23.3.2023
Hyvinvointialueen taloutta rasittavat muun muassa inflaatio, korkojen nousu, energian hinnan nousu, otsopalvelujen hinnan korotukset ja palkkaratkaisut.
Keski-Suomen hyvinvointialueen tammi-helmikuun talouden seurantatietojen perusteella muodostettu tilinpäätösennuste näyttää, että hyvinvointialueen talous jäisi alijäämäiseksi 51 miljoonan euron verran. Keski-Suomen hyvinvointialueen talousarvion mukaiset menot ovat noin 1,3 miljardia euroa.
Hyvinvointialueen taloutta rasittavat muun muassa inflaatio, korkojen nousu, energian hinnan nousu, otsopalvelujen hinnan korotukset ja palkkaratkaisut. Talousarvion valmistelussa tunnistettiin jo näitä riskejä ja ne ovat toteutumassa jopa ennakoitua suurempana.
Tilinpäätösennusteeseen liittyy vielä edelleen merkittävää epävarmuutta. Hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin mukaan kahden kuukauden seurantatiedon pohjalta on vielä vaikea tehdä johtopäätöksiä koko vuoden talouden toteutumisesta, varsinkin kun edeltävän vuoden vertailutietoja ei ole uudesta organisaatiosta käytettävissä.
- Vaikka ennusteessa on epävarmuuksia niin alkuvuoden tiedot eivät näytä kovinkaan lohdullisilta ja tämä asettaa vaateita hyvinvointialueen uudistamis- ja tuottavuusohjelmalle.
Uudistumis- ja tuottavuusohjelman tavoitteena on saavuttaa toiminnassa sellaisia muutoksia, joilla voidaan hidastaa arvioitua kustannusten kasvua. Talousarvion valmisteluvaiheessa suunniteltuja toimenpiteitä ovat muun muassa digitalisaation ja sähköisten palvelujen vauhdittaminen, hoitopolkujen sujuvoittaminen ja integraatio vastuualueiden välillä sekä uudet toimintamallit, konsernipalveluiden toimintamallin tehostaminen ja henkilöstövoimavarojen paras mahdollinen käyttö.
- 26 organisaation nivominen yhdeksi hyvinvointialueeksi on haastava tehtävä, mutta samalla se tietysti antaa hyviä mahdollisuuksia toiminnan uudistamiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Näitä mahdollisuuksia on nyt hyödynnettävä ja arvioitava, ovatko suunnitellut toimet riittäviä, Tollet kertoo.
Tollet nostaa myös esille nykyisen hyvinvointialueen rahoitusmallin ongelmat.
- Hyvinvointialueiden rahoitusmalli reagoi viiveellä kustannustason muutoksiin ja näyttää siltä, että tässä toimintaympäristön tilanteessa rahoitusmalli ei riittävästi huomioi kustannustason nousua.
Tilipäätösennusteessa merkittävimmät talousarviopoikkeamat verrattuna talousarvioon ovat:
- Työmarkkinaratkaisut vaikuttavat kunta- ja hyvinvointialan henkilöstökustannusten kasvuun. Arvioitu kustannusvaikutus on noin 9,7 milj. euroa.
- Palvelujen ostot ovat toteutumassa noin 28 milj. euroa talousarviota suurempana. Ostopalveluissa suurimmat kasvupaineet liittyvät asumispalvelujen ostoihin, joissa on toteutumassa merkittäviä palveluntuottajien hinnankorotuksia. Ostettujen palvelujen kustannukset ovat kasvamassa vuoden 2022 tasoon verrattuna enimmillään jopa 25 %. Myös hoitotakuussa pysyminen on vaikuttamassa ennakoituun talousarvioylitykseen.
- Hyvinvointialueen käyttöön siirtyneiden toimitilojen vuokrat ovat toteutumassa noin 10 milj. euroa talousarviota suurempana.
- Rahoituskulut ovat toteutumassa noin 3,6 milj. euroa talousarviota suurempina ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnat noin 5 milj. euroa talousarviota suurempina erityisesti hintojen nousun vuoksi.
Hyvinvointialueen rahoitusta korjaavasta kertaerästä on myös saatu alustava arvio ja se lisää hyvinvointialueen vuoden 2023 rahoitusta 49 miljoonalla eurolla. Kertaerän suuruus varmistuu loppusyksystä. Kertaerän avulla oli tarkoitus tasapainottaa hyvinvointialueen talous jo vuonna 2023. Kertaerästä huolimatta tilinpäätösennusteen mukaan hyvinvointialueen talous olisi jäämässä alijäämäiseksi.
Aluehallitus käsittelee tilinpäätösennustetta kokouksessaan 28.3. Linkki asialistaan https://hyvaks-julkaisu.tweb.fi/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?bid=14353.
Hyvinvointialueen taloudesta saa lisätietoja osoitteessa: www.hyvaks.fi/hyvinvointialue/talous.
Lisätietoja:
hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet, p. 050 400 0073
konsernipalvelujen johtaja Lasse Leppä, p. 050 599 9545
talousjohtaja Aija Suntioinen, p. 040 185 9985