Laadukas perhetyö, lähellä lapsiperheiden arkea

Perhetyö on laajasti käytetty tukitoimi, jota tarjotaan sekä varhaisena tukena että tehostettuna perhetyönä lastensuojelussa. Perhetyölle on ominaista se, että palvelu viedään lähelle perhettä ja työllä tuetaan perheen omia voimavaroja. Perhetyö on sisällöllisesti käytännönläheisen ja psykososiaalisen tuen yhdistelmä. Keskeistä työssä on turvata lapsen etu.

Perhetyö palveluna ei usein näy julkisessa keskustelussa. Otsikoihin nousee lastensuojelun sosiaalityön uutiset, joissa näkökulmana on kiire, lapsiperheiden haasteet ja näkökulmien kohtaamattomuus. 

Haetaan arjesta hetkiä, jotka kannattelevat

Perhetyön kautta lapsiperheet saavat tukea vanhemmuuteen, lasten hoito- ja kasvatusasioihin, arjen hallintaan, perheen toimintakyvyn ja vuorovaikutustapojen vahvistamiseen, sosiaalisten verkostojen laajentamiseen tai syrjäytymisen ehkäisyyn.

-Perhetyössä pyritään ratkaisukeskeiseen ja voimavaralähtöiseen työskentelyyn, jossa perhetyöntekijä toimii arjen tukipilarina, ikään kuin ”kasvatuskumppanina” vanhemmille. Arjesta on tärkeä nostaa esille niitä tekijöitä, jotka kannattelevat. Hyviä asioita ei välttämättä näe haasteiden keskeltä ja silloin perhetyöntekijä auttaa tämän sanoittamisessa. Yhdessä etsitään ratkaisuja toimivampaan arkeen, kertoo projektityöntekijä Anu Piispanen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus- ohjelmasta.

Tehostetussa perhetyössä keskiössä on tavoitteellinen muutostyö perheen kanssa. Perhetyön roolina on vahvistaa lasta suojaavia tekijöitä silloin, kun vanhemmuus ei yksin riitä. Tulevaisuuden sote-keskus ohjelman projektipäällikkö Hanna Hämäläisen mukaan lastensuojelun tehostetussa perhetyössä perhetilanne on usein monimutkainen ja tuen tarve on suurta, jolloin perhetyö on myös erityisen tiivistä ja muutokseen tähtäävää.

Kohti yhtenäisempiä palveluita

Keski-Suomen kunnissa perhetyötä tuotetaan eri tavoilla riippuen kunnan koosta, väestömäärästä sekä muusta alueen palveluvalikoimasta. Keski-Suomen hyvinvointialueelle siirryttäessä tavoitteena on yhdenmukainen ja laadukas perhetyön kokonaisuus, joka toimii lähellä lapsiperheiden arkea. Viime vuosina Keski-Suomessa perhetyötä on kehitetty yhteiseen suuntaan ja myös saatavuutta on parannettu. Vastuu sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisten perhetyötä tukevien palvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta hyvinvointialueelle 1.1.2023.

-Keski-Suomessa on tahtotilaa panostaa lapsiperheiden ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin. Perhetyön vahvistaminen ja tasavertainen saatavuus on tärkeää, sillä perhetyö on yksi keskeisimmistä työmuodoista lapsiperheiden palvelukokonaisuudessa. Kunnat ovat lähteneet vahvistamaan myös matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjaustyötä. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuus ennalta vahvistavaan, kynnyksettömään yhteydenpitoon ja keskusteluun tavallisesta perhearjesta. Perhetyötä tehdään monitasoisesti, lapsi- ja perhelähtöisesti. Alueemme perhetyöntekijöillä on valtavasti osaamista ja tätä on tärkeää osata hyödyntää, toteavat Hämäläinen ja Piispanen.

Keskustelu- ja kasvatuskumppani vanhemmalle ja huomiota lapselle

Perhetyöntekijöiden työ on hyvin monipuolista, antoisaa ja innostavaa. Keskustelujen kautta perheitä rohkaistaan ja autetaan löytämään omat vahvuutensa, jolloin usko heidän omiin voimavaroihinsa lisääntyy.

Perheiden tukeminen yksinkertaisimmillaan on keskustelua, lapselle ajan antamista tai muuta konkreettista yhdessä tekemistä. Perhetyöntekijän työpäivään kuuluu käyntejä perheiden kotona, jossa tavataan sekä vanhempia että lapsia. Hyvien vuorovaikutussuhteiden tukeminen perheen jäsenten välillä on tärkeä osa työtä. Perheen ilmapiiri vaikuttaa paljon jaksamiseen.

-Ilojen ja huolien kuuntelu on tärkeintä, keskusteluissa etsitään ja löydetään voimavaroja arkeen. Lasten kanssa työskentely on usein juttelun lisäksi toiminnallista kuten ulkoilua. Perheet arvostavat kasvatuskumppanuutta, ja että lapsilla on ympärillään heistä välittäviä perheen ulkopuolisia aikuisia. Onneksi avun räätälöinti on mahdollista, koska jokaisen perheen ja lapsen tilanne on yksilöllinen, avaa työtään Konneveden kunnan perheohjaaja Tuija Mehto.

