Keski-Suomen menestyksen vahvistaminen on yhteinen asia

Sydämellä-tapahtuma kokosi Keski-Suomen päivänä 18.4.2023 Keski-Suomen kuntien, Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen hyvinvointialueen johtoa ja päättäjiä yhteen suuntamaan katseensa kohti maakunnan tulevaisuutta. Yhteensä päättäjiä oli koolla Laukaan Peurungassa yli 250.  

Tapahtumassa pohdittiin maakunnan nykyistä tilannekuvaa ja yhteisiä menestystekijöitä. Järjestäjien yhteiset tavoitteetkin toteutuivat hienosti,:yhteistyön voiman pystyi aistimaan Kipinät-kuoron esittäessä Keski-Suomen kotiseutulaulua ja sen viimeistä säettä “Tänne, ah, tänne on kaipaus kerta; täällä on kaikki mi kallista on!”  

Sydäntä ja henkeä tarvitaan aluekehityksessä 

Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn antoi eväitä Suomelle ja Keski-Suomelle siihen, kuinka pärjätä jatkuvien kriisien maailmassa.  

– Viime vuodet ovat osoittaneet, että kriisit voivat iskeä milloin tahansa ja mistä tahansa suunnasta. Sekä koronapandemia että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa seurauksineen ovat heijastuneet vahvasti myös Keski-Suomeen, mutta samaan aikaan maakunnassa on osoitettu vahvaa kriisinkestävyyttä ja investoitu uuteen kasvuun, Rehn totesi. 

 
Hän kannustaa keskisuomalaisia päätöksentekijöitä tekemään päätöksiä suurella sydämellä Keski-Suomen ja koko Suomen eteen. 

– Sydäntä ja henkeä tarvitaan aluekehityksessäkin. Keski-Suomessa kiteytyy hyvin Suomen menestystarina – on tarvittu puuta ja päätä. Täällä on istutettu suomalaisen koulusivistyksen siemenet ja luotu vaurautta metsistä. 

Keski-Suomi on kuin Suomi pienoiskoossa 

MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro kuvasi, miltä Keski-Suomen alue- ja väestökehitys tulee tulevaisuudessa näyttämään. Keski-Suomi on kuin Suomi pienoiskoossa alueen ja väestönkehityksen muutosten näkökulmasta. Alueellinen kilpailu eri alueiden välillä niukkenevista resursseista tulee kiihtymään 2020- ja 2030-luvuilla. Kun vauvoja syntyy vähemmän kuin ihmisiä kuolee, tulee muuttoliikkeen ja maahanmuuton merkitys korostumaan kaikessa ja kaikkialla. 

Aron mukaan alueilla on oltava tarvittavasti pehmeää elinvoimaa, joka syntyy elämänlaatuun ja ihmisten arkeen vaikuttavista asioista. Keski-Suomen väestö vähenee, vanhenee, keskittyy alueellisesti, eriytyy, monikielistyy ja monipaikkaistuu. Ratkaisuja ovat esimerkiksi koko työvoimapotentiaalin hyödyntäminen, syntyvyyden elvyttäminen, työ- ja koulutusperustaisen maahanmuuton kasvattaminen ja Keski-Suomen veto- ja pitovoiman lisääntyminen. 

Taloudessa meneillään hengähdystauko 

Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kuvasi talouden, työllisyyden ja tuottavuuden kasvua sekä tämän hetken tilannekuvaa. Taloudessa kasvu jatkuu pienen levähdyksen jälkeen sekä globaalisti että Suomessa. Työllisyys on jatkanut kasvuaan, mutta työvoiman saatavuusongelmista kärsii jopa 75 % yrityksistä lähes kaikilla toimialoilla.  

Laaja toimivoimapotentiaali, 15–74-vuotiaat, on hyödynnettävä työmarkkinoilla entistä paremmin. Työkyvyttömyyseläkkeelle menetetään 20 000 henkilöä vuosittain, ja tätä siirtymää tulisi hillitä. Huolestuttavana piirteenä on nuorten jääminen työvoiman ja koulutuksen ulkopuolelle, mikä on Suomessa muita Pohjoismaita yleisempää.  

Sydämellä Keski-Suomi 

Iltapäivän ohjelma keskittyi hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Kunnilla ja hyvinvointialueella on yhteinen ja jaettu vastuu asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Keskisuomalaisilla on myös oma vastuu ja vaikuttava rooli yksilöinä, yhteisöinä, lähimmäisinä ja omaisina. Maakunnan toimijat, Keski-Suomen liitto, järjestöt, seurakunnat, palveluntuottajat, yrittäjät, oppilaitokset ovat tärkeitä kumppaneita, joista jokaisella on oma roolinsa ja mahdollisuus toimia vaikuttavasti.  

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja Kati Kallimo Keski-Suomen hyvinvointialueelta nosti esiin, että sosiaali- ja terveyspalvelut eivät voi olla yksin yhteiskunnallisten ongelmien pelastaja, vaan juurisyihin on vaikutettava yhdessä. 

Keski-Suomen kuntakokouksen puheenjohtaja ja Hankasalmen kuntajohtaja Matti Mäkinen korosti puheessaan, että on olennaista kulkea kohti samaa päämäärää sitoutumalla aidosti, niin strategiassa, talousarviossa kuin arjen toiminnassakin. 

Kokonaisturvallisuudesta ja varautumisesta puhui Keski-Suomen liiton maakuntajohtaja Pekka Hokkanen. Hän kiitti keskisuomalaisten luontevaa tapaa toimia yhteistyössä. Keski-Suomen turvallisuus- ja valmiustoimikunta, jossa maakunnan kokonaisuusturvallisuutta yhteensovitetaan, on yksi esimerkki yhteisestä foorumista. 

Hyvää vointia viritetään arjen valinnoissa 

Hienon juhlapäivän päättäneessä Hyvän voinnin virittämössä osa Keski-Suomen kärkipoliitikoista etsi paneelissa ratkaisuja päivänpolttaviin kysymyksiin kuten arkiliikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä turvallisuuteen. Vilkkaassa keskustelussa todettiin tarve luoda ja vahvistaa rakenteita, joilla tuetaan ihan jokaisen aktiivista ja liikunnallista elämäntapaa osana arkea. Tavoitetta voidaan edistää esimerkiksi lasten ja nuorten harrastustoiminnan tai vanhusten päivätoiminnan kautta. Keskustelussa muistutettiin, että hyvinvointi on paljon muutakin kuin liikkuminen, esimerkiksi tasapainoiset ihmissuhteet ja kulttuuri tukevat mielenterveyttä.  

Päivän aikana haastettiin kaikki keskisuomalaiset sitoutumaan vuoteen 2030 saakka ulottuvaan Keski-Suomi liikkeellä 2030 -agendaan, jonka tavoitteena on, että keskisuomalaiset liikkuisivat oman hyvinvointinsa ja terveytensä kannalta riittävästi. Haaste otettiin vastaan raikuvien aplodien kera. 

Esitysmateriaalit ja kuvagalleria

Sydämellä-tapahtuman esitysaineistot löydät Keski-Suomen liiton verkkosivulta sekä tapahtuman kuvatunnelmia löydät Facebook-sivumme Sydämellä 18.4.2023 -kuvagalleriasta.

Lisätietoja: 

• Kati Kallimo, sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 442 2302, kati.kallimo[at]hyvaks.fi 
• Pekka Hokkanen, maakuntajohtaja, Keski-Suomen liitto, p. 040 595 0016, pekka.hokkanen[at]keskisuomi.fi