Lasse Leppä konsernipalvelujen toimialajohtajaksi

Leppä on hakijayhteenvedon, haastattelujen, kirjallisen tehtävän, psykologisten testien ja referenssien perusteella kokonaisuutena arvioituna ansioitunein hakija. Lasse Leppä toimii tällä hetkellä Jyväskylän kaupungin talous- ja strategiajohtajana. Hänellä on monipuolinen ja laaja kokemus vaativista konsernitason tehtävistä julkiselta sektorilta. Hänellä on kokemusta esimerkiksi strategia-, kehitys- ja johtamisen tukipalvelujen tehtävistä. Hänellä on myös kokemusta palvelujen järjestämisestä.

Konsernipalvelujen toimialajohtajaksi oli 23 hakijaa. Etukäteishaastatteluihin pyydettiin 8 henkilöä ja haastatteluryhmä valitsi varsinaisiin haastatteluihin 5 henkilöä. Lisäksi heillä teetettiin etukäteistehtävät ennen varsinaisia haastatteluja. Haastattelujen perusteella haastatteluryhmä päätti lähettää henkilöarviointeihin kaksi henkilöä. Haastatteluryhmässä olivat aluehallituksen puheenjohtajisto ja hallituksen jäseniä sekä hyvinvointialuejohtaja.

Konsernipalveluiden toimialajohtaja vastaa hallinnon- ja palvelutuotannon tukipalveluiden järjestämisestä palvelutuotannon, johtamisen ja päätöksenteon tarpeiden mukaisesti. Konsernipalveluihin kuuluu lisäksi strategisen johtamisen ja järjestämisen vastuualue, joka toteuttaa hyvinvointialueen ihmislähtöistä strategiaa, tuottaa tietoa päätöksenteon ja johtamisen tueksi sekä vastaa osallisuuden toteutumisesta ja kumppanuuksista.

Kelpoisuusvaatimuksena virkaan oli soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä toimialan tuntemus ja riittävä kokemus vaativista johtamistehtävistä.

Lepän koeaika on 6 kuukautta ja hänen kokonaispalkkansa on 13 000 euroa kuussa.

Hyvinvointialueen henkilöstölle tulee liikunta- ja kulttuurietu

Aluehallitus päätti, että Keski-Suomen hyvinvointialueen henkilöstölle tulee monipuolinen liikunta- ja kulttuurietu 1.1.2023 lukien ja sen arvo on 100 euroa työntekijää kohden vuonna 2023. Palvelun toteutus hankitaan kilpailutuksen kautta useammalle vuodelle. Edun määrä ja sisällön laajuus arvioidaan vuosittain.

Arvio kustannuksista on noin 1 520 000 euroa ja talousarviovalmistelussa on varattu määrärahaa tähän tarkoitukseen.

Liikunta- ja kulttuurietua työntekijä voi hyödyntää oman mieltymyksensä mukaisesti. Henkilöstöetujen tarkoituksena on välittää positiivista työnantajakuvaa yhtenä veto- ja pitovoimatekijänä ja välillisesti edistää työn tekemistä esimerkiksi ylläpitämällä työntekijöiden työkykyä ja -hyvinvointia ja -motivaatiota. Henkilöstöedut tarjotaan tasapuolisesti kaikille työntekijöille heidän asemastaan tai työn tuloksestaan riippumatta.

Aluehallitus perusti professiovastaavien virat

Aluehallitus päätti perustaa professiovastaavien eli johtajaylilääkärin, johtajaylihoitajan ja sosiaalihuollon johtajan virat. Johtajaylilääkärin kelpoisuusvaatimuksena on erikoislääkärin oikeudet soveltuvalla lääketieteen erikoisalalla ja lääketieteen tohtorin tutkinto sekä laaja johtamiskokemus terveydenhuollon alalta. Johtajaylihoitajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto ja hoitotieteen tohtorintutkinto sekä laaja johtamiskokemus terveyden- ja/tai sosiaalihuollon alalta. Sosiaalihuollon johtajan kelpoisuusvaatimuksena on sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015) annetun lain 7 §:n mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus, monipuolinen johtamiskokemus sosiaalihuollon alalta ja vahva alan lainsäädännön tuntemus.

Lisäksi aluehallitus päätti perustaa palvelupäälliköiden virat sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta ja konsernipalveluista tuotannon tukipalvelujen osalta 15.10. lukien sekä vahvisti kyseisten virkojen kelpoisuusehdot. Ylilääkärin virkaan kelpoisuusehtona on laillistettu lääkärin pätevyys ja soveltuva erikoislääkärin tutkinto. Aluehallitus palautti pelastustoimen ja konsernipalvelujen osalta virkojen perustamisen takaisin valmisteluun.

Nyt perustettuja palvelupäällikköjen virkoja on sosiaali- ja terveyspalveluissa 74 kappaletta. Palvelupäälliköt johtavat hyvinvointialueen organisaatiossa palveluyksiköitä. Palveluyksiköt koostuvat toimipisteistä.

Aluehallitus päätti perustaa viisi palomiehen virkaa 1.1.2023 lukien sekä vahvisti virkojen kelpoisuusehdot. Palomiesten virat laitetaan julkiseen hakuun. Virkojen perustaminen liittyy siihen, että Keski-Suomen hyvinvointialueen pelastuslaitos tuottaa myös Jämsän alueen ensihoitopalvelut 1.1.2023 alkaen. Aluehallituksen hyväksymän Jämsän ensihoitopalveluiden tuottamistavan perusteena on 18 ensihoitajan toimen rekrytointi ja 5 palomiehen viran perustaminen ja rekrytointi.

Asumispalvelujen palveluntuottajille maksettavat korvaukset nousevat

Aluehallitus päätti korottaa ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen sopimushintoja ja palvelusetelin nimellisarvoja 1.1.2023 alkaen siten, että hintaan lisätään euromääräinen lisäkorvaus 9 euroa vuorokautta kohti ja näin saatua hintaa korotetaan 4 prosentilla.

Lisäksi hyvinvointialue käynnistää hankintamenettelyn koskien ikääntyneiden asumispalvelujen puitesopimusta. Uusi puitesopimus korvaa hyvinvointialueelle kunnista siirtyvät nykyiset sopimukset ja sopimuskausi alkaa 1.4.2023. Mikäli uutta puitesopimusta ei saada voimaan 1.4.2023 alkaen, hyvinvointialue neuvottelee palveluntuottajien hinnantarkistuksista, jotka koskevat muuttuvia henkilöstömitoitusvaateita.

Lisäksi aluehallitus päätti, että mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita koskevat esitetyt hinnantarkastukset hoiva ja ateriahintojen osalta hyväksytään. Vuokraan esitetyt korotukset hyväksytään siltä osin, kun esitetyt korotukset eivät ylitä KELA:n vahvistaman perustoimeentulotuen enimmäismäärää vuodelle 2023.

Palveluntuottajille maksettavien korvausten korottamisesta on neuvoteltu ja käyty markkinavuoropuhelua palveluntuottajien kanssa. Palveluntuottajat ovat aiemmin jättäneet kuntiin vuotta 2023 koskevia hinnantarkistusesityksiä. Korotusesitykset ovat olleet noin 10-24 prosenttia nykyisiin hintoihin nähden. Neuvotteluissa on tullut myös toive asumispalvelujen kilpailuttamiselle hyvinvointialueelle siirryttäessä. Hankintamenettely uudesta hyvinvointialueen kattavasta puitesopimuksesta selkeyttää myös sirpaleista sopimustilannetta myös hyvinvointialueen näkökulmasta.

Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi hyvinvointialueen vuoden 2023 talousarvion valmistelun tilanteen.  Talousarvion valmistelu on edennyt suunnitellun aikataulun mukaisesti. Aluehallitus ohjeisti talousarvion valmistelua. Vuoden 2023 talousarvio suunnitellaan 4 prosenttia eli noin 44 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Alijäämäinen talousarvio perustuu etenkin siihen, että hyvinvointialueen rahoitus täsmentyy kun kuntien vuoden 2022 tilinpäätökset ovat tiedossa. Hyvinvointialueiden rahoitus määrittyy sen mukaan, miten paljon kunnat käyttävät rahaa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin vuoden 2022 aikana. Tämä rahamäärä on arviolta 3-4 prosenttia suurempi kuin kuntien vuodelle 2022 budjetoima rahamäärä. Valtio siirtää tämän rahamäärän kertakorvauksena hyvinvointialueille vuonna 2024. Vastaavan suuruinen alijäämä vuodelle 2023 on suunnitelmissa myös muilla hyvinvointialueilla. Hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitys on tarkoitus julkaista 26.10. Aluevaltuuston talousarvioseminaari on 1.11. Aluehallitus käsittelee talousarviota 16.-17.11. ja aluevaltuuston on tarkoitus päättää talousarviosta 29.11.

Aluehallitus myös merkitsi tiedoksi hallintosääntövalmistelun tilanteen.

Opiskeluhuollolle alueellinen yhteistyöryhmä ja aluevaltuustolle selvitys vuoden 2021 arviointikertomukseen liittyen siirrettiin seuraavaan hallituksen kokoukseen.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen on osoitteessa hyvaks.fi/aluehallitus (suora linkki). Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan heti kun se on tarkistettu.

Lisätietoja:

• aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697
• hyvinvointialuejohtaja Jan-Johannes Tollet, p. 050 400 0073