Perhetyöntekijät tekevät myös ennaltaehkäisevää työtä, esimerkkeinä kouluvierailut ja tunnetaitotunnit, joissa oppilaat saavat tietoa kaveritaidoista ja mielen hyvinvoinnista. Myös erilaisen toiminnan ja tapahtumien järjestäminen on ennaltaehkäisevää työtä, jossa vanhemmat ja lapset pääsevät tutustumaan toisiinsa ja saamaan vertaistukea.

-Perheille suunnattu yhteinen tapahtuma oli omanlainen arjen hengähdystauko meille, joilla ei ole isovanhempia lähimaillakaan. Oli ihanaa, kun lapseni saivat ohjattuja liikuntaleikkejä ja huomioita muilta aikuisilta. Itse vaihdoin ajatuksia toisten vanhempien ja perhetyöntekijöiden kanssa ja join kahvit rauhassa, kertoo 41-vuotias keskisuomalainen kolmen lapsen äiti kokemuksestaan perhetapahtumasta.

Jyväskylän kaupungilla 14 vuotta ennaltaehkäisevää ja varhaisen tuen perhetyötä tehnyt perhetyöntekijä Merja Häyrynen kuvaa työtään monipuoliseksi, ajoittain haastavaksi, mutta innostavaksi työksi. Nykyisessä, ennaltaehkäisevässä perhetyössä painottuvat vanhemmuuden tukemiseen liittyvät asiat, vauva- ja taaperoikään sekä uniasioihin liittyvät asiat. Häyrynen työskentelee myös suoraan lasten kanssa. Häyrynen on työskennellyt paljon myös niiden perheiden kanssa, joissa työn keskiössä ovat parisuhde-, kodin työnjako- ja vanhempien uupumiseen liittyvät teemat.

-Perhetyön asiakkaista moni edelleen pelkää leimautumista. Perhetyössä työstämme yhdessä asioita perheiden parhaaksi, eikä työhön kuulu kenenkään syyttely tai tuomitseminen, kuvailee Häyrynen.

Nykyhetken haasteina Häyrynen näkee vanhemmuuden ylisuorittamisen. Vanhemmalle saattaa muodostuu suuria paineita esimerkiksi sosiaalisen median välityksellä, kun vanhemmat vertailevat omaa lapsiperhe-elämäänsä muiden perheiden tilanteeseen.

-Olen kohdannut työssäni perheitä, jossa vanhempi ei lähde perhekerhoon, koska hänellä ei ole taloudellisesta tilanteesta johtuen mahdollisuutta pukea lasta yhtä hienosti kuin muut lapset on puettu. Tämä saattaa aiheuttaa valtavaa huonommuuden kokemusta vanhemmassa, kertoo Häyrynen.

Image

Laaja-alaista osaamista ja jatkuvaa ammatillisista kehittymistä

Perhetyön taustalla on vahva tietoperusta erilaisista asioista ja ilmiöistä ja perhetyöntekijän pitää päivittää osaamistaan jatkuvasti, jotta työssä pystyy auttamaan eri elämäntilanteissa olevia asiakasperheitä. Perhetyön moniosaaminen on tavoitteena tuoda paremmin näkyväksi ja osaamisen hyödyntämistä eri tilanteissa on tarkoitus ottaa paremmin käyttöön hyvinvointialueella.

Perhetyöntekijän työssä kehittyy jatkuvasti. Pienessä kunnassa Mehdon on ollut mahdollista kouluttautua moniosaajaksi: ammattikorkeakoulu tutkinto on päivittynyt ylemmäksi tutkinnoksi, perheasioiden sovittelun asiantuntijaksi ja viimeisimpänä ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi.

Jos mietit tuen tarvetta, ota rohkeasti yhteyttä

Varhaisen tuen perhetyön tukea saa ottamalla yhteyttä oman kunnan lapsiperheiden palveluohjaukseen. Uutena perhetyön palvelumuotona Keski-Suomessa toimii etäperhetyöntekijä OmaNannyn palvelu osana OmaKS.fi-palvelua, Keski-Suomen digitaalista sosiaali- ja terveyskeskusta. OmaNannylta saa tukea arkisin chatin kanssa.

-Varmasti jokaisella vanhemmalla on asioita, niin iloja kuin suruja, joita haluaisi jakaa jonkun kanssa. Ei ole niin pientä tai suurta asiaa, mitä OmaNannyltä ei voisi kysyä. Palvelussa voi keskustella nimettömästi tai tunnisteellisesti ja se on suunnattu kaikille keskisuomalaisille vanhemmille, sanoo Hämäläinen.

Tuen ja avun pyytäminen kannattaa tehdä heti, kun siltä tuntuu, sillä perhetyön oikea-aikaisuudella on merkitystä. Esimerkiksi kun halutaan korjata vauvan unirytmiä, voi perhetyö auttaa perhettä ongelman akuutissa vaiheessa. Näin apu kohdentuu ja vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin.

-Perhetyö palveluna on tärkeä tukitoimi monissa elämäntilanteissa. Me perhetyöntekijät olemme aidosti ylpeitä tekemästämme vaikuttavasta työstä ja haluamme rohkaista lapsiperheitä ottamaan tukea vastaan kertomalla työstämme, summaa Häyrynen.

Lisätietoja:

• Hanna Hämäläinen, projektipäällikkö, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, p. 050 311 8684, hanna.k.hamalainen(at)jyvaskyla.fi
• Anu Piispanen, projektityöntekijä, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, p. 050 311 8689, anu.piispanen(at)jyvaskyla.fi