskitettyihin palveluihin (Psykiatrian vastaanottopalvelut)

Psykiatrian vastaanottopalvelut

Kiireellinen hoito (1-7vrk)

  • Ks. yllä oleva linkki / psykiatrian kriteeri- ja läheteohjeet 

Psykiatrinen osastohoito

Kun potilaan tila vakautunut, arvioidaan hoidon tarve uudelleen kuntoutuksen, kuntoutuspsykoterapian tai lähipalveluiden osalta. Ohjataan saattaen olemassa oleviin palveluihin tai potilas kotiutuu lähipalvelujen turvin. 

Hoito- ja palveluketju tiedot

  • Lisätä tietoa ja ymmärrystä  hoito- ja palvelujärjestelmästä
  • Taata mahdollisimman tasalaatuiset mielenterveys- ja päihdepalvelut koko Keski-Suomen hyvinvointialueella
  • Selkeyttää ajantasaisen tiedon löytämistä ja helpottaa palveluun pääsemistä
  • Ketjut hyödyttävät asiakasta ja ammattilainen käyttää niitä työssään
  • Selkeyttää ammattilaisten ja alueen toimijoiden työnjakoa
  • Tehostaa järjestöjen käyttöä
  • Antaa mahdollisuus omahoidon käyttöön ja niihin ohjaamiseen
  • Hoito- ja palveluketjun sisältö peilaa Käypähoito -suositukseen sekä yhdessä sovittuihin toimintatapoihin Keski-Suomen hyvinvointialueella
  • Työskentelyssä on ollut mukana kokemusasiantuntijoita
  • Työryhmä- ja sisältötyöryhmätyöskentely aloitettiin vuonna 2022
  • Hoito- ja palveluketju on julkaisu Terveysporttiin vuonna 2023
  • Ketju päivitetään kahden vuoden välein sekä tarpeen mukaan työryhmän toimesta
  • Yhteyshenkilöt

Sami Savonen, mielenterveys- ja päihde sairaanhoitaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, sami.savonen@hyvaks.fi

  • Tekninen toteutus / muutokset / tiedostojen hallinta:

Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, Tietojohtamisen palvelualue / Kehittämispalvelut, johanna.kinnunen@hyvaks.fi

  • Sami Savonen, projektityöntekijä, tulevaisuuden sotekeskus, mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • Jani Korpela, projektipäällikkö, tulevaisuuden sotekeskus, mielenterveys- ja päihdepalvelut 
  • Maria Pynnönen, projektityöntekijä,  tulevaisuuden sotekeskus, ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdepalvelut, 
  • Kati, kokemusasiantuntija
  • Tuula Väisänen psykiatrinen sairaanhoitaja, Viitasaari 
  • Emilia Uitto, psykologi, Jämsän Terveys, mielenterveyspalvelut  
  • Markku Keurulainen, psykologi, Sovatek-säätiö (+ Apua Ajoissa! -hanke)  
  • Riikka Lahtela, tulevaisuuden sotekeskus, projektityöntekijä/vammaispalvelut 
  • Merja Jämsinen, tulevaisuuden sotekeskus, projektityöntekijä
  • Kaija Luoma depressiohoitaja/psyk.sh, Keuruu
  • Eeva-Liisa Liimatainen, palveluvastaava, Jyväskylä  
  • Memmu Vesala, sairaanhoitaja. Saarijärvi
  • Niina Aivio, mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtaja, Äänekoski 
  • Kirsi Riihimäki, sairaanhoitaja. Äänekosken mielenterveys- ja päihdepalvelut   
  • Leena-Kaisa Härkönen, psykiatrian palvelualue, kehittämisasiantuntija
  • Anne Toivonen, psykiatrian palvelualue, laatupäällikkö
  • Jutta Pääkkönen, psykiatrian palvelualue, asiantuntijasairaanhoitaja
  • Johanna Kinnunen, kliininen asiantuntijasairaanhoitaja, tietojohtamisen palvelualue