Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelutaso pysynyt aiemmalla tasolla, taloudessa edelleen haasteita

Keski-Suomen hyvinvointialueen neljännesvuosiraportista (tammi-syyskuu) ilmenee hyvinvointialueen toiminnan ja hoitoon pääsyn pysyneen ennallaan tai parantuneen monin paikoin, kuten: 

• Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa palvelua pystytään tarjoamaan hoitotakuun mukaisesti eli alle kahdessa viikossa. 
• Psykiatrian potilas saa Ensilinja-palvelussa keskimäärin alle tunnissa psykiatrisen hoitajan arvion. Ensilinja-palvelu on laajentunut koko hyvinvointialueelle. Lähetteitä erikoissairaanhoitoon on voitu vähentää. 
• Perusterveydenhuollossa keskimääräinen kiireetön hoitoon pääsy on lääkärille 15 vuorokautta ja hoitajalle 11 vuorokautta. Lisäksi perusterveyden huollon käynneistä puolet hoidetaan ensi kontaktissa moniammatillisesti ilman ajanvarauksia.  
• Digitaalista asioinnin määrää on pystytty perusterveydenhuollossa lisäämään ja 26 prosenttia kontakteista on etäkontakteja. 
• Suun terveydenhuollossa kiireetön hoitoon pääsy on keskimäärin alle kaksi kuukautta, kun hoitotakuu on 4 kuukautta. 
• Erikoisairaanhoidon kysynnän kasvun taittumisesta on merkkejä. Sairaalapalveluiden talouden ohjausryhmä on todennut erikoissairaanhoidon kustannusten syntymisen noudattavan hoidettujen potilaiden määrää eikä epätarkoituksenmukaista kulujen muodostumista ole havaittu. Jatkossa keskitytään erityisesti kustannusten hallinnan uusiin keinoihin vertaiskehittämisen periaattein. 
• Ikääntyneiden palveluasumiseen päästään keskimäärin alle hoitoon pääsyn suositusten ja jonotusaika on ympärivuorokautiseen palveluasumiseen keskimäärin 49 vuorokautta. Ikääntynyt väestö pääsee asiakasohjaukseen ja palvelutarpeen arvioinnin myötä kotihoidon piiriin jonottamatta. 
• Henkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet.  

Keski-Suomen hyvinvointialueen tämän vuoden alijäämä on kasvamassa ennusteen mukaan 125 miljoonaan euroon. Merkittävin muutos ennusteessa on tapahtunut vammaispalveluiden toimintamenoissa. Vammaispalveluiden ylitysennuste on tällä hetkellä 21,7 miljoonaa euroa ja se on kasvanut 7 miljoonaa euroa edellisestä ennusteesta. Vammaispalvelussa esimerkiksi laitosasumisen asiakkaiden määrä on kasvanut 30 prosenttia ja hoitovuorokauden hinta on ylimmillään noin 1 300 euroa. Lisäksi ostopalvelujen hinnat ovat nousseet. Myös lastensuojelun laitossijoitusten talousennuste näyttää aiempaa heikommalta. 

— Tarvitsemme yhä tiiviimpää johtamista ja olemme myös katsoneet, mitkä kokonaisuudet palvelevat keskisuomalaisten palvelutarpeiden, toiminnan ja talouden lähtökohdista parhaiten. Tämän vuoksi olemme sosiaali- ja terveystoimessa viemässä eteenpäin organisaatiouudistusta, jossa vastuualueita on kolme nykyisen neljän sijaan. Esimerkiksi kaikki vammaisten palvelut ovat jatkossa yhdellä vastuualueella, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo.  

— Toinen on kalliista ostopalveluista luopuminen. Harmillisesti tilaratkaisut ovat tätä viivästyttäneet. Mutta jatkossa saamme esimerkiksi lastensuojelun laitossijoituksia omaksi toiminnaksi. Vammaisten palveluita kotiutamme Sairaskotisäätiön tilojen hankkimisen myötä, Tollet lisää. 

Vuoden 2024 talousarviossa hyvinvointialueen tulostavoite oli -50,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Puolivuosikatsaukseen sisältyvä koko vuoden tulosennuste on noin 75 miljoonaa euroa talousarvion mukaista tulosta heikompi. 

Suurin selittävä tekijä hyvinvointialueen alijäämälle on se, että valtion rahoitus ei vastannut hyvinvointialueelle siirtyneen toiminnan tosiasiallista kustannustasoa eikä rahoituksen tarkastus laskennallisella hyvinvointialueindeksillä ole vastannut todellista kustannustason muutosta. Keski-Suomen hyvinvointialueella rahoituksen vaje ja sen myötä alijäämä on keskimääräistä suurempi, joten rahoituksen jälkikäteistarkistus ei korjaa tilannetta riittävästi. Keski-Suomessa alijäämän kuromista vaikeuttaa se, että poistot ja rahoituskulut ovat noin 100 euroa asukasta kohden suuremmat kuin muilla hyvinvointialueilla keskimäärin. Tämä johtuu pääosin Sairaala Novan investoinnista. 

Tälle vuodelle suunnitellut tuottavuuden parantamisen ja talouden tasapainottamisen toimenpiteistä on ennusteen mukaan toteutumassa aiemmin ennakoitua enemmän. 48 miljoonan euron talousvaikutuksesta arvioidaan toteutuvan 32 miljoonaa euroa eli 70 prosenttia.  

— Jatkamme sopeuttamistoimenpiteitä edelleen ja ensi vuoden talousarvio lähtee siitä, että talous saadaan tasapainoon vuonna 2026. Talousarvioon sisältyy organisaatiouudistuksen lisäksi monia toiminnallisia uudistuksia palveluverkkopäätöksen linjausten mukaisesti, mitkä turvaavat keskisuomalaisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja tiukassa taloudellisessa tilanteessa, Tollet kertoo. 

Muutostyö ja liikkeenluovutukset ovat jatkuneet. Jämsän Terveys Oy:n toiminnasta siirtyi elokuussa hyvinvointialueen palvelutuotannoksi lasten, nuorten ja perheiden palvelut sekä mielenterveys ja päihdepalvelut. Istekki Oy:n ICT-palveluiden loppukäyttäjä- ja viestintäteknologiapalveluiden henkilöstö sekä Monetra Keski-Suomi Oy:n erikoissairaanhoidon asiakasmaksulaskutuksen henkilöstö siirtyi syyskuun alussa hyvinvointialueelle. Myös Viitasaaren paloaseman ympärivuorokautinen valmius on aloitettu syyskuussa. Uuden logistiikkakeskuksen avaus tuo osaltaan kustannussäästöjä. 

Keski-Suomen hyvinvointialueen talousarvion mukaiset menot ovat vuodessa noin 1,4 miljardia euroa. 

Aluehallitus käsittelee neljännesvuosiraporttia kokouksessaan 29.10. Tutustua asialistaan tästä. 

Lue lisää:

• Keski-Suomen hyvinvointialueella palveluja viety eteenpäin haasteellisesta tilanteesta huolimatta (tiedote 22.8.2024) 

Lisätietoja:

• hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet, p. 050 400 0073
• konsernipalvelujen toimialajohtaja Lasse Leppä, p. 050 599 9545
• sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtaja Kati Kallimo, p. 050 442 2302
• pelastustoimen toimialajohtaja Ville Mensala, p. 040 336 0680
• talousjohtaja Aija Suntioinen, p. 040 185 9985