Palkkapäivät puhuttivat hyvinvointialueen väliaikaisessa yhteistoimintaelimessä

Hyvinvointialueella on Monetran suosituksen pohjalta päädytty kahteen maksupäivään. Vakituisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön palkanmaksupäivä on pääsääntöisesti kuun 15. päivä tai tämän sattuessa viikonlopulle tai arkipyhäksi tätä edeltävänä arkipäivänä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön palkanmaksupäivä on pääsääntöisesti kuun viimeinen arkipäivä, ei kuitenkaan lauantai.

Määräaikaisissa alle 13 päivän palvelussuhteissa pyritään palkka maksamaan palkka-ajoaikataulujen mukaisessa seuraavassa mahdollisessa palkanmaksupäivässä, kuitenkin viimeistään seuraavan kuukauden viimeiseen arkipäivään mennessä. 

Virtanen tähdensi ratkaisun olevan tärkeä osa palkanmaksun riskienhallintaa. Palkkakonversio on äärimmäisen monimutkainen. Hänen mukaansa virheiden mahdollisuudet ovat moninaiset, ja palkansaajien viimeisiä tietoja voidaan viedä järjestelmään vasta vuoden 2023 alussa. Kun palkkajärjestelmällä on aiemmin maksettu palkat noin 4000 työntekijälle, suorituskykyä haastaa yli kolminkertainen määrä palkansaajia.

Voisiko palkkaennakko auttaa tiliä odottavaa pienituloista?

Järjestöjen edustajat pitivät osalle määräaikaisista työntekijöitä tulevaa 1,5 kuukauden palkanmaksun väliä kohtuuttomana. Se koskisi niitä määräaikaisia, jotka joulukuussa saavat tilinsä kuun puolivälissä ja hyvinvointialueen käynnistyttyä tammikuun lopussa.

Määräaikaisia puolen kuun palkkaan tottuneita on eniten siirtyvistä organisaatioista sairaanhoitopiirissä. Heitä on noin 500–600. Virtanen alleviivasi riskien minimoimista ja palkka-ajon viiveiden aiheuttamaa kertautuvaa hidastusvaikutusta seuraavien kuukausien palkkalaskennalle.

Virtanen piti yhden palkkapäivän äärimmäisenä riskinä sitä, että ajojen tuottamat viipeet voisivat vaarantaa 11 500 työntekijän palkanmaksun.

Henkilöstöjärjestöt vaativat työnantajalta lisää toimia tilanteen ratkaisemiseksi – vaikkapa vastaantuloa palkkaennakon hakumahdollisuuden muodossa. Myös matkakorvausten ja lisien tilanteesta haluttiin lisätietoa. Järjestöt jättivät palkanmaksupäivät-kohtaan eriävät mielipiteensä.

Aalto tuottaa työterveyshuollon palvelut monituottajamallilla

HR-valmistelija Eeva Aarnio esitteli työterveyshuollon järjestelyjä ja palvelusopimusta.

Keski-Suomen hyvinvointialueen henkilöstön työterveyshuollon palvelut tuottaa 1.1.2023 - 31.12.2025 Työterveys Aalto, joka on hyvinvointialueen inhouse-yhtiö. Suurin osa siirtyvästä henkilöstöstä on jo Aallon palveluiden piirissä. Aluehallituksen on tarkoitus päättää palvelusopimuksesta 8.11.2022.

Hyvinvointialueen on tarkoitus järjestää työntekijöilleen lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon (Kela I) lisäksi työterveyspainotteisen sairaanhoidon (Kela II) palveluja. Toimivat työterveyshuollon palvelut vahvistavat Keski-Suomen hyvinvointialueen veto- ja pitovoimaa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma tulee yhteistoimintakäsittelyyn myöhemmin tänä vuonna.

Tiina Sorri kysyi, miten on ajateltu turvata työterveyshuolto pienemmillä paikkakunnilla, jotta ei tarvitsisi sairaana lähteä palvelun perään Jyväskylään. 

Eeva Aarnio kertoi Työterveys Aallon monituottajamallista, jossa kumppanuusperiaatteella työterveyshuoltopalvelun tuottajat varmistavat palvelut hyvinvointialueen työntekijöille. Aarnio korosti, että monituottajamalli ei kuitenkaan saa näyttäytyä laadun poikkeamina.

Heljä Siitari kysyi, pitääkö esimerkiksi flunssaa sairastavan käyttää julkista perusterveydenhuoltoa.  

Aarnion mukaan ajatuksena ei ole ollut tehdä työterveyshuollosta flunssapolia. Hyvinvointialueelle ollaan kuitenkin luomassa  käytäntö, jossa esihenkilön luvalla esimerkiksi flunssaa voisi sairastaa 1-7 päivää ilman sairauslomatodistusta. 

Hyvinvointialueen vastuullinen ja vastuuton työkäyttäytyminen

Työsuojeluvaltuutetut Tiina Ronkainen, Terhi Tahvanainen ja Marko Lehtonen esittelivät vastuulliseen ja vastuuttomaan työkäyttäytymiseen ja häirintään liittyvää toimintaohjeluonnosta.

Ohjeluonnos sisältää määritelmät epäasiallisesta käytöksestä ja häirinnästä sekä toimintaohjeet tilanteisiin puuttumiseksi. Ohjeet koskevat niin työntekijää kuin tämän esihenkilöä, työyhteisöä ja epäasiallisesta käyttäytymisestä tai häirinnästä epäiltyäkin.

Työnantajan toimintavelvollisuuteen ehdotetaan omaa ratkaisuprosessia ja nollatoleranssia vastuuttomalle työkäyttäytymiselle ja häirinnälle.

Työnantajalta odotetaan välitön puuttumista tilanteisiin. Sen olisi tapahduttava luonnoksen mukaan viimeistään 14 vuorokaudessa.

Vuoden 2023 talousarvion valmistelu

Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2023 talousarvion valmistelu on käynnissä. Talouden vastuuvalmistelija Aija Suntioinen esitteli Keski-Suomen hyvinvointialueen talousarvioprosessia.

Rahoitus muuttuu nykyisestä kuntapohjaisesta mallista valtion rahoitukseksi, jonka lisäksi tulevat asiakkailta perittävät maksut. Keski-Suomen hyvinvointialueelle tulee valtiolta ensi vuodelle noin 1,1 miljardia euroa.

Valtion rahan käytöstä kukin hyvinvointialue päättää itse. Kustannuksista vajaa 80 % syntyy Keski-Suomessa sosiaali- ja terveyspalveluissa, noin 20 % konsernipalveluissa ja noin 2 % pelastuspalveluissa. Konsernipalveluiden prosenteista valtaosa kohdistuu palveluntuotannon tukipalveluihin, esimerkiksi ruokaan, puhtauteen ja välinehuoltoon.

Hyvinvointialueen hallitus on evästänyt laatimaan vuodelle 2023 lievästi alijäämäisen talousarvion. Tämä on toteutumassa 3–4 prosentin eli noin 44 miljoonan euron alijäämällä.

Hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksen esittely henkilöstölle ja medialle tapahtuu 26.10.2022.