”Voin mää mennä sinne vieläkin, jos tarttee” – lapsivaikutusten arviointi osana Keski-Suomen hyvinvointialueen perheiden palveluiden valmistelua

Lapsivaikutusten arvioinnilla selvitetään, miten päätös voidaan tehdä lapsen edun kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Päätöksen vaikutukset lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen on tunnistettava ja otettava huomioon ennen kuin tehdään yksittäistä lasta, lapsiryhmää tai yleisesti lapsia koskevia päätöksiä. Lapsivaikutusten arvioinnin perustana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, johon on määritelty neljä yleisperiaatetta.

Ennakkovaikutusten arvioinnin kautta tietopohja vahvistuu entisestään ja huomio kiinnittyy lapsen edun näkökulmaan. On tärkeää nähdä ja ymmärtää, miltä palveluissa asiointi näyttäytyy ja tuntuu lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta.

Keski-Suomessa ennakkoarvioinnin tiedonkeruussa on hyödynnetty moniammatillista osaamista ja tietoja on koottu sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen johtajilta, perheiden palveluiden valmistelutyöryhmien jäseniltä, Keski-Suomen LAPE-yhteistyöryhmältä, aluevaltuustolta ja Keski- Suomen perhekeskusyhdyshenkilöverkoston jäseniltä.

Lapset ja nuoret ovat päässeet vaikuttamaan kyselyiden avulla: varhaiskasvatuksesta kyselyyn vastasi 5–6-vuotiaita, nuorisopalvelut tavoittivat nuoria koko Keski-Suomesta.

Keski-Suomen lapsivaikutuksen arvioinnin kolmeksi tarkastelun pääkohdaksi nostettiin järjestämisen muutoksen yleiset vaikutukset lapsiin ja nuoriin, maantieteelliset vaikutukset sekä mahdolliset vaikutukset heikommassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin.

Mahdolliset myönteiset vaikutukset yhteisestä järjestämisvastuusta

Palvelutarjonnan lisääntyminen nähtiin myönteisenä. Erityispalveluiden saatavuuden nähtiin paranevan ja erityisosaamisen vahvistuvan. Hyvinvointialueen yhteisen järjestämisvastuun nähtiin myös mahdollistavan yhtenäisemmät palveluketjut, sekä digitaalisten palveluiden levittymisen kaikkien keskisuomalaisten käytettäväksi.

Palveluiden ja ammattilaisten työn koordinointi ja resurssien tasaisempi jakaminen koko alueella nähtiin vakauttavan ammattilaisten työtä, tästä esimerkkinä nostettiin koulupsykologien työn saatavuus ja tasalaatuisuus.

Haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osalta nähdään hyvinvointialueen tulon vahvistavan riittävää ja laadukasta asiantuntijaosaamista. Esille nostettiin mm. kotoutumispalveluiden, vammaispalveluiden ja lastensuojelun sijaishuollon vahvistuminen ja laadun paraneminen sekä neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten palvelut hyvinvointialueella.

Mahdolliset huolta herättävät vaikutukset yhteisestä järjestämisvastuusta

Huolta herättivät mahdollinen lähipalveluiden menettäminen. Huolena nähtiin myös palveluiden etääntyminen ja etenkin heikommassa asemassa olevien asukkaiden osalta pelättiin heidän voivan olla vaikeampaa hakeutua ja saada palveluita mm. etäisyyksien takia.

Toisaalta vastauksissa nousi esille huoli hyvien, olemassa olevien toimintamallien häviämisestä palveluiden yhtenäistäisen myötä. Paikallistuntemus ja joustavuus palveluissa voi heikentyä ja päätöksenteon perustana oleva lähitieto voi kadota.  Lapsen ja nuorten äänen riittävä kuuleminen voi vaarantua.

Henkilöstön saatavuus ja pitovoima, resurssien hajaantuminen, työnjako sekä tiedonsiirto nähtiin myös potentiaalisina haasteina hyvinvointialueen ja kuntien väliseen yhdyspintatyöhön liittyen.

Nuorten ja lasten kommentit

Nuorten vastauksissa toivottiin selkeitä ohjeita palveluiden käyttäjille, tietoa palveluista sekä kohtaamisen mahdollisuuksia ilman kynnyksiä arjen elinympäristössä. Työntekijöiden mahdollisimman vähäinen vaihtuvuus nähtiin tärkeäksi, jotta luottamus ehtii rakentua.

Varhaiskasvatukseen lähetetyssä kyselyssä rajattiin kysely 5–6-vuotiaille ja ikätaso huomioiden neuvola-lääkärikäyntiin. Lapsilta kysyttiin, kuinka sinne liikutaan ja mitä kokemuksia käynti lapsissa herätti. Lapset saivat myös piirtää kuvan aiheeseen liittyen. Tämän jutun uutiskuvan on piirtänyt Kannonkosken päiväkotilainen.

Vastauksissa lasten huomio kiinnittyi muun muassa seuraaviin asioihin:

”Menin äitin ja isin kanssa.” "Mentiin pyörällä, autolla, kävellen." ”Neuvolan täti oli kiva.” “Siellä tuoksui sairaalalle.” “Siellä oli kaikenlaisia vehkeitä, niitä lääkärivehkeitä.” “Kyseltiin kaikenlaista, mää vastasin jotain ja äitikin sano.” ”Kaikki oli muuten mukavaa, mutta se rokotus ei ollu. Kestin sen kuitenkin. Jos menee hyvin, sain valita lelun. (Kaikki oli saanu) Voin mää mennä sinne vieläkin jos tarttee.”

Osana hyvinvointialueen strategiaa

Hyvinvointialueen yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi on nostettu varhainen toiminta erityisesti mielenterveyden, lasten ja perheiden sekä nuorten palveluissa. Myös ennakkovaikutusten arviointi on nimetty yhdeksi asiaksi hyvinvointialueen strategisten menestystekijöiden joukossa.

Lapsivaikutusten arviointia varten kerättyä aineistoa ja muuta tietopohjaa hyödynnetään syksyllä 2022 hyvinvointialueen jatkovalmistelutyössä. Keski-Suomen lapsivaikutusten arvioinnin valmistelussa on tehty yhteistyötä Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Ira Custodion kanssa.

Lisätietoja lapsivaikutusten arviointiin liittyen: Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä – Lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi sekä lapset ja nuoret tiedontuottajina hyvinvointialueella : Ohjeistus hyvinvointialueiden päättäjille, nuorisovaltuustoille ja viranhaltijoille. Valtioneuvoston kanslia 25.01.2022.

Lapsivaikutusten arviointityö jatkuu syksyllä.

Lisätietoja

• Hanna Hämäläinen, projektipäällikkö, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, p. 050 311 8684, hanna.k.hamalainen(at)jyvaskyla.fi
• Anu Piispanen, projektityöntekijä, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, p. 050 311 8689, anu.piispanen(at)jyvaskyla.fi