Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunnassa esillä mielenterveyssuunnitelma vuosille 2023–2025

Suunnitelmalla pystytään valmistelijan mukaan parantamaan mielenterveys- ja päihdepalveluissa palveluiden ja hoidon arviointia sekä palveluiden ja hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta. Tarkoitus on lisäksi selkeyttää palvelujärjestelmää ja tiivistää toimijoiden yhteistyötä. Suunnitelma kuvaa Keski-Suomen hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluita eri ikäryhmille ja tarkastelee hoidon porrastusta ennalta ehkäisevistä palveluista erikoissairaanhoidon palveluihin.

Mielenterveyssuunnitelma on valmisteltu vuosille 2023–2025 mielenterveys- ja päihdehenkilöstön yhteistyönä monialaisesti- ja -ammatillisesti. Suunnitteluun on osallistunut kliinisessä työssä olevia työntekijöitä perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja sosiaalipalveluista sekä kokemusasiantuntijoita ja järjestöjen edustajia. 

Mielen sairastuvuus Keski-Suomessa yleisempää kuin maassa keskimäärin

Vaikka mielen sairastavuus Keski-Suomessa laski vuosina 2020–2021, sairastuvuus on kuitenkin yleisempää kuin maassa keskimäärin. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä vähentyi, mutta mielenterveysperustaisesti sairauspäivärahaa saaneiden määrä kasvoi.  Perusterveydenhuollossa mielenterveyskäynnit lisääntyivät vuosina 2020–2021, mutta vähenivät hieman vuonna 2022. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksojen määrät lapsilla, nuorilla ja aikuisilla pysyivät lähes samalla tasolla vuosina 2020 ja 2021. 

Päihteiden käytön osalta valtaosa keskisuomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin, ja suhteellisesti vain pieni osa tarvitsee erilaisia mielenterveys- ja päihdepalveluja. Tupakoinnissa lapsilla ja nuorilla lisääntyi erityisesti sähkötupakan käyttö. Aikuisten tupakointi väheni vuosina 2020–2022, mutta nuuskaaminen lisääntyi. 

THL:n tilastojen mukaan koko väestöstä lähes kolmannes ylitti alkoholiongelmia seulovan AUDIT-testin riskirajan, vaikka pidemmällä aikavälillä kokonaiskulutus onkin pääsääntöisesti vähentynyt. Ikääntyvien päihteiden käyttö on lisääntynyt. Huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet Suomessa 1990-luvulta lähtien. Opioidit ovat maamme yleisimmin mainittu ongelmia aiheuttanut huume. Korvaushoidossa olevien asiakkaiden määrä on kasvussa. Opioidien jälkeen yleisimmin ongelmia aiheuttaneet huumeet olivat stimulantit (59 %), unilääkkeet ja rauhoittavat lääkkeet (49 %) sekä kannabis (46 %).

Hoidon oikea-aikainen aloitus vaatii hoitoketjun, järjestötoimijoiden ja läheisverkoston yhteistyötä

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa asiakkaan hoidon tarpeen arvioinnin ja hoidon aloituksen on toteuduttava oikea-aikaisesti ja nopeasti häiriön ja sen psykososiaalisten seurausten vaikeutumisriskin vuoksi. Tämän toteutumiseksi perusterveydenhuollon (terveyskeskukset, työterveyshuolto ja opiskeluterveydenhuolto) ja erikoissairaanhoidon tulee tehdä tiivistä yhteistyötä. 

Mielenterveyssuunnitelman valmistelussa nousi tavoitteena esille tarve parantaa asiakkaan palvelun tarpeen arviointiin pohjautuvaa palveluihin ohjaamista. Samalla pohdittiin matalan kynnyksen palveluita, joiden tulisi olla saatavilla kaikille maakunnan asukkaille, erityisesti sähköiset palvelut. Tämä liittyy toiseen suunnitelmalle asetettuun tavoitteeseen palveluiden saatavuudesta maakunnan alueella lähipalveluna. Kolmas tavoite eli palveluiden jatkuvuus edellyttää toimijoiden lisääntynyttä yhteistyötä asiakkaan asioissa sekä yhteisesti laadittuja hoito- ja palveluketjuja. Hoidon porrastuksella pyritään selkeyttämään hoitoon ohjautumista, mutta myös hoitojärjestelmän keskinäistä työnjakoa. 

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden hoitoketju porrastaa hoitoa ennaltaehkäisyn ohella kolmeen eri tasoon. Mielenterveyssuunnitelman keskeinen tavoite on yhteensovittaa palvelut hyvinvointialueella saumattomasti, huomioida kustannusvaikuttavuus ja toiminnan tavoitteellinen kehittäminen ja uudistaminen. Mielenterveys- ja päihdepalvelut toteutetaan koko alueella perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä erikoissairaanhoidon palveluintegraatioon sekä kumppanuuteen (koulut, järjestöt, perheet) perustuvan toimintamallin mukaisesti. Malli painottaa varhaista tukea. 

Kokouksen esityslista 

Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunnan kokouksen esityslista liitteineen on osoitteessa www.hyvaks.fi/hyvinvointialue/lautakunnat – suora linkki lautakunnan pdf-muodossa olevaan listaan. Lautakunnan kokouksen pöytäkirja julkaistaan hyvaks.fi-verkkosivuilla heti kun se on tarkastettu. 

Lisätietoja: 

• Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunnan esittelijä: strategiajohtaja Anu Pihl, p. 050 3125276 p. 050 3125276, anu.pihl(at)hyvaks.fi 
• Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunnan puheenjohtaja: Maarit Heikkinen, p. 040 721 2639, maarit.heikkinen(at)hyvaks.fi