Vanhemmat välittävät ja ovat kiinnostuneita nuorensa asioista

Kyselyn tulosten mukaan vanhemmat arvioivat jonkin verran myönteisemmin kuin nuoret sen, kuinka hyvin he tunnistavat nuortensa tunteet ja tarpeet sekä reagoivat niihin. 

Nuorten perustarpeista huolehtiminen on kyselyn mukaan hyvällä tasolla. Nuoret kokevat vanhempiensa huolehtivan heidän perustarpeistaan, kuten ravinnosta, levosta ja rakkaudesta. Nuorista 94 prosenttia arvioi, että vanhemmat täyttävät nämä tarpeet, ja huoltajien vastaava osuus oli 99 prosenttia.

Vanhemmat osoittavat välittämistä ja kiinnostusta nuorilleen

Nuoret kokevat vanhempien osoittavan välittämistä. Kyselyyn vastanneista nuorista 89 prosenttia koki, että heidän vanhempansa osoittavat pitävänsä heistä. Huoltajien keskuudessa vastaava luku oli 98 prosenttia.

Nuorista 78 prosenttia kertoi, että perheen aikuiset ovat kiinnostuneita heidän ajatuksistaan ja elämästään. Vanhempien näkemykset olivat tätäkin myönteisempiä: 99 prosenttia huoltajista kertoi olevansa perillä nuorensa ajatuksista ja elämästä.

Nuorten tunteiden tunnistamisessa eroavaisuuksia

Nuorten ja vanhempien vastauksissa ilmeni eroavaisuuksia tunteiden tunnistamisen osalta. Nuorista 62 prosenttia koki, että heidän vanhempansa tunnistavat heidän hankalat tunteensa ja pahan mielensä. Huoltajista tätä mieltä oli 93 prosenttia.

– Tunteiden tunnistaminen ja näyttäminen ei ole kenellekään helppoa, mutta onneksi tunnetaitoja voi kehittää. Tunteisiin kannattaa suhtautua mielenkiinnolla, pohtien, mitä ne haluavat kertoa esimerkiksi siitä mistä innostumme, mitä inhoamme, suremme tai mihin petymme. Tunteet voivat johtaa myös harhaan aiheuttaen väärinkäsityksiä, mutta niistäkin selviää puhumalla, muistuttaa asiakaspalvelupäällikkö Raija Harju-Kivinen.

Yhteistä aikaa ei ole välttämättä riittävästi

Kyselyn mukaan yhteisen ajan määrä koetaan osin riittämättömäksi. Nuorista 76 prosenttia arvioi vanhempansa viettävän riittävästi aikaa heidän kanssaan, kun taas vanhemmista 67 prosenttia koki yhteisen ajan olevan riittävää.

Kyselyssä tarkasteltiin myös anteeksipyytämisen käytäntöjä perheissä. Nuorista 70 prosenttia kertoi, että perheen aikuinen pyytää anteeksi toimiessaan huonosti. Vanhempien näkemykset olivat huomattavasti myönteisemmät, sillä 97 prosenttia huoltajista kertoi pyytävänsä anteeksi nuoreltaan.

–  Haluamme kannustaa perheitä yhteisen tekemisen äärelle. Se voi olla ulkoilua, pelaamista, leivontaa, juttelua automatkoilla. Yhdessä tekeminen voi auttaa tunnistamaan nuoren piilossa olevia tunteita ja ajatuksia sekä mahdollistaa niiden käsittelyn, asiakaspalvelupäällikkö Raija Harju-Kivinen ja palvelupäällikkö Hanna Hämäläinen kannustavat.

Kysely auttoi pohtimaan asioita, mutta myös konkreettisia parannuksia palveluihin toivottiin

Avovastauksissa vastaajat toivoivat mielenterveyspalveluiden parempaa saatavuutta ja saavutettavuutta. Vanhemmat toivovat myös saavansa tukea ja neuvoa varhaisessa vaiheessa lapsensa masennukseen ja ahdistukseen. Vastaajien mielestä myös perheiden tukeminen ja vanhemmuuden ohjaus voisivat auttaa vanhempia ymmärtämään paremmin nuorten tarpeita ja tarjoamaan nuorille tukea. Osa vanhemmista piti kyselyä hyödyllisenä ja kiitteli siitä, että se sai heidät pohtimaan merkityksellisiä asioita elämässään. Toiset taas kokivat kyselyä turhauttavana ja toivoivat, että kysymykset johtaisivat konkreettisiin toimiin ja parannuksiin perheiden ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Myös osa nuorista koki kyselyn tärkeäksi ja toivoi lisää keskustelua aiheesta, toiset taas suhtautuivat kyselyyn kriittisesti.

– Kyselyn tarkoituksena oli herätellä vanhempia siihen, mikä auttaa heitä kiinnittämään huomioita asioihin, joiden avulla vanhemmat voivat lisätä nuoren ja perheen hyvinvointia, sanoo palvelupäällikkö Hanna Hämäläinen.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään palvelujen kehittämisessä

Kyselyyn vastasi yhteensä 1002 nuorten huoltajaa ja 13–18-vuotiaiden nuorten vastauksia saatiin yhteensä 1125. Vastanneet nuoret ja huoltajat eivät välttämättä ole samasta perheestä.

Kysely tarjoaa tietoa nuorten ja heidän huoltajiensa välisestä vuorovaikutuksesta. Kyselyn tavoitteena oli edistää keskustelua arjen ihmissuhteiden ja vuorovaikutuksen merkityksestä nuorten mielen hyvinvoinnille.

Kyselystä saatua tietoa käytetään Keski-Suomen hyvinvointialueen nuorten opiskeluhuollon ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämiseen. Tulokset raportoidaan yleisellä tasolla myös Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkuuskertomuksessa.

Kysely on osa Keski-Suomen hyvinvointialueen nuorten mielen hyvinvoinnin kampanjaa. Kysymyksissä hyödynnettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tarpeeksi hyvä vanhempi -väittämiä.

Videotarinoista tukea arjen ja elämän erilaisiin huoliin

Keski-Suomen hyvinvointialueen verkkosivuilla on nuorille suunnattuja videotarinoita muun muassa mielialaan, ulkonäköön, opiskelu- ja koulunkäyntipaineisiin ja seurusteluun liittyen. Videot voivat olla hyvä apu keskusteluiden käynnistämisessä kavereiden, vanhempien, opettajan tai mielenhyvinvoinnin ammattilaisen kanssa. Voit tutustua videoihin verkkosivuillamme. Videoita jaetaan myös sosiaalisen median kanavissamme.

Lisätietoja:

• asiakaspalvelupäällikkö Raija Harju-Kivinen, p. 040 064 7666, raija.harju-kivinen(at)hyvaks.fi, Keski-Suomen hyvinvointialue 
• palvelupäällikkö Hanna Hämäläinen, p. 040 480 6010, hanna.k.hamalainen(at)hyvaks.fi, Keski-Suomen hyvinvointialue, nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut