Kohti yhteensovittavaa lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuutta

Keski-Suomessa on kehitetty perhekeskustoimintaa useamman vuoden ajan. Osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa ja hyvinvointialueen valmistelua Keski-Suomessa laaditaan ensimmäistä kertaa toimintasuunnitelma yhdenmukaiselle ja vaikuttavalle hyvinvointialueen perhekeskustoiminnalle.

Palvelukokonaisuuteen kuuluvat lakisääteiset sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelut, kuntien terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta, järjestöt ja seurakunnat, kelaa unohtamatta. Osa on universaaleja palveluja, osa kohdennettuja. Perustasolla huolehditaan kasvusta ja kehityksestä, tuetaan terveyttä ja hyvinvointia sekä vahvistetaan voimavaroja. Erityistason palvelut tukevat omalta osaltaan peruspalveluja. Yhdessä toimien.

– Keskeistä perhekeskustoiminnassa on yhdistää ammatillinen osaaminen ja asiantuntemus. Lapsia, nuoria ja perheitä autetaan kokonaisvaltaisesti organisaatio- ja hallinnonrajat ylittäen. Perheille tarjotaan varhaista, ennalta ehkäisevää arjen tukea sekä ohjausta ja neuvontaa, vertaistukea unohtamatta Ammattilaiset ja vapaaehtoiset ovat perheiden elämässä mukana ja auttavat perheitä avun tarpeessa. Tarvittavat ohjaukset eteenpäin tehdään siirtymävaiheet turvaten ja perhettä kannatellen, sanoo projektityöntekijä Anu Piispanen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmasta.

Perhekeskuksista perheet saavat palveluja joko fyysisestä toimipisteestä, digitaalisista kanavista tai lapsiperhepalveluiden verkostoyhteistyön kautta. Perhekeskuksessa voi olla kunnan, järjestöjen tai seurakuntien järjestämiä avoimia kohtaamispaikkoja, jotka vahvistavat lasten ja vanhempien osallisuutta, vuorovaikutusta, voimavaroja sekä tukevat perheiden hyvää arkea ja yhteisöllisyyttä. Esimerkkeinä avoimet päiväkodit, perhekerhot ja perhekahvilat.

Kohtaamispaikat toimivat ovina sosiaali- ja terveyskeskuksiin ja niillä turvataan ammattilaisten niin sanottu jalkautuva työ lapsiperheiden arkeen.

Kehittämistyötä ohjaa kansallinen perhekeskustoimintamalli

Perhekeskuskehittämistä ohjaa vahvasti kansallinen perhekeskustoimintamalli, jonka tarkoituksena on selkeyttää perhekeskuksen keskeisiä tehtäviä. Perhekeskusten kehittäminen perustuu vastaaville periaatteille ja samalle lainsäädännölle kuin sosiaali- ja terveyskeskusten kehittäminen. Perhekeskus on sosiaali- ja terveyspalvelujensa osalta sosiaali- ja terveyskeskuksen osana toimiva toimintayksikkö.

Keski-Suomessa on toiminut useamman vuoden ajan kuntien perhekeskusyhdyshenkilöistä koostuva asiantuntijaverkosto.

– Verkostossa työskentelee kuntien sivistys-, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä järjestöjen ja seurakunnan edustajia. Verkostossa käydään läpi kuntien perhekeskusmallien tilannetta, palveluiden ja toimintojen erityispiirteitä ja se toimii vertaisoppimisen areenana. Lisäksi verkostossa käydään läpi ajankohtaisia asioita kansallisesta perhekeskuskehittämisestä, Piispanen kertoo.

Perhekeskuksia lähellä perheitä jo 11 kunnassa

Keski-Suomen perhekeskustoiminnan arvoperustana on luottamus, eettisyys ja lapsi- ja perhelähtöisyys ja toiminnan tavoitteet pohjautuvat näihin arvoihin.

Keski-Suomen perhekeskuksen toimipisteet ovat hieman erilaisia eri kunnissa: osassa toimipisteistä on laajemmin palveluita ja toimintaa tarjolla ja osassa perhekeskuksista on myös yhteiskäyttötiloja kaikille kuntalaisille. Lisäksi kunnissa on järjestetty perhekeskuspäiviä, joiden tavoitteena on tarjota perheille matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa sekä tuoda esille verkoston toimintaa. 

– Perhekeskustoiminta ei rajoitu vain fyysisiin toimipisteisiin. Sekä asiakas- että asiantuntijatyön verkostorakenteet ovat tärkeässä asemassa, kun puhutaan yhteensovittavasta palvelukokonaisuudesta. Kunnat ovat resursoineet perhekeskustyöntekijöihinsä kiitettävästi, mikä helpottaa toiminnan koordinoimista, Piispanen tarkentaa.  

Perhekeskuksissa ja avoimissa kohtaamispaikoissa vierailleet perheet ovat antaneet hyvää palautetta lapsiperhepalveluiden yhteensovittamisesta ja toimintojen monipuolisuudesta. Palveluihin on ollut helppo tulla ja perheet ovat kokeneet olleensa tervetulleita. Ammattilaisten toivotaan kuitenkin näkyvän entistä enemmän perhekeskusten arjessa. Lisäksi perheet kokevat tärkeiksi, että palveluista ja toiminnoista on koottu tietoa yhteen paikkaan esimerkiksi sähköisiin kanaviin tai esitteiksi. Tähän tarpeeseen on Keski-Suomessa lähdetty vastaamaan OmaKS.fi:n perheiden sivuilla.

Hyvinvointialueen ja kuntien välinen yhteistyö on keskeistä

– Hyvinvointialueen ja kuntien välinen yhteistyö tulee olemaan merkittävässä roolissa perhekeskustoiminnan kehittämis- sekä toimeenpanotyötä ajatellen. Toimintaa tulee johtaa ja koordinoida kokonaisuutena. Kuntiin jäävien ja hyvinvointialueelle siirtyvien lapsiperhepalveluiden välille tulee rakentaa toimiva yhteistyöverkosto ja yhteiset toimintakäytännöt, Tähän liittyen olemmekin valmistelleet yhteistyösopimuspohjaa, toteaa Piispanen.

Keski-Suomen perhekeskustoiminnan toimintasuunnitelman laatimisesta on vastannut monitoimijainen työryhmä, jossa on ollut edustajia eri puolelta Keski-Suomea sekä eri palvelu- ja toimialueilta. Toimintasuunnitelman laatiminen on osa hyvinvointialueen perheiden palveluiden kehittämistä.

– Työryhmä on kuvannut toimintasuunnitelmaluonnokseen nykytilaa ja mahdollisia huomioita kehittämistarpeista. Työryhmä työstää samanaikaisesti sekä perhekeskustoimintamalliin liittyviä linjauksia että toimeenpanoon liittyvää toimintasuunnitelmaa, kertoo Piispanen.

Työryhmä esittää toimintasuunnitelmaan perhekeskustoiminnan päätavoitteita ja painopisteitä hyvinvointialueelle siirryttäessä. Tavoitteet perustuvat esille nousseisiin kehittämistarpeisiin. Painopisteitä ovat perheiden hyvän ja aktiivisen arjen edistäminen, varhaisen ja oikea-aikaisen tuen mahdollistaminen, yhteensovittavan työ- ja toimintakulttuurin luominen lasten ja perheiden ollessa työn keskiössä, palveluiden sujuvuuden ja palvelupolkujen yhtenäistämisen turvaaminen sekä huomion kiinnittäminen lasten ja nuorten osallisuuteen.

– Toimintasuunnitelmaluonnosta tullaan syksyn aikana tarkastelemaan eri asiantuntijaryhmien kanssa ja tulemme tekemään mahdollisia tarkennuksia toimeenpanon suhteen. Perhekeskustoiminnan vaikuttavuuden arviointiin tulee myös kiinnittää tulevaisuudessa erityistä huomiota, lisää Piispanen.  

Lue lisää

• Perhekeskustoimintamalli, kansalliset linjaukset
• Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, Keski-Suomen perhekeskukset
• Keski-Suomen digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus OmaKS

Lisätietoja

• Hanna Hämäläinen, projektipäällikkö, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, p. 050 311 8684, hanna.k.hamalainen(at)jyvaskyla.fi
• Anu Piispanen, projektityöntekijä, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, p. 050 311 8689, anu.piispanen(at)jyvaskyla.fi