Hyppää pääsisältöön

Palvelemme kesäaikaan osin rajoitetuin aukioloajoin.

Katso poikkeusaukioloajat täältä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyö.

Uutinen

Yhteistoimintaelin tutustui strategia- ja organisaatioluonnoksiin

24.5.2022

Kati Kallimo esitteli yhteistoimintaelimelle viimeisintä strategialuonnosta. Tavoite oli osallistaa sen muotoiluun jokainen hyvinvointialueen tuleva työntekijä. Hajanaisessa organisaatiorakenteessa tähän ei päästy aivan toivotussa laajuudessa.

Vt. hyvinvointialuejohtaja Kallimo pitää ensimmäisen strategiakierroksen tilannetta tarkastelun paikkana. Osallisuuden vahvistamiseen panostetaan jatkossa, eli loppukesällä alkavassa palvelustrategian työstössä.  

Järjestöedustajista Heljä Siitari nimesi luonnoksessa asian pihviksi sen, miten käytännössä strategia toteutuu ja millaisia ovat konkreettiset jatkoaskeleet.  Marianne Lukkarila olisi halunnut kuulla lukuja henkilöstön osallistumisesta strategian valmisteluun, mutta ne olivat esillä edelliskokouksessa Erkki Nikkilän esityksessä. Lisäksi Lukkarila olisi toivonut lisää mielikuvitusta ilmaisuun ”maan paras”, vaikka se perinteistä visiokuvastoa edustaakin.

Organisaatiorakenteen ja hallintomallin selkeys on Outi Kavasmaan mukaan yksi lääkäreiden tärkeistä työn edellytyksistä. Kavasmaa viittasi parin vuoden takaiseen kuohuntaan sairaanhoitopiirin hallinnossa ja kritisoi luonnosten nykyvaihetta professiojohtamisen näkymättömyydestä. Kallimo totesi, että asia on muistissa ja esimerkiksi vastaavan lääkärin paikkaa on helpompi sovitella kuvioon, kun on alustava luonnos olemassa.

Henkilöstöjärjestöjen edustajat ovat saaneet kutsun aluehallitukseen 30.5. keskustelemaan muun muassa strategiasta ja henkilöstön osallisuuden vahvistamisesta

Hallintosäännön valmistelu jatkuu kesäkuun jälkeen kolmanteen vaiheeseen

Hallintolakimies Pauliina Mäenpää selosti hallintosäännön kakkosvaiheen etenemistä päätettäväksi aluevaltuustossa 14.6.. Osa kakkosvaiheeseen kaavailluista asioista siirretään kolmanteen. Tällaisia ovat professiovastuiden lisäksi esimerkiksi ei-lakisääteiset toimielimet, kuten aluehallituksen jaostot tai lautakunnat sekä esitys tarkastuslautakunnan tehtävistä.

Keski-Suomen hyvinvointialueelle tulee hallintosääntöluonnoksen mukaan kolme toimialaa, joille valitaan omat toimialajohtajat: Konsernipalvelut, Pelastustoimi ja Sosiaali- ja terveyspalvelut. Toimialat jakautuvat vastuualueisiin ja ne palvelualueisiin. Palvelualueet jakautuvat palveluyksiköiksi ja toimipisteiksi. Tässä toimipisteellä ei viitata fyysiseen paikkaan tai sijaintiin.

Konsernipalvelut jakautuu kolmeen vastuualueeseen: Strateginen kehittäminen ja järjestäminen, Johtamisen tukipalvelut sekä Palvelutuotannon tukipalvelut. Strateginen kehittäminen ja järjestäminen -vastuualuetta johtaa strategiajohtaja. Vastuualueen toteuttava tehtäväkokonaisuus organisoituu tarkemmin jatkovalmistelussa.

Johtamisen tukipalveluja johtaa suoraan konsernipalveluiden toimialajohtaja. Johtamisen tukipalveluiden palvelualueita ovat Henkilöstöpalvelut, Talouspalvelut, Viestintä- ja osallisuus, Tietohallinto ja digipalvelut sekä Hallintopalvelut.

Palvelutuotannon tukipalveluita johtaa vastuualuejohtaja. Palvelutuotannon tukipalveluita ovat Ateria- ja puhtauspalvelut, Materiaalihallinto- ja logistiikka sekä Kiinteistö-, tila- ja tekniset palvelut. Näiden toimintojen kokonaisuus organisoituu tarkemmin jatkovalmistelussa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala jakautuu neljään vastuualueeseen: Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, Koti- ja asumispalvelut, Laaja-a]alainen sosiaali- ja terveyskeskus ja Sairaalapalvelut.

Pelastustoimen toimiala muodostuu Keski-Suomen pelastuslaitoksesta, joka on yhtenä vastuualueena pelastuslain mukainen tuotanto-organisaatio. Pelastuslaitoksen vastuualueen kokonaisuus muodostuu pelastuslain mukaisista tehtävistä ja sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen integraation ja synergian mukaisesta ensihoitopalveluiden tuottamisesta.

Sairaalapalveluissa tehdään työn ja tehtävien jakoa konsernipalveluiden kanssa.

Kuka valitsee kenet?

Hyvinvointialuejohtajan viran perustaa aluevaltuusto. Muut virat perustaa aluehallitus. Virkanimike ja viran kelpoisuusehdot kirjataan viran perustamispäätökseen. Henkilövalinnat ylätasolla tehdään ”yhden yli” ulottuvan toimivallan periaatteella: Aluehallitus valitsee toimialajohtajat hyvinvointialuejohtajan esittelystä. Hyvinvointialuejohtaja valitsee vastuualuejohtajat toimialajohtajan esityksestä. Toimialajohtaja valitsee palvelujohtajat vastuualuejohtajan esityksestä.

Muun organisaation henkilövalinnat tehdään suoraan: Palvelujohtajalla on oikeus valita alaisensa palvelupäälliköt. Palvelupäällikkö valitsee henkilöstön lähiesihenkilöinä toimivat palveluvastaavat.

Neljätoista johtajan paikkaa tulossa sisäiseen hakuun

HR-valmistelija Riitta Hallberg esitteli johtajavalintojen periaatteita, joihin kuuluvat muun muassa siirtyvän henkilöstön sisäinen haku/kartoitus sekä valittavien johtajien ansiovertailu.

Hallbergin mukaan ylimmät virat perustetaan kesäkuussa ja ne laitetaan heti sisäiseen hakuun – tämänhetkisen kaavailun mukaan 14 johtajavirkaa: kolme toimialajohtajaa, kuusi vastuualuejohtajaa ja viisi johtajan virkaa konsernipalveluihin. Virkojen täyttämisessä on ensisijaista sisäinen haku/kartoitus liikkeen luovutuksella siirtyvien ja hyvinvointialueen palveluksessa olevien määräaikaisen valmisteluhenkilöstön joukosta.

Mikäli sisäisten hakijoiden joukosta ei löydy kelpoisuusehdot täyttäviä tai sopivia hakijoita, virat laitetaan välittömästi ulkoiseen hakuun. Valinta tehdään hallintosäännön mukaisesti ja ansiovertailun perusteella. Tarkoitus on, että nämä johtavat viranhaltijat osallistuvat jo syksyn aikana hyvinvointialueen valmisteluun tai mahdollisesti osa- tai kokoaikaisesti hoitavat tehtäväänsä.

Houkuttelevakin muutos edellyttää tukea

HR-valmistelija Simo Oksanen käytti lopuksi puheenvuoron muutostuesta ja luottamuksesta.

Oksanen siteerasi Tommy Hellsténiä: ”Ihminen samalla kertaa sekä haluaa että vastustaa muutosta.” Muutoksen mahdollisuuden sisältämälle houkutukselle olisi Oksasen mukaan helpointa antautua, jos olisi selvillä, mikä muuttuu: ennen kuin suunta ja oma tilanne ovat tiedossa, saatamme alitajuisesti vastustaa.

– Ei hyvinvointialueelle voi siirtyä 25 erillistä organisaatiota, jotka jatkavat siellä toimintaansa omissa kuplissaan. On tärkeä tunnistaa, mitkä asiat tulevaisuudessa ovat toisin. Ehdotankin, että kaikki pidettäisiin nyt ykkössijalla toiminnan turvallista siirtymää ja hyväksyttäisiin, että osa asioista on pakko muuttaa – nyt luodaan uusia prosesseja ja toimintoja ja kehittäminen jatkuu, Oksanen kiteytti.

Oksanen muistutti, että ”sote-uudistusta” on odotettu pian 20 vuotta – on hienoa elää sitä vihdoin todeksi!

Seuraava kokous

Yhteistoimintaelin 6.6.2022