Keski-Suomen hyvinvointialueen palkkojen harmonisointi etenee aikataulussaan

Ensimmäisessä vaiheessa eli 30.4.2025 mennessä poistetaan perusteettomia eroja samoista tehtävistä maksettavista tehtäväkohtaisista palkoista. Tämä toteutetaan sopimuskaudelle jo sovituilla paikallisilla järjestelyerillä. HYVTESin- ja lääkärisopimuksen mukaiset palkat on jo saatu harmonisoitua. SOTE-sopimuksen osalta harmonisaatio vielä jatkuu. Palkkaharmonisaation kustannukset ovat vuosille 2024 ja 2025 yhteensä 17 miljoonaa euroa.

Toisessa vaiheessa yhdenmukaistetaan saman vaativuustason tehtävistä maksettavat tehtäväkohtaiset palkat siten, että tehtävät sijoitetaan uusien palkkausjärjestelmien mukaisille tasoille valtakunnallisesti sovittujen kriteerien mukaisesti. Toisen vaiheen aikataulu täsmentyy, kun seuraavasta sopimuskaudesta ja sen mukaisista palkantarkistuseristä sovitaan valtakunnallisesti.

Tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisointi pyritään ensisijaisesti toteuttamaan niin, että eroja samassa tehtävässä samalla vaativuudella työskentelevien tasataan. Lisäksi palkkojen yhdenmukaistamisessa priorisoidaan ryhmät, joissa on suurimpia rekrytointihaasteita. Tehtäväkohtaisia palkkoja harmonisoidaan paikallisilla järjestelyerillä. Järjestelyerien käytöstä neuvotellaan henkilöstä edustavien järjestöjen kanssa ja neuvotteluissa tavoitellaan yksimielisyyttä. 

Lisäksi aluehallitus päätti, että harmonisointisuunnitelmaa tarkistetaan palkkausjärjestelmäuudistuksen aikataulun ja sisällön tarkentuessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa ja että tarkennettu suunnitelma tuodaan päätettäväksi henkilöstöjaoston kautta aluehallitukseen vuosittain.

Loputkin Jämsän Terveyden tuottamista palveluista siirtyvät hyvinvointialueelle

Aluehallitus päätti hyväksyä Jokilaakson Terveys Oy:n vaiheittaisen liikkeenluovutuksen ja siirtosopimuksen. Liikkeenluovutuksessa Jokilaakson Terveys Oy:ltä hyvinvointialueelle siirtyy noin 200 työntekijää syyskuussa 2