Hyppää pääsisältöön

Digitaalinen asiointimme on uudistunut – keskustele ammattilaistemme kanssa uudella digialustalla.

Siirry asioimaan.
Inka Koskinen.

Uutinen

Väitöstutkimus tuo uutta tietoa keliakiaa sairastavien syöpäriskistä

17.1.2025

Keliakiaa sairastavilla ei ole suurentunutta riskiä sairastua syöpään. Sairaala Novassa gastroenterologian ylilääkärinä työskentelevän Inka Koskisen väitöskirja keliakiapotilaiden riskistä sairastua syöpään ja kuolla tarkastetaan 24. tammikuuta.

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa viljatuotteiden gluteeni aiheuttaa vaurioita suolen limakalvolle. Sairauteen liitetään yleisesti suolioireita ja imeytymishäiriöitä, mutta keliakia voi oirehtia monin eri tavoin. Oireita voi esiintyä esimerkiksi iholla tai hermostossa. Sairaala Novassa gastroenterologian ylilääkärinä työskentelevän Inka Koskisen väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan keliakian eri oirekuviin liittyvää riskiä sairastua syöpäsairauksiin ja kuolla. Keliakiaan on aiemmin yhdistetty suurentunut kuolleisuus ja syöpään sairastumisen riski.

– Keliakian diagnosointi on helpottunut viime vuosikymmeninä vasta-ainetestien käyttöönoton myötä, minkä vuoksi myös lievempiä ja suolen ulkopuolella ilmeneviä keliakian muotoja pystytään tunnistamaan paremmin ja varhaisemmassa vaiheessa. Lisäksi gluteenittoman ruokavalion toteuttaminen on helpompaa kuin 40 vuotta sitten. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, ovatko kuolleisuus ja syöpäriskit muuttuneet näiden muutosten vaikutuksesta, ja onko näissä riskeissä todettavissa eroja eri oirekuvien välillä, Koskinen kertoo.

Väitöstutkimuksen perusteella suomalaisten keliakiapotilaiden riski sairastua syöpään ja kuolla ei ollut suurentunut muuhun väestöön verrattuna. Riski ei ollut koholla myöskään pidemmän ajan kuluessa. Eri syöpäsairauksista imusolmukesyöpään eli non-Hodgkinin lymfoomaan sairastumisen riski oli pysynyt entisellä tasollaan mutta riski kuolla oli pienempi kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Non-Hodgkinin lymfoomaan liittyvät riskit koskivat etenkin potilaita, joiden keliakia oli diagnosoitu 40–50-vuotiaana tai vanhempana. Sairastumisriski oli suurempi miehillä kuin naisilla, mutta kuolleisuudessa sukupuolten välillä ei ollut eroa.

Keliakiaa hoidetaan gluteenittomalla ruokavaliolla, jonka avulla ohutsuolen limakalvovaurio korjaantuu suurimmalla osalla potilaista. Nykyisen hoitosuosituksen mukaisesti vasteen arvioimisessa ei tarvita gastroskopiaa eli mahantähystystä ja ohutsuolen koepaloja, mikäli oireet ovat hyvin korjautuneet ja keliakian vasta-aineet normaalistuneet.

– Non-Hodgkinin lymfooman riskin vuoksi etenkin iäkkäänä keliakiaan sairastuneiden miesten kohdalla on tärkeä varmistua, että suolen limakalvovaurio korjaantuu gluteenittoman ruokavalion myötä, Koskinen muistuttaa.

Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä

Lääketieteen lisensiaatti Inka Koskisen väitöskirja Long-term prognosis of celiac disease - A special focus on phenotype and other contributing factors tarkastetaan perjantaina 24.1. kello 12 Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa. Väitöstilaisuutta voi seurata suorana etäyhteyden avulla.

Lisätietoja: