Palveluverkkoehdotus vahvistaisi ikääntyneiden ja perheiden palveluja

Keski-Suomen hyvinvointialueella on valmisteltu sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkon lausuntovaiheen materiaali, joka kattaa monikanavaisen palveluverkon osalta niin fyysiset ns. kivijalka palvelupisteet, kuin liikkuvat ja kotiin vietävät palvelut sekä sähköisen palvelun. Lausuntomateriaaliin ja erilaisiin palveluverkon vaihtoehtoisiin malleihin on mahdollisuus ottaa kantaa 22.2.–23.3. välisenä aikana, jonka jälkeen aluehallitus tekee lopullisen ehdotuksen aluevaltuustolle. 

Ehdotuksessa vahvistettaisiin kaikissa kunnissa ikääntyneitä ja perheitä kohtaavia matalan kynnyksen palveluita. Ympärivuorokautisen ikääntyneiden hoivan palveluita tarjotaan vanhuksille ensisijaisesti omasta kunnasta. Sosiaali- ja terveysasemien määrää vähennettäisiin pitkälti palveluiden ylläpitämisen ja jatkuvuuden turvaamisen vuoksi, osa syynä on myös merkittävät vaikeudet saada rekrytoitua henkilöstöä alueella eritoimipisteisiin. Alueellisia sairaalaosastoja karsittaisiin ja niiden työnjakoa uudistettaisiin. Niiden paikkamäärää ei lähtökohtaisesti vähennetä ja ne erikoistuvat tiettyjen osaamisten mukaan. Liikkuvien ja sähköisten palveluiden tarjontaa laajennetaan. 

Ehdotuksen tarkoitus on vahvistaa voimavaroja ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluissa ja monipuolistaa palvelutarjontaa sekä turvata palveluiden tuottaminen ja niiden jatkuvuus. 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtajan Kati Kallimon mukaan ehdotuksella vahvistetaan varhaisen tuen eli matalan kynnyksen palveluja. Niissä palveluverkko laajenee toimipisteiden osalta ja niitä on tarjolla kaikissa kunnissa.  

– Palvelut varmistetaan kaikissa kunnissa. Matalan kynnyksen palvelut laajenevat ja liikkuvat palvelut, kuten monitoimipisteet tai esimerkiksi sote-auto korvaavat pienempiä terveysasemia, joissa on ollut rajoitetut aukioloajat. 

Hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin mukaan uudistuksella vastataan osittain myös talouden reunaehtoihin. Säästöt ovat tiukimmassa vaihtoedossakin hyvin maltilliset, yhteensä noin 17 miljoonaa euroa vuodessa kun hyvinvointialueen budjetti on noin 1,3 miljardia euroa. 

– Tärkeitä näkökulmia on toiminnan uudistaminen ja palvelutarjonnan kestävyyden ja kehittämisen lisäksi henkilöstön pito- ja vetovoima sekä työyhteisön tuki työntekijöille. 

Ehdotuksen taustalla on vahva tietopohja. Palvelutarpeen kehityksen lisäksi ehdotuksessa on otettu huomioon hyvinvointialueen strategia ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjaukset.  

– Jatkossa palveluverkko elää ajassa ja sen tarkastelu on rullaavaa ja tarpeen mukaista. Jos esimerkiksi jossakin alueella syntyvyys kasvaa niin silloin suuntaamme luonnollisesti näille alueille tarvittaessa lisää neuvolapalveluja, toimialajohtaja Kati Kallimo kertoo. 

Nyt julkaistuihin vaihtoehtoihin voi ottaa kantaa huomisesta 22. helmikuuta lähtien.  

– Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkotyön lausuntovaiheessa 22.2.–23.3. kaikilla keskisuomalaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus ottaa kantaa vaihtoehtoihin. Jokainen voi pohtia, mikä olisi hyvä sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkko meille keskisuomalaisille, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo. 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkotyön valmistelu on edennyt suunnitellusti lausuntovaiheeseen. Palveluverkkotyön taustaksi laadittiin syksyllä 2023 laaja tilaselvitys, joka sisälsi hyvinvointialueille 1.1.2023 siirtyneiden toimitilojen teknisen kunnon sekä mahdolliset korjaus- ja investointitarpeet. Lausunnoille 22.2.–23.3. väliseksi ajaksi lähtevä kattava materiaali sisältää vaikutusten arvioinnin ja työssä tehdään monipuoliset osallistamisen keinot. Palveluverkkomateriaaleja kommentoimalla kaikilla keskisuomalaisilla on mahdollisuus ottaa kantaa, miten sosiaali- ja terveyspalveluja tullaan tarjoamaan tulevaisuudessa Keski-Suomessa. Palveluverkkotyötä ohjaa aluehallitus ja materiaalit ovat valmistelu viranhaltijoiden toimesta. 

Palveluverkon lausuntovaiheen kommentit kootaan yhteen ja ne toimivat päätöksenteon tukena. Aluevaltuusto päättää Keski-Suomen hyvinvointialueen tulevasta sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkosta aluehallituksen esityksestä tämänhetkisen aikataulun mukaan toukokuussa 2024. Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkoja rakennetaan päätöksen mukaisesti vaiheittain 2030 mennessä.  

Nyt julkaistussa palveluverkkomateriaalissa on kuvattu niin sanotuista palveluverkkomääritelmän mukaisista eli palveluista, jotka muodostavat sosiaali- ja terveyspalvelujen perusrungon, nykytila ja kaksi eri vaihtoehtoa. Näitä palveluja ovat sosiaali- ja terveysasemien palvelut, alueellinen osastotoiminta, ikääntyneiden ympärivuorokautinen asuminen, perhekeskukset ja ikääntyneiden päivätoiminta. Muista palveluista on kuvattu nykytila sekä palvelujen kehittämisen tavoitetila ja sijoittumisen periaatteet. 

Sosiaali- ja terveysasemat 

Avosairaanhoidon palvelutarpeen ennustetaan kasvavaan, mutta se kasvaa vain kuudessa kunnassa. Suurimmassa osassa kuntia palvelutarpeen ennakoidaan laskevan. Tällä hetkellä pienillä terveysasemilla on rajatut aukioloajat ja niiden toimintavarmuus on heikkoa pienen henkilöstömäärän vuoksi. Palveluita ei pystytä myöskään järjestämään moniammatillisesti, joka heikentää palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Tällä hetkellä 17 terveysasemalla on yhdestä kahteen lääkäriä tai ei lainkaan lääkäriä. 

Vaihtoehdossa 1 olisi 21 toimipistettä ja vaihtoehdossa 2 olisi 16 toimipistettä. Molemmissa vaihtoehdoissa liikkuvat palvelut, niin jalkautuvat palvelut eli monikäyttöiset asiointipisteet kunnissa kuin palveluautot laajenisivat niin, että ne korvaisivat nykyisiä pieniä terveysasemia. Sähköiset palvelut laajenisivat. 

Kaikilla sote-asemilla olisi saatavilla moniammatillisia palveluja, vastaanottotoiminnan lisäksi esimerkiksi sosiaali- ja kuntoutuspalveluja. Myös erikoissairaanhoitoa tuodaan sote-asemille. Kiirevastaanotto toimisi kaikilla sote-asemilla sen aukioloaikoina ja se vähentäisi ilta- ja yöaikaisen päivystyksen tarvetta. 

Alueellinen osastotoiminta 

Alueellisen osastotoiminnan tarve kasvaa ikääntyneen väestön koon kasvaessa. Alueellista osastotoimintaa olisi tarkoitus keskittää isompiin yksiköihin, joiden toimintavarmuus ja henkilöstön saatavuus sekä osaamisen turvaaminen on nykyistä haavoittuvaa järjestelmää parempi. Osa osastoista erikoistuisi tiettyjen vaativien potilasryhmien hoitoon ja kuntoutukseen. Potilaat tultaisiin sijoittamaan osastoille hoidon tarpeen arvioin perusteella ja ensisijaisesti lähelle asuinpaikkaansa.  

