Kohdatuksi tuleminen ja palveluiden saatavuus puhuttivat Mikä pännii? -tilaisuuksissa

Haasteita tuotiin erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa kohdatuksi tulemiseen, sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen sekä asuinalueiden turvallisuuteen liittyen. 

Tilaisuudet kiersivät Jyväskylän Huhtasuolla, Keltinmäessä, Palvelukeskus Hanskassa, Äänekoskella, Hankasalmella, Jämsässä ja Viitasaarella joulukuussa 2022–toukokuussa 2023. Mikä pännii? -tilaisuuksien tarkoituksena oli kokeilla uudenlaista tapaa oppia asukkailta ja kuulla asuinalueisiin liittyvistä ilmiöistä sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvistä ongelmista. 

Tilaisuuksissa kävi yhteensä yli sata asukasta sekä päättäjiä ja median edustajia. Tilaisuudet herättivät kiinnostusta ja asukkailla oli selvä tarve keskustelulle. Ongelmista asukkaat kertoivat paitsi puhumalla myös anonyymisti kirjoittamalla. 

– Asukkaiden antama palaute oli positiivista ja lämminhenkistä, vaikka meillä ei ollut antaa ongelmiin tai pulmiin suoria vastauksia. Asukkaat kaipaavat eri palveluiden edustajia ja asioista päättäviä kuulemaan mitä alueilla tapahtuu ja miltä ihmisten arki näyttää tai tuntuu. Yhdessä asioista keskustellen voi syntyä parhaimmillaan uusia oivalluksia siitä, miten jotain palvelua olisi esimerkiksi järkevä toteuttaa tai toimintatapaa sujuvoittaa, kertoo projektipäällikkö Päivi Paavilainen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmasta. 

Mikä pännii? -tilaisuudet olivat osa Keski-Suomen hyvinvointialueen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman sosiaalihuollon kehittämistä, jonka tavoitteena ovat saavutettavat ja saman sisältöiset palvelut asukkaille heidän tarpeidensa mukaan. Ohjelmassa edistetään rakenteellista sosiaalityötä, joka tarkoittaa ilmiöiden havainnointia, keskustelua ja vaikuttamista toimintatapojen muutokseksi. Lisäksi se on asukkaan osallisuuden vahvistamista: asukkaalta saatuja kokemuksia välitetään hyvinvointialueelle osaksi päätöksentekoa. 

Arvokkaan kohtaamisen tärkeys 

Tilaisuuksiin osallistuneet asukkaat painottivat erityisesti kohtaamisen tärkeyttä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Asukkaat toivoivat tulevansa kohdatuksi tasapuolisesti ja arvokkaasti esimerkiksi päihteiden käytön tai mielenterveyden ongelmista huolimatta. Erityisesti pienellä paikkakunnalla, jossa kaikki tuntevat toisensa, asukkaat toivoivat ammattilaisten kohtaavan heidät empaattisella ja arvokkaalla asenteella. Myös ammattilaisten toimiva yhteistyö, vastuunotto sekä asiakkaan asian hoitaminen kerralla ilman pallottelua todettiin tärkeäksi. Asukkaat, joilla on esimerkiksi mielenterveyden tai päihteiden käytön ongelmia, toivoivat poliisin ja ambulanssin ripeämpää saapumista paikan päälle.  

Helposti ja läheltä saatavat palvelut  

Asukkaat toivoivat erityisesti terveyspalveluiden saatavuuden edistämistä, kuten vastaanottoaikojen määrän lisäämistä, soittopyyntöjen nopeampaa palauttamista sekä nopeampaa pääsyä päivystykseen. Jyväskylän ulkopuoliset asukkaat pitivät tärkeinä paikallisia sosiaali- ja terveyspalveluita sekä omasta kunnasta löytyviä mittauslaitteita, joita ei tarvitsisi hakea Jyväskylästä asti. Asukkaat olivat huolissaan siitä, miten kauempana asuvat voisivat saada samaa palvelua kuin Jyväskylässä asuvat saavat lähipalveluina. 

Ikääntyneet toivoivat maksuttomia ikääntyneiden kokoontumispaikkoja sekä vanhusneuvolaa, jossa voisi saada esimerkiksi säännöllisiä verikokeita ja fysioterapiaa. Vammaispalvelujen kuljetuskyytien saapumisaikoihin toivottiin lisää täsmällisyyttä. 

Turvalliset asuinympäristöt tukevat turvallisuuden tunnetta 

Tilaisuuksissa nousi esiin turvallisen asuinympäristöstä syntyvä turvallisuuden tunne ja sen merkitys. Asukkaat olivat huolissaan päihteidenkäyttäjien pahasta olosta, joka purkautuu usein häiriökäyttäytymisenä. Ratkaisuksi ehdotettiin esimerkiksi “kyläpoliisia” sekä poliisin, koulun ja sosiaalityön tiiviimpää yhteistyötä. Asukkaista oli tärkeää lisätä julkisten paikkojen sisätilojen määrää, joissa tapahtuvat turvalliset sosiaaliset kontaktit edistäisivät ihmisten hyvinvointia. Keskustelua herätti myös asunnottomien ja päihteidenkäyttäjien asumispalveluiden tilanne ja niihin panostaminen. 

Nuorten kokoontumispaikat, julkinen liikenne, asuinalueiden maine, järjestöt 

Nuorten hyvinvointi puhutti laajasti. Asukkaat näkivät tärkeänä, että nuorilla olisi turvallisia paikkoja, joissa he voisivat viettää aikaa ja tavata toisia nuoria. Nuorten talojen tyyppistä toimintaa kaivattiin muuallekin kuin Jyväskylään. Lisäksi nuorille aikuisille toivottiin omia palveluita alaikäisille suunnattujen palveluiden lisäksi. Asukkaat pitivät myös järjestöjen toiminnan jatkuvuutta ja hyödyntämistä tärkeänä. 

Kuntien taajamien asukkaat toivoivat lisää julkisia liikenneyhteyksiä myös keskustojen ulkopuolelle. Ikääntyneet pitivät tärkeinä teiden hyvää kunnossapitoa ja ylityspaikkojen turvallisuutta. Asukkaat toivoivat myös positiivista julkista keskustelua ja näkyvyyttä asuinalueilleen, esimerkiksi Jyväskylän Keltinmäen ja Huhtasuon asukkaat pitivät lähiluontoaan upeina. 

Tilaisuuksien palautteet toimitettu vastuuhenkilöille 

Tilaisuudet saivat aikaan muutosta jo niiden aikana. Esimerkiksi Huhtasuon terveysasema järjesti joulukuussa oman tilaisuuden pian Mikä pännii? -tilaisuuden jälkeen, jossa ammattilaiset halusivat kuulla tarkemmin asukkailta terveysaseman palveluista. 

Mikä pännii? -tilaisuuksissa ei annettu valmiita ratkaisuja asukkaiden ongelmiin ja ärsytyksen aiheisiin. Sen sijaan ne kerättiin talteen ja toimitettiin asiaankuuluville vastuuhenkilöille, jotta ne voidaan huomioida sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä. 

Lisätietoja: 

• Päivi Paavilainen, projektipäällikkö, sosiaalihuollon kehittämisohjelma, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, p. 040 613 9571, paivi.paavilainen(at)hyvaks.fi