Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsittelee kouluikäisten silmälääkärin ja optikkopalveluiden hankintaa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta 10.5.2023 kokouksessaan käsittelee kokouksessaan muun muassa kouluikäisten silmälääkärin ja optikkopalveluiden hankintaa sekä valtuustoaloitetta neuropsykiatristen palveluiden strategian laatimisesta Keski-Suomen hyvinvointialueelle. 

Kouluikäisten silmälääkärin ja optikkopalveluiden hankinnan käynnistäminen

Lautakunnalle ehdotetaan, että se esittää aluehallitukselle kouluikäisten silmälääkärin ja optikkopalveluiden hankinnan käynnistämistä.

Koululaisten terveydentilan selvittämiseen liittyvät silmälääkärin tutkimukset tulee lain mukaan tuottaa osana kouluterveydenhuollon palveluja. Kouluterveydenhuolto voi käyttää apunaan optikkopalveluja arvioidessaan yli 8-vuotiaiden oppilaiden kohdalla silmälääkäritutkimuksen tarvetta. Optikkopalveluista ei säädetä lainsäädännössä.

Tavoitteena on saada yhdenvertaiset palvelut koko hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueella ei ole omaa palvelutuotantoa, eikä sitä nähdä tarkoituksenmukaisena tuottaa omana palveluna, näin sekä optikon että silmälääkärin palvelu olisi hankittava ostopalveluna.

Koululaisten silmälääkäri- ja optikkopalveluista on useita kunnista Keski-Suomen hyvinvointialueelle siirtyneitä sopimuksia tai käytänteitä. Näiden pohjalta toimintaa jatketaan vuoden 2023 loppuun saakka. 

Koululaisten silmälääkäripalveluun on Keski-Suomen hyvinvointialueella tulossa myös palveluseteli ja optikkopalvelun palveluseteli on valmisteilla, mutta lain mukaan palveluseteli ei voi olla ainoa tapa tuottaa palvelua. Tavoitteena on, että uudet ostopalvelusopimukset ja palvelusetelit ovat käytössä 1.1.2024 alkaen.

Silmälääkärin hankinnan arvioitu arvo on noin 130 000 euroa ja optikkopalvelun noin 32 000 euroa, molemmat neljän vuoden ajalle laskettuna. Palveluun osoitettu määräraha on kouluterveydenhuollon käyttötaloudessa. Vuositasolla koululaisten optikko- ja silmälääkäritutkimuksia Keski-Suomen hyvinvointialueella tehdään noin 800. Näistä osa toteutetaan valmistelussa olevin palvelusetelein.

Vastaus valtuustoaloitteeseen: Neuropsykiatristen palveluiden strategian laatiminen Keski-Suomen hyvinvointialueelle

Lautakunta käsittelee vastausta valtuustoaloitteeseen, joka koskee neuropsykiatristen palveluiden strategian laatimista Keski-Suomen hyvinvointialueelle. 

Valtuustoaloitteen mukaan perheet ovat tuoneet esiin huolen neuropsykiatristen palveluiden toimimattomuudesta Keski-Suomessa. Aloitteessa kerrotaan, että osa neurokirjon lapsista putoaa vammaispalveluiden ja lastensuojelun väliin eikä omaishoidon prosessissa riittävästi tunnisteta nepsy-perheitä asiakasryhmänä.  Aloitteessa myös todetaan, että neurokirjon läheisten elämään ja jaksamiseen vaikuttavat palveluiden sirpaleisuus, ammattilaisten osaamisen puute sekä vastuualueiden epäselvyys, eivätkä tarjolla olevat palvelut pysty vastaamaan asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin oikea-aikaisesti. Osana strategiaa aloitteen mukaan tulisi olla neuropsykiatristen palveluiden eheyttäminen, palvelun laadun parantaminen, eri tukimuotojen selkiyttäminen sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen.