Sairaansijojen määrä nousisi nykyisestä noin 428 paikasta 440 paikkaan. Vaihtoehdossa 1 osastojen määrä olisi 10 kappaletta ja vaihtoehdossa 2 määrä olisi 9 kappaletta. Molemmissa vaihtoehdoissa kotisairaalan toimintaa kehitetään. 

Ikääntyneiden ympärivuorokautinen asuminen 

Ikääntyneiden ympärivuorokautisessa asumisessa peittävyys vaihtelee nykyään kunnittain. Tavoitteena on, että vaihtelut piettävyydessä pienenevät. Ikäihmisten palveluita keitetään kokonaisuutena ja tavoitteena on vahvistaa kevyempiä palveluita ja vähentää raskaiden palveluiden tarvetta. Ikäihmisten palveluissa vahvistetaan ja kehitetään muun muassa yhteisöllistä asumista, lyhytaikasihoitoa, kotihoitoa, perhehoitoa ja ennaltaehkäisevää toimintaa.  

Vaihtoehdoissa käytettävissä oleva paikkamäärä ei muuttuisi. Vaihtoehdossa 1 toimipisteiden määrä vähenisi siten, että kaikissa kunnissa on toimipiste. Vaihtoehdossa 2 kahdessa kunnassa ei ole ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen yksikköä. 

Ikääntyneiden päivätoiminta 

Ikääntyneiden päivätoimintaa voidaan järjestää kuntouttavana päivätoimintana tai kevyempänä seniorikeskus-toimintana. Noin 3 prosenttia yli 75-vuotiaista käyttää kuntouttavaa päivätoimintaa. Ikääntyvien päivätoiminnalla on merkittävä rooli ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämisessä ja sillä voidaan ehkäistä tai viivästyttää raskaampien palvelujen tarvetta. Ikäihmisten päivätoiminnan tarpeen ennustetaan kasvavan 16–52 prosenttia kunnasta riippuen.  

Vaihtoehdoissa kaikki nykyiset toimipisteet säilyvät. Seniorikeskustoimintaa on kaikissa kunnissa ja vaihtoehdossa 1 olisi 18 kuntouttavan päivätoiminnan toimipistettä ja vaihtoehdossa 2 olisi 20 toimipistettä. 

Perhekeskukset 

Perhekeskuksissa on laaja palveluvalikoima. Perhekeskusten lisäksi on lukuisia kohtaamispaikkoja, joissa tarjotaan matalan kynnyksen tukea lapsille, nuorille ja perheille. Lasten ja nuorten määrä vähenee Keski-Suomessa, mutta perhekeskuksilla ja kohtaamispaikoilla on merkittävä ennaltaehkäisevä rooli, jolla voidaan välttää raskaampien palveluiden tarvetta. 

Vaihtoehdoissa perhekeskusten määrä kasvaisi (vaihtoehdossa 1 perhekeskuksia olisi 17 ja vaihtoehdossa 2 olisi 21 perhekeskusta) ja jokaisessa kunnassa olisi vähintään kohtaamispaikka. Sähköiset palvelu kehittyvät ja laajenevat ja perhekeskuskoordinaattorit jalkautuvat alueelle. 

Lisätietoja 

• Jan Tollet, hyvinvointialuejohtaja, p. 050 400 0073, jan.tollet(at)hyvaks.fi
• Kati Kallimo, toimialajohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelut, p. 050 442 2302, kati.kallimo(at)hyvaks.fi 

Liitteet: 

• Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkon lausuntomateriaali (pdf) 
• Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkon lausuntomateriaalin tiivistys (pdf) 
• Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkon alustava vaikutusten ennakkoarviointi (pdf) 

Palveluverkosta lisätietoja: www.hyvaks.fi/palveluverkko