Sosiaalihuollon kehittämisohjelman kick-off herätteli ajattelemaan syvällisesti

Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula avasi tilaisuuden kertomalla hyvinvointialueen kesäkuussa 2022 valmistuneesta strategiasta ja sen vahvasta ihmisnäkökulmasta – myös sosiaalihuollossa. Hyvinvoinnin perustana on usein ihmisten välinen vuorovaikutus ja kohtaaminen sekä ihmissuhteiden jatkuvuus.  Hyvinvointialueen missiona on: edistämme hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta Keski-Suomessa vaikuttavasti ja laajalla yhteistyöllä.

- Sosiaali- ja terveyspalvelut kulkevat käsi kädessä myös hyvinvointialueen päätöksenteossa, kertoi Aula.

Anu Pihl, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman ohjelmapäällikkö, esitteli keväällä 2022 alkaneen sosiaalihuollon kehittämisohjelman sisältöjä. Ohjelman teemoina ovat rakenteellinen sosiaalityö ja rakenteellinen sosiaalihuolto, henkilökohtaisen avun keskuksen rakentaminen, sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen sekä vammaispalveluiden kehittäminen. Kehittämistyö kytkeytyy valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan, tehtyyn ja käynnissä olevaan alueelliseen kehittämistyöhön sekä uudistuvaan vammaislainsäädäntöön.

Kehittämistyö etenee, kun on muutama tulisieluinen

Tapahtumassa eri asiantuntijapuheenvuorojen kautta etsittiin, ja myös löydettiin, sosiaalihuollon kehittämisen punaista lankaa tulevalle Keski-Suomen hyvinvointialueelle.

Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Koske) erikoissuunnittelija Sivi Talvensola esitteli 2000-luvulla kehitettyjä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja sosiaalipalveluiden kehittämispolkuja.

- Yhteys tehtyyn kehittämistyöhön on enemmän kuin lanka, se on vahva köysi, kuvaili Talvensola.

Jo päättyneen Palvelupolut kuntoon (PAKU) -hankkeen työntuloksista kertoi Anne Koivisto, joka kuvasi paljon palveluita tarvitsevan asiakkaan palvelupolkua. Osallisuus, yksi päivän nousevista punaisista langoista, korostui myös aikaisemmissa hankkeissa:

- Asiakkaan äänen kuuluvuutta voidaan vahvistaa edistämällä vuoropuhelua ja rakentamalla ammattilaisten yhteistä ymmärrystä. Sitä voidaan lujittaa myös organisaation rakenteissa ja päätöksen teossa, korosti Koivisto.

Perusturvaliikelaitos Saarikan alueella, yhteensä 12 eri hankkeessa sosiaalityön kehittäjänä toiminut Päivi Krook toivoo, että hyvät toimintamallit otetaan käyttöön myös Keski-Suomen hyvinvointialueella. Näistä hän mainitsee esimerkkeinä talousneuvolan, asuinalueella tehtävän sosiaalityön sekä rakenteellisen sosiaalityön teemat. Krook kiteytti puheessaan kehittämisen paloa: “Kehittämistyö etenee, kun on muutama tulisieluinen.” 

Politiikka on päätöksentekoa yhteisistä asioista

Puheessaan Jyväskylän yliopiston kehittäjätutkija Tuomo Kokkonen pohti sosiaalihuollon ja politiikan yhteyksiä. Hän avasi rakenteellista sosiaalityötä, jonka termiä ei vielä tunneta hyvin ja sille on olemassa monia määrittelyjä. Kokkonen itse määritteli rakenteellisen sosiaalityön yksilöjä ja yhteisöjä valtaistavaksi sekä palvelujärjestelmää kehittäväksi yhteiskunnalliseksi muutostyöksi. Rakenteellisen sosiaalityön tavoitteena on Kokkosen mukaan oikeudenmukaisuuden edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen sekä kansalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden tukeminen. Siirtymisen hyvinvointialueelle Kokkonen näkee myönteisenä sosiaalityön rakenteen kannalta.

- Hyvinvointialueen rakentaminen laajentaa ja vahvistaa sosiaalityön rakennetta. Monitoimijaisuus, yhteiskehittäminen ja asiakkaiden kuuleminen vahvistuvat, toteaa Kokkonen. 

Toimintaympäristön syvällinen tarkastelu tuo muutoksen

Muutoksesta, rohkeudesta ja vastuullisuudesta tapahtumassa puhui Finlaysonin luova johtaja ja omistaja Jukka Kurttila. Suomalaisen designin toimialan turvaaminen sekä sen karkaamisen estäminen kansainvälisille jättifirmoille olivat yksi Kurttilan tavoitteista, kun hän osti yrityksen vuonna 2014. Finlaysonin muutosta ajoivat työn eettisisyyden kysymykset, jätteiden määrä, yleinen piittaamattomuus ja laajat globaalit ympäristön aiheuttamat muutokset. Kurttilan mukaan designin tehtävänä on parantaa ihmisten arkea ja elämää: kaunistaa elämää, parantaa tuotteiden toiminnallisuutta sekä tarttua arjen epäkohtiin.

Vuodesta 1820 asti toimineen Finlaysonin tämän päivän arvoissa korostuu uteliaisuus, rohkeus kokeilla ja tehdä, ei pelätä, uusia asioita. Vaikka vaateteollisuuden toimiala on hyvin erilainen verrattuna sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan, toi Kurttilan puheenvuoro sosiaalihuollon kehittämiseen tukea ja uusia näkökulmia: kun meillä on tähtäämämme missio, jota kohti on aidosti haluamme mennä, asioita voi ja pystyy tehdä uudella tavalla.

Puheessaan Kurttila kannusti viemään sosiaalihuoltoa ja sen kehittämistä entistä syvemmälle tasolle katsomalla tiiviimmin omaan laatikkoon, ‘deep into the box’, sen sijaan, että ajattelu kohdentuisi laatikon ulkopuolelle, ‘thinking outside of the box’. Hänen mukaansa kehittämisen perustana tulee olla vahva ymmärrys omasta toimintaympäristöstä ja siellä pärjäämisestä sekä oikeus puuttua epäkohtiin.

Tehdään sosiaalihuolto yhdessä näkyväksi - näkyväksi jättiläiseksi!

Tallenne ja materiaalit

• Katso sosiaalihuollon kehittämisohjelman kick-off -tilaisuuden tallenne Youtubessa
• Sosiaalihuollon kehittämisohjelman esittely.pdf
• Kohti hyvinvointialuetta - Sosiaalihuollon kehittämisen punainen lanka.pdf
• Kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi.pdf
• Päätöksenteko hyvinvointialueella - politiikkaa vai managementtia.pdf

Lue lisää:

• Sosiaalihuolto – näkymätön jättiläinen, ohjelmapäällikkö Anu Pihl ja projektipäällikkö Päivi Paavilainen soteuudistus.fi -kolumni