Vastauksessa valtuustoaloitteeseen todetaan, että lasten, nuorten ja aikuisten neuropsykiatristen palveluiden linjausten tulee jatkossa nivoutua osaksi talousarviota, toiminnan strategiaa sekä hyvinvointisuunnitelmaa ja sen erillisohjelmia.

Valtuustoaloitteen vastauksessa on määritelty neuropsykiatriset vaikeudet, kuvattu Keski-Suomen hyvinvointialueen lasten, nuorten ja aikuisten neuropsykiatrisen hoidon ja tuen nykytilanne, perus- ja eritystason palvelujärjestelmä, meneillään olevat toimenpiteet palvelukokonaisuuden selkeyttämiseksi sekä taloudellisten vaikutusten arvio.

Vastauksessa todetaan, että hyvinvointialueella on aloitettu 08/2022 koko hyvinvointialueen kattava lasten ja nuorten neuropsykiatristen vaikeuksien hoito- ja palveluketjun yhtenäistämistyö ja kuvaaminen, ja sillä vastataan osittain valtuustoaloitteen esitettyyn tarpeeseen neuropsykiatristen palveluiden, palvelun laadun parantamisesta sekä eri tukimuotojen selkiyttämisestä. Hoito- ja palveluketjua laaditaan yhteistyössä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdeketjujen kanssa, sillä neuropsykiatriset vaikeudet voivat olla päällekkäin mielenterveyden haasteiden kanssa. Hoito- ja palveluketjutyön tavoitteena on vastata sote-uudistuksen tavoitteisiin, yhtenäistää lasten ja nuorten ja aikuisten neuropsykiatristen vaikeuksien hoito- ja palvelukäytänteitä, ohjeistuksia sekä selkeyttää pirstaleista palvelujärjestelmää.

Valtuustoaloitteeseen annetussa vastauksessa kuvataan Keski-Suomen hyvinvointialueen lasten, nuorten ja aikuisten neuropsykiatristen palveluiden strategiatyön painopisteitä ja kokonaisuuksia.

•    Hoito- ja palveluketjutyö tehdään valmiiksi. Hoito- ja palveluketjulla on tavoitteena selkeyttää hajanaista palvelujärjestelmää sekä painottaa koulujen, oppilaitosten ja varhaiskasvatuksen kanssa tehtävää yhteistyötä. 
•    Ammattilaisten osaamista sekä saumatonta monitoimijaista yhteistyötä lisätään. 
•    Hoidon porrastuksessa lasten- ja nuorisopsykiatrian osalta vastuunjako määrittyy Käypä hoito -suositusten ja THL:n kriteerien pohjalta.
•    Kaikkien erikoisalojen osalta erikoissairaanhoidon konsultaatioita ja monialaista vastuualuerajat ylittävää yhteistyötä lisätään ja joustavoitetaan. Tavoitetta edistäisi monialainen verkostotyyppinen neuropsykiatrinen "osaamiskeskus", jonka sisällä toimisivat kaikkien ikäryhmien osalta monialaiset tiimit. 
•    Neuropsykiatrisen ja oppimisen tuen uusi yksikkö lapsille, nuorille ja perheille on asiakkaiden ja ammattilaisten kokemuksen mukaan sujuvoittanut selkeästi hoitoketjua. Toiminnan laajentuminen hyvinvointialuetasoiseksi vaatii taloudellisia kohdennuksia.
•    Tietojärjestelmän antama tuki yhteiselle asiakassuunnitelmalle. Monitoimijaista yhteistyötä haastaa vielä erilliset tietojärjestelmät sekä erillään laadittavat suunnitelmat, joita neurokirjon asiakkaan kohdalla voi olla useita. 
•    Lastensuojelun ja vammaispalveluiden välistä yhteistyötä lisätään. Työssä huomioidaan myös nepsy-oireiset lapset ja nuoret. Hyvinvointialueen aloitettua toimintansa omaishoidon tuen kriteerit ovat yhtenäistyneet.
•    Lainsäädännön uudistukset vaikuttavat myös neurokirjon asiakaskunnan palveluihin. Lokakuussa 2023 astuu voimaan uusi vammaispalvelulaki, joka käsittelee vammaisille henkilöille järjestettäviä sosiaalihuollon erityispalveluja. Lain mukaan hyvinvointialueen tulee järjestää vammaiselle henkilölle erityispalveluja, mikäli tavanomaisessa elämässä tarvittavat palvelut eivät järjesty jonkun muun lain nojalla. Vammaislainsäädännön tärkeä muutos on, että palveluiden saamista ei määrittelisi diagnoosi vaan toimintarajoite. Myös palveluiden käyttäjien äänen tulee tulla riittävästi kuuluviin palveluja kehitettäessä. 

