Kiitoksia ja kehittämiskohteita Keski-Suomen hyvinvointialueelle 

Kartoituksessa tavoitettiin noin 2000 keskisuomalaista puhelimitse, kasvokkain, verkkokyselyiden ja sähköpostivastausten kautta. Vastaajina olivat eri ikäiset asukkaat sekä järjestöjen edustajat ja hyvinvointialueen henkilöstön jäsenet. Laaja kartoitus sisälsi neljä osiota: lasten, nuorten ja perheiden palvelut, työikäisten palvelut, ikääntyneiden palvelut sekä vammaispalvelut. Eri tieteenaloja edustava kahdeksan opiskelijan tiimi jalkautui koko Keski-Suomen alueelle tekemään haastatteluja.   

- Käsityksemme on, että vastaavaa kartoitusta ei ole tehty muualla Suomessa. Me pyrimme siihen, että keskisuomalaisten kokemus hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta on maan kärkeä, ja siksi halusimme koota ensimmäisiä kokemuksia heti siirtymävaiheen jälkeen.  Kehittämistyö on suuressa organisaatiossa jatkuvaa, kertoo strategiajohtaja Anu Pihl Keski-Suomen hyvinvointialueelta. 

Asukkaat ja henkilöstö kokivat kartoituksen tekemisen ja palautteen keräämisen tärkeäksi ja siitä annettiinkin kiitosta sekä hyvinvointialueelle että kartoituksen tekijöille.  

- Kartoituksen tulokset tuovat kiitoksia mutta myös kehittämisehdotuksia hyvinvointialueelle, kiteyttää JYU.Wellin erityisasiantuntija Päivi Fadjukoff.   

Historiallisen suuri hallinnollinen mullistus on koetellut henkilöstön voimavaroja, kun monet toimintaprosessit ovat muuttuneet. Kartoitus osoittaa muutoksen laajuutta yksittäisen työntekijän ja asukkaan kannalta: muutokset ovat ulottuneet pienistä käytännön asioista kuten tarviketilauksista yhteistyön prosesseihin ja tukipalveluihin. Henkilöstön ja myös asiakkaiden aikaa on siten mennyt normaalia enemmän asioiden selvittelyyn. Sekä henkilöstö että asiakkaat näkevät kuitenkin, että uudistus on ollut tarpeen. Sen mukana nähtiin ja jo koettiin muun muassa palveluiden yhdenvertaisuuden ja henkilöstön koulutusmahdollisuuksien paranevan. Kehittämisehdotuksena kartoituksesta nousee, että kun siirtymävaiheessa aikaa monialaiseen yhteistyöhön on ollut liian vähän, siihen tulee jatkossa erityisesti panostaa. Tukipalveluita kehittämällä tulisi myös mahdollistaa henkilöstön keskittyminen asiakastyöhön.  

Digitaaliset palvelut saivat kiitosta ja niiden koettiin kehittyneen hyvinvointialueuudistuksen myötä. Kuitenkin myös kasvokkain tapahtuvaa palvelua tarvitaan, ja myös siitä tarvitaan tietoa verkossa. Yhtenä keskeisimmistä pulmista sekä henkilöstön että asukkaiden näkökulmasta oli tiedon löytyminen palveluista. Kehittämiskohteeksi hyvinvointialueelle esitetään verkkosivujen ja viestinnän vahvaa edelleen kehittämistä.    

Lisätietoja:  

• Anu Pihl, strategiajohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, anu.pihl(at)hyvaks.fi, p. 050 320 4896   

• Päivi Fadjukoff, erityisasiantuntija, Jyväskylän yliopiston hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisön (JYU.Well), paivi.fadjukoff(at)jyu.fi, p. 050 518 1410

Kuvassa Jyväskylän yliopiston opiskelijat. Kuvaaja Eeva Harjula.