Yhteiselle johtamiselle ja kehittämiselle esitetään yhteistyösopimusta

Yhteisen johtamisen ja kehittämisen näkökulmasta keskeistä on yhteinen tilannekuva ja sitoutuminen yhteistyöhön. Yhteistyön areenat ja rakenteet tarvitaan organisaatioiden kaikilla tasoilla: poliittisen johdon, viranhaltijajohdon, asiantuntijatason sekä operatiivisen toiminnan tasolla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden siirtyessä hyvinvointialueille kunnille jää tehtäviä, joissa on tiiviitä yhdyspintoja hyvinvointialueen palveluihin. Valmistelussa kriittiset yhdyspintakokonaisuudet ja prosessit on tunnistettu ja kriittinen yhteistoiminta on määritelty. Tietoa on koottu osana muuta hyvinvointialueen ja kuntakierroksen tiedonkeruuta sekä tehty kohdennettuja selvityksiä.

Yhdyspintajaosto kokoontui 23.2.2022 viimeiseen kokoukseensa, ja kokouksessa käsiteltiin jaoston esitys yhdyspintarakenteista ja jatkovalmistelun suuntaviivoista. Jaoston esitys jatkovalmistelusta käsiteltiin väliaikaisessa valmistelutoimielimessä 28.2.2022.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyön keskiöön

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sekä kuntien että hyvinvointialueiden lakisääteisiin tehtäviin. Hyvinvointityötä tehdään kaikilla toimialoilla ja kaikilla toiminnan tasoilla. Kuntien ja hyvinvointialueen tulee jatkossa yhdessä määrittää yhteisen hyvinvointityön visio ja tavoitteet, jotka yhdistävät toimijoiden omia hyvinvointisuunnitelmia.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuus tarvitsee julkisen sektorin rinnalle vahvaa kumppanuutta järjestöjen, yhteisöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Tavoitteita asetettaessa, suunnitelmia tehtäessä ja arvioitaessa tulee varmistaa mahdollisimman laaja asukkaiden osallisuus ja yhteistyö koko toimijaverkoston kesken. Keskeisiä toimijoita ja yhdyspintojen rakentajia ovat lakisääteiset toimielimet: vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, nuorisovaltuusto sekä järjestöjen kumppanuuspöytä.  

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi vaatii saumatonta yhteistyötä

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen on kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävä. Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuden valmistelua on tehty osana Tulevaisuuden sotekeskus -hanketta ja työ jatkuu edelleen.

Opiskeluhuollon kuraattorien ja psykologien tehtävien siirron valmistelu hyvinvointialueelle on oma erillinen valmistelutehtävänsä. Ohjausryhmänä toimii yhdyspintajaoston alainen työryhmä ja toimintamallivalmistelusta vastaa sotejaoston alainen työryhmä.

Työllisyys ja kotouttaminen

Työllisyyden hoidon yhdyspintatyön ja yhteistyön velvoitteet tulevat kuntouttavan työtoiminnan laista ja laista työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteistyöstä. Kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus siirtyvät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle.

Kunnat voivat edelleen järjestää nuorisolain mukaista työpajatoimintaa sekä muuta työpajatoimintaa. Jos samassa työpajassa on nykyisin myös muita palveluja kuin hyvinvointialueen järjestämisvastuulle siirtyviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, toiminta voi jatkua kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyönä: hyvinvointialue tuo kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelut kunnalta vuokraamaansa tilaan.

Työpajatoiminnan kokonaisuus edellyttää huolellista jatkovalmistelua. Tavoitteena on, että nykyisten työpajapalvelujen toimintaedellytykset ja saatavuus turvataan. Myös työttömien monialainen yhteispalvelu (TYP) tulee huomioida valmistelussa. Yhdyspintajaoston työllisyyden valmisteluryhmä integroituu jatkovalmistelussa sotejaoston työryhmiin.

Palveluverkon ja maankäytön suunnittelun sekä asumisen yhteistyörakenteet

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevat kiinteistöt siirtyvät hyvinvointialueelle pääsääntöisesti 3 + 1 vuoden vuokrasopimuksilla. Alueen muuttuva palvelutarve edellyttää jatkossa ratkaisuja niin toimitilojen kuin esimerkiksi erilaisten asuinmuotojen osalta. Merkittävin haaste liittyy väestön voimakkaaseen ikääntymiseen. Maankäytön ja kaavoituksen prosessit ovat ajallisesti pitkiä, joten yhteistyö on käynnistettävä mahdollisimman pian palvelustrategian suunnittelun yhteyteen.

Asumisen yhdyspintatyö käsittää laajan määrän yhteistyötarpeita. Tarpeet on poliittisen tason yhteistyöstä ja alueellisen asumisen strategian laatimisesta, tarvelähtöiseen palveluverkon suunnitteluun, asuinalueiden suunnitteluun, asuntokannan kehittämiseen, asuntojen järjestämiseen ja erityisryhmien asuntotuotannon suunnitteluun.

Järjestöyhteistyötä monella eri tasolla

Hyvinvointialueen syntymisen mahdollistavaan uudistukseen liittyvä lainsäädäntö velvoittaa hyvinvointialuetta järjestöyhteistyöhön monella eri tasolla. Esimerkkejä tasoista ovat palveluiden kehittäminen, hyvinvointialueen strategia, hyvinvointisuunnitelman laatiminen ja hyvinvointikertomuksen arviointi.

Järjestökoordinaation valmistelua on tehty rakenneuudistusta tukevassa hankkeessa, ja sen valmistelu jatkuu Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeessa. Järjestöyhteistyöhön on valmisteltu toimintamallit tiiviissä yhteistyössä järjestöjen kanssa, ja ne pohjautuvat jo edelliseltä soteuudistuksen valmistelukaudella käyttöön otettuihin malleihin.

Lisätietoja:

Hanna Helaste, yhdyspintajaoston puheenjohtaja, ensimmäinen varapuheenjohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, väliaikainen valmistelutoimielin, p. 040 074 2751, hanna.helaste(at)jamsa.fi