Muu­tos­tu­ki­kes­kus­te­lut tarkensivat tilannekuvaa

Tänään 28. maaliskuuta pidetyssä muutostukikeskustelujen päätöstilaisuudessa käytiin keskustelua Keski-Suomen hyvinvointialueen johdon sekä valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kesken. Keskusteluja pidettiin yleisesti hyödyllisinä. Niiden nähtiin lisänneen vuorovaikutusta, tarkentaneen tilannekuvaa ja vahvistaneen luottamusta.

¬ Keskustelut ovat osoittaneet, että jaamme hyvinvointialueina monia yhteisiä haasteita, mutta myös halua ratkaista niitä yhdessä. Parasta syntyy silloin, kun kuunnellaan, opitaan toisilta ja rakennetaan ratkaisumalleja yhdessä – tätä työtä haluamme jatkaa. Keskustelut osoittivat myös, että Keski-Suomessa on ollut hyvin pirstaleinen palvelujärjestelmä ja alkuun on pitänyt paikata siirtynyttä palvelu- ja hoitovelkaa niin ikääntyneiden kuin lasten palveluissa. Myös sairaala Novan investointi on haastanut taloutta, kiteytti hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet keskustelujen antia.

¬ Keski-Suomi on sitoutunut yhteistyöhön ja kehittämiseen. Tarvitsemme siihen myös kestävän ja oikeudenmukaisen rahoituspohjan. Se ei ole vain meidän etumme, vaan koko järjestelmän toimivuuden ehto, Tollet lisää.

Tilaisuuden puheenjohtaja, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen totesi, että on haettava kestäviä pitkän aikavälin ratkaisuja. 

¬ Työ on alkumetreillä, paljon on tehty ja paljon on töitä edessä. Moni asia on Keski-Suomessa mennyt parempaan suuntaan, palvelujen on taso parantunut ja esimerkiksi kiireettömään hoitoon pääsy on vauhdittunut. Keski-Suomessa on ollut toiminnan ja talouden haltuunottovaihe ja nyt kehittämisvauhdin on oltava ripeä. Kertyneet alijäämät ovat mittavat. Alueen on varmistettava, että kulujen kasvu pysyy maltillisena ja alue sitoutuu määrätietoisesti kertyneiden alijäämien kattamiseen, Majanen kertoi.

Talouden osalta muutostukikeskusteluissa tutustuttiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen talouden käytäntöihin. Lisäksi todettiin, että ensimmäisinä toimintavuosina Keski-Suomessa on tehty strateginen valinta keskittyä palvelujen kuntoon saattamiseen ja palvelurakenteiden uudistamiseen. Osittain tämän seurauksena kumulatiivinen alijäämä on kasvanut suureksi. Ministeriöiden mukaan tavoitteena tulee olla talouden tasapainottaminen ja esimerkiksi palveluverkkolinjauksia tai ylipäätään alueen palvelutasoa on tarvittaessa arvioitava uudelleen.

Ikääntyneiden palvelujen osalta todettiin, että Keski-Suomessa ikääntyneiden palvelujen kattavuus on muuta maata suurempi ja palvelurakenne on ollut raskas. Keski-Suomessa on tehty järjestämisvastuun siirron jälkeen paljon välttämätöntä palvelutason yhtenäistämistä mutta myös käynnistetty kehittämistoimia. Ministeriöiden näkemyksen mukaan kotona asumista tukevia palveluihin olisi panostettava nykyistä enemmän ja samalla vähennettävä raskaampia palveluja.

Lastensuojelun osalta kunnista siirtyi palvelu- ja hoitovelkaa ja lastensuojelun avohuollon uusien asiakkaiden määrä on kasvanut. Pidemmän aikavälin tavoitteita on painopisteen siirto varhaisen tuen palveluihin, perhehoidon osuuden nostaminen, oman tuotannon lisääminen lastensuojelun laitoshoidossa sekä yhteistyön vahvistaminen mielenterveys- ja päihdepalveluiden kanssa. Ministeriöiden mukaan Keski-Suomessa on paljon meneillään oikeansuuntaisia toimia ja kehittämistä.

Muutostukikeskusteluiden tavoitteena oli tukea hyvinvointialueita talouden ja toiminnan uudistamisen sekä sopeutumistoimien suunnittelussa ja toimeenpanossa. Vapaaehtoisiin muutostukikeskusteluihin osallistui viisi hyvinvointialuetta: Keski-Suomen, Lapin, Satakunnan, Itä-Uusimaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueet. Muutostukikeskusteluista julkaistaan raportti toukokuun loppupuolella.

Lisätietoja:
hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet, p. 050 400 0073
osastopäällikkö, ylijohtaja Ville-Veikko Ahonen, p 0400 854 759