Hyppää pääsisältöön

Palvelemme jouluna ja vuodenvaihteessa osin rajoitetuin aukioloajoin.

Katso poikkeusaukioloajat täältä.

Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2023 talous jäämässä alijäämäiseksi

21.2.2024

Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2023 talous on jäämässä alijäämäiseksi 113,5 miljoonaa euroa. Alijäämä kertoo hyvinvointialueen vaikeasta lähtötilanteesta.

Vuoden 2023 rahoitus ei vastannut hyvinvointialueelle 1.1.2023 siirtyneiden toimintojen todellisia kustannuksia. Tilanteeseen vastataan talouden sopeuttamistoimenpiteillä ja hyvinvointialueiden rahoitusmalliin ja lainsäädännön tehtäviin ja velvoitteisiin vaikuttamalla.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden kustannukset ovat ensi kertaa näkyviä

Hyvinvointialueuudistus on tuonut sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastuspalveluiden kustannukset julki uudella tavalla. Ennen hyvinvointialueuudistusta tulosten ja ennusteiden julkaiseminen yhtä kattavasti ja avoimesti koko Suomen osalta ei ollut mahdollisia.

– Palveluiden rahoitusalijäämä on tullut ensimmäistä kertaa läpinäkyväksi, sillä hyvinvointialueilla ei ole käytettävissä vastaavia keinoja rahoitusalijäämän kattamiseen kuin aiemmin kunnilla ja kuntayhtymillä on ollut – verojen korottaminen, muiden ei-lakisääteisten toimintojen sopeuttaminen tai omaisuuden realisointi eivät ole meille mahdollisia, kertoo hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet Keski-Suomen hyvinvointialueelta.

Ennakkotieto Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2023 alijäämästä on 113,5 miljoonaa euroa. Tulosta kuvaavat luvut ovat alustavia ja tiedot voivat päivittyä lopullisen tilinpäätöksen valmistumisen yhteydessä. Lopulliset tilinpäätöstiedot käsitellään aluehallituksessa 26.3.2024.

Myös kaikkien muiden hyvinvointialueiden vuoden 2023 tuloksista ennakoidaan alijäämäisiä. Vuonna 2023 ostopalvelujen hinnanmuutokset, yleinen inflaatiokehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon yleistä palkkatason nousua korkeammat palkankorotukset aiheuttivat hyvinvointialueille merkittäviä ennakoimattomia kustannuksia, joita vuoden 2023 rahoituksessa ei huomioitu. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa, kun Suomi oli toipumassa koronapandemiasta, ja esimerkiksi hoitojonot olivat kasvaneet. Hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämäennuste vuodelle 2023 on 1,35 miljardia euroa.

Tilinpäätöstietojen perusteella laaditaan tilinpäätösanalyysi hyvinvointialueen ensimmäisestä toimintavuodesta.

Talouden sopeuttamistoimenpiteet jatkuvat

Keski-Suomen hyvinvointialueella on laadittu talouden tasapainottamisohjelma. Vuoden 2024 talousarvioon sisältyy yhteensä 48 miljoonan euron toimenpidekokonaisuus tuottavuusohjelman toimenpiteistä ja muista talouden tasapainottamistoimenpiteistä. Talouden tasapainottaminen jatkuu vuosina 2025 ja 2026. Talouden tasapainottamissuunnitelmaa vuoteen 2026 saakka täsmennetään vielä vuoden 2023 lopullisen alijäämän perusteella osana vuosien 2025–2026 talouden suunnittelua. Hyvinvointialueiden vuoden 2023 alijäämä tulee vaikuttamaan myös tulevien vuosien rahoitukseen, joten taloussuunnitelmaan sisältyvä valtion rahoituksen määrä tulee muuttumaan. Arvio rahoituksen muutoksesta huomioidaan osana suunnitelman päivittämistä.

Talouden tasapainottamiseen toimenpidekokonaisuus koostuu seuraavista toimenpiteistä:

  1. Aluevaltuuston toukokuussa 2023 hyväksymän tuottavuusohjelman mukaiset toimenpiteet
  2. Vuoden 2024 talousarvioon sisältyvät muut talouden tasapainottamistoimenpiteet
    vuosille 2024–2026
  3. Välittömästi toteutettavat lyhyen aikavälin säästö-/sopeuttamistoimenpiteet
  4. Edunvalvonta hyvinvointialueiden rahoitusmalliin ja lainsäädännön velvoitteisiin vaikuttamiseksi

Tuottavuusohjelman toimenpiteiden ja muiden talouden sopeuttamistoimenpiteiden toteuttaminen on käynnissä.

– Teemme sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkotyötä parasta aikaa. Organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmä kokonaisarviointityö on käynnissä ja työ on edennyt väliraporttivaiheeseen. Yhteistoimintaneuvotteluja on käyty jo vuonna 2023 ja organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän uudistamista koskevat yhteistoimintaneuvottelut on päätetty aloittaa 20.2.2024, sanoo Tollet.

Hyvinvointialueiden rahoitusmalli on jälkijättöinen. Vuoden 2023 rahoitus on pohjana vuoden 2024 rahoituksen laskennassa, joten vastaava vaje on myös hyvinvointialueiden vuoden 2024 rahoituksessa. Kustannusten nousua vastaava tarkistus tehdään ensimmäisen kerran vasta vuoden 2025 rahoitukseen, siihen saakka rahoituksen taso on alimitoitettu suhteessa lakisääteisten palveluiden todellisiin kustannuksiin. 

Hyvinvointialueiden tehtävät ja velvoitteet tulee sovittaa toimintaympäristöön

Kaikilla hyvinvointialueilla on käynnistetty muutos- ja uudistusohjelmia palvelurakenteen keventämiseksi ja talouden tasapainottamiseksi. Lisäksi tarvitaan kansallisia ratkaisuja velvoitteiden purkamiseksi ja erityisesti henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi. Hyvinvointialueita ohjaava lainsäädäntö edellyttää, että niiden talouden tulee olla tasapainossa vuoteen 2026 mennessä. Käynnistymisvaiheen alijäämät on siten katettava nopeasti lähivuosina. Tämä edellyttää nopeita toimenpiteitä, joilla kustannuksia karsitaan samalla kun palveluiden saatavuudesta ja laadusta on huolehdittava.

– Talouden tasapainottamisohjelma ei yksin ole riittävä toimenpide. Tarvitsemme määrätietoista lainsäädäntötyötä hyvinvointialueiden tehtävien ja velvoitteiden sovittamiseksi nykyiseen ja tulevaan toimintaympäristöön, kuvaa Tollet.

Lisätietoja:

  • Jan Tollet, hyvinvointialuejohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 400 0073, jan.tollet(at)hyvaks.fi
  • Aija Suntioinen, talousjohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 040 185 9985, aija.suntioinen(at)hyvaks.fi