Neuropsykiatristen palveluiden palvelurakenteen uudistaminen, sisällön kehittäminen pelkästään lasten ja nuorten asiakastarpeiden mukaisesti tarkoittaa pitkäjänteistä työtä ja resurssien lisäämistä ja kohdentamista. Henkilöstö- ja toimintamenojen kustannukset ovat arvion mukaan 800 000 euroa vuodessa perustuen moniammatillisen henkilöstön vahvistamiseen, kohdennettujen asiakaspalveluiden hankintaan ja koulutusten lisäämiseen. 

Lasten, nuorten ja aikuisten neuropsykiatriset vaikeudet

Lasten ja nuorten neuropsykiatrisilla vaikeuksilla tarkoitetaan kehityksellisiä aivojen toimintaan liittyviä häiriöitä. Näitä ovat erityisesti ADHD, autismikirjo ja Touretten oireyhtymä. ADHD pitää sisällään usein käytetyn termin ADD ja autisminkirjo muun muassa lapsuusiän autismin ja Aspergerin oireyhtymän. Neuropsykiatriset ominaisuudet heijastuvat monella tavalla lapsen ja nuoren arkeen mm. vuorovaikutukseen, kommunikaatioon, käyttäytymismalleihin sekä keskittymisen ja aktiivisuuden säätelyyn.

Keski-Suomen hyvinvointialueella on laskennallisesti 0–18-vuotiaita lapsia ja nuoria n. 53 200, joista arvion mukaan on ADHD noin 2100–3700:lla, autisminkirjo 530–1600:lla ja Tourette noin 410 lapsella / nuorella. 

Neuropsykiatrisia häiriöitä ei voi parantaa, mutta kasvun ja kehityksen tukemiseen, oireiden hoitamiseen ja arjen helpottamiseen on olemassa toimivia keinoja. 

Valtuustoaloitteen lasten, nuorten ja aikuisten neuropsykiatristen palveluiden strategian laatimisesta Keski-Suomen hyvinvointialueelle ovat tehneet Linda Pippuri (Kokoomus) sekä 41 muuta valtuutettua. 

Lisäksi kokouksessa ovat esillä hyvinvointialueen strategian toimeenpano-ohjelma, talousarviokirjassa hyväksytyn, strategiasta johdetun mittariston päivitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvointialueen talouden tilaa koskeva selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaisesti.

Kokouksen esityslista
Lapset, nuoret ja perheet lautakunnan kokouksen esityslista liitteineen on osoitteessa www.hyvaks.fi/hyvinvointialue/lautakunnat ja suorasta linkistä lautakunnan pdf-muodossa olevaan listaan.

Lautakunnan kokouksen pöytäkirja julkaistaan hyvaks.fi-verkkosivuilla heti kun se on tarkastettu. 

Lisätietoja:
•    Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan puheenjohtaja Matias Lahti, p. 050 346 6394, matias.lahti(at)hyvaks.fi
•    Strategiajohtaja Anu Pihl, p. 050 320 4896, anu.pihl(at)hyvaks.fi, lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan esittelevä viranhaltija