Keski-Suomen kansanedustajat ja hyvinvointialue keskustelivat hallitusohjelmasta ja talouden näkymistä Keski-Suomessa 

Keski-Suomen kansanedustajat Riitta Mäkinen (Sosialidemokraattinen puolue, SDP), Kaisa Garedew (Perussuomalaiset), Tomi Immonen (Perussuomalaiset), Anne Kalmari (Keskusta), ja Sinuhe Wallinheimo (Kokoomus) ja hyvinvointialueen johto tapasivat hyvinvointialueen Viitaniemen toimipisteessä maanantaina 11.9.2023. Yhteistä keskustelua ja evästyksiä käytiin muun muassa hallitusohjelmasta, hyvinvointialueiden rahoitusvajeesta ja talouden näkymistä.      

Hyvinvointialueiden rahoitustilanne 

Hyvinvointialueiden rahoitus vuonna 2023 on jäämässä merkittävästi pienemmäksi kuin hyvinvointialueille siirtyneiden palveluiden tosialliset kustannukset ovat. Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula kertoi, että Itäisellä yhteistyöalueella (YTA), johon Keski-Suomen lisäksi kuuluvat Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueet, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin on varattu yhteensä noin 4 miljardia euroa ja kustannusten ennakoidaan olevan noin 250 miljoonaa euroa rahoitusta suuremmat. Myös muilla hyvinvointialueilla valtakunnassa tilanne on saman suuntainen.  

Keskeisin syy hyvinvointialueiden alijäämiin on nykyisessä rahoitusmallissa, joka ei riittävästi huomioi vuoden vaihteessa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle siirtyneen toiminnan tosiasiallista kustannustasoa eikä jo vuoden 2023 aikana tapahtunutta nopeaa kustannustason nousua. Sen taustalla ovat valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan palkkaratkaisu, ostopalveluiden hintojen, tilavuokrien sekä korkojen nousu ja inflaatio. Tilannetta hankaloittaa edelleen se, että hyvinvointialueiden rahoitusmalli on jälkijättöinen. Kustannusten nousua vastaava tarkistus tehdään ensimmäisen kerran vasta vuoden 2025 rahoitukseen, siihen saakka rahoituksen taso on alimitoitettu suhteessa lakisääteisten palveluiden todellisiin kustannuksiin. 

Lainsäädäntö edellyttää, että hyvinvointialueiden talous on tasapainossa vuoteen 2026 mennessä, mikä edellyttää nopeita toimenpiteitä. Keski-Suomen hyvinvointialue pyrkii vastaamaan talouden tasapainottamiseen aluevaltuuston toukokuussa 2023 hyväksytyllä tuottavuusohjelmalla​. Ohjelman toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2026 mennessä, jolloin hyvinvointialueen talouden tulee lainsäädännön mukaisesti olla tasapainossa.  

-Talouden raamit huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon linjausten, pelastustoimen ja ensihoidon palvelutasopäätöksen sekä talousarvion 2024 valmistelussa, jotka ovat syksyllä 2023 merkittävimpiä päätöksentekoon tulevia asioita Keski-Suomen hyvinvointialueella. On kuitenkin rehellistä todeta, että hyvinvointialueiden palvelutarpeeseen perustuvalla valtion rahoituksella on vaikeaa kattaa ensimmäisenä toimintavuotena syntyviä alijäämiä, mikäli nykyiset lait ja velvoitteet pidetään voimassa, toteaa Aula. 

Hallitusohjelma Keski-Suomen hyvinvointialueen näkökulmasta 

Hallitusohjelman mukaan hyvinvointialuelainsäädäntöön ja rahoitusmallin perusratkaisuun ei ole tulossa muutoksia 2023–2025. Hyvinvointialueiden valtionohjausta tiukennetaan ja koordinaatiota eri ministeriöiden välillä parannetaan. Muutoksien painopisteenä on ennen kaikkea palvelusisällöt. Peruslinjana on monituottajamallin ja asiakkaan valinnanvapauden edistäminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, jotka sisällöllisesti sopivat hyvin yhteen Keski-Suomen hyvinvointialueen strategian kanssa.  

Julkisen talouden sopeutuksista 1,4 miljardia euroa on kohdennettu hyvinvointialueille vuoteen 2027 mennessä suhteessa ennustettuun kustannuskehitykseen. Keski-Suomen laskennallinen osuus tästä on noin 70 miljoonaa euroa, josta noin 45 miljoonaa euroa perustuu hyvinvointialueen omiin päätöksiin ja 25 miljoonaa euroa lainsäädännöllisiin tehtävä- ja velvoitemuutoksiin ja asiakasmaksujen korotuksiin. 

-Tässä tilanteessa valtiolla on oltava valmius tarkastella rahoitustilannetta uudelleen kuten alkuperäinen tarkoitus on ollutkin. Kustannusten tarkistus olisi syytä aikaistaa jo vuodelle 2024. Alijäämän kattamisvelvollisuuden toteuttaminen tällä aikataululla puhtaasti palvelutarpeeseen perustuvalla rahoituksella on likipitäen mahdoton tehtävä, kertoo Riitta Mäkinen, Keski-Suomen kansanedustajien puheenjohtaja. 

Keski-Suomen hy.vinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet korostaa, että vaikeassa taloudellisessa tilanteessa on olennaista säilyttää rohkeasti näkymä tulevaisuuteen. Hyvinvointialueuudistus on Suomen suurin hallinnollinen uudistus ja sen toimeenpanosta on kulunut aikaa vasta alle yhdeksän kuukautta. Näin suuren uudistuksen todelliset vaikutukset näkyvät vasta vuosien kuluttua ja nyt on keskityttävä vielä organisaation perustan luomiseen.  

- Samalla luomme henkilöstölle, asukkaille ja muille sidosryhmillemme vahvaa ja luotettavaa hoidon, hoivan, tuen ja turvallisuuden polkua kohti 2030-lukua, näkee Tollet. 

Lisätietoja: 

• aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697, mariakaisa.aula(at)hyvaks.fi  

• hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet, p. 050 400 0073, jan.tollet(at)hyvaks.fi 

Uutista muokattu 12.9.2023 kello 6.26. YTA-alueen hyvinvointialueista poistettu Etelä-Karjalan hyvinvointialue, ja lisätty puuttunut Pohjois-Karjalan hyvinvointialue.