Keski-Suomessa hinkuyskää ei ole tavattu aiempia vuosia enemmän

Helsingin seudulla sekä Varsinais-Suomen alueella on havaittu enenevissä määrin hinkuyskää. Myös joissakin Euroopan maissa on havaittu hinkuyskän lisääntymistä. Rokottamattomat tai osittain rokotetut lapset ovat suurimmassa vaarassa sairastua vakavaan hinkuyskään.  

Keski-Suomen hyvinvointialueen infektioylilääkäri Jaana Leppäaho-Lakka toteaa, että Suomen pienten lasten rokotuskattavuus on erittäin hyvä, mutta on tärkeää huolehtia myös siitä, että tehoterokotteet otetaan vauva- ja lapsuusiän jälkeenkin. 

Suomessa hinkuyskää vastaan rokotetaan kansallisen rokotusohjelman mukaisesti 

Suomessa hinkuyskää vastaan rokotetaan kansallisen rokotusohjelman mukaisesti. Rokotus tapahtuu vauvoille soluttomalla rokotteella 3, 5 ja 12 kuukauden iässä. Vauvaiän jälkeen tehosterokote annetaan myös 4-vuotiaille lapsille, teini-ikäisille 14–15 vuoden iässä sekä 25 vuotta täyttäneille.  Hinkuyskärokotus estää hyvin vakavalta taudilta ja rokotusta myös siedetään hyvin. Hinkuyskärokotteen teho heikkenee noin 5 vuodessa, minkä vuoksi tehosterokotteiden ottaminen on tärkeää.  

Aikuiset ja raskaana olevat äidit voivat hankkia hinkuyskärokotuksen omakustanteisesti 

Hinkuyskärokotetta voidaan antaa aikuisille silloin, kun jäykkäkouristus- ja kurkkumätäsuojan lisäksi tarvitaan suojaa myös hinkuyskältä. Näissä tapauksissa rokotteen maksaa rokotettava itse.  Myös raskautta suunnitteleva tai raskaana oleva äiti voi ottaa hinkuyskä eli dtap-rokotteen. Tällä tavoin äidin muodostamat hinkuyskävasta-aineet siirtyvät raskauden aikana lapselle ja suojaavat vastasyntynyttä juuri sen ajan, kun vastasyntynyt lapsi on kaikkein altteimmillaan saamaan vakavan hinkuyskän. Suomessa kansallisessa rokotusohjelmassa ei ole suositusta hinkuyskärokotteesta raskaana oleville, minkä vuoksi myös tämä rokote on omakustanteinen. 

Hinkuyskää esiintyy kaikenikäisillä, mutta tauti on vaarallisin alle 6 kuukauden ikäisille lapsille 

Hinkuyskä on hengitysteiden infektio, jonka aiheuttaa Bordetella pertussis-bakteeri ja se tarttuu pisaratartuntana. Hinkuyskä alkaa 1–2 viikon itämisajan jälkeen flunssan kaltaisin lievin yskä- ja nuhaoirein. Parissa viikossa yskä vaikeutuu ja potilas siirtyy niin sanottuun puuskittaisen yskän vaiheeseen. Voimakkaiden yskänpuuskien lopuksi sairastunut saattaa vetää voimakkaan sisäänhengityksen, jolloin kuuluu hinkuva ääni. Yskänpuuskan lopuksi osa sairastuneista oksentaa limaa. Pienillä imeväisikäisillä voi olla toistuvia hengityskatkoksia ilman, että yskä olisi hallitseva oire. 

Puuskittaisen yskän vaihe kestää viikkoja ja yskä talttuu yleensä vähitellen 2–3 kuukaudessa.  Tautiin liittyy osalla hengitysteiden hyperreaktiivisuutta jopa 3–6 kuukauden ajan, jolloin muun muassa rasitus, lämpötilojen vaihtelut ja tupakansavu aiheuttavat yskänpuuskan.  Tätä reaktioita saatetaan pitää astmana, mutta oireet loppuvat 6 kuukauden kuluessa. 

Hinkuyskään sairastunutta hoidetaan diagnoosin varmistuttua antibiootilla, mikäli kyseessä on taudin alkuvaihe. Yli kuukauden oireilleet eivät enää hyödy antibiootista. 

Lisätietoja hinkuyskästä THL:n sivuilta: Hinkuyskä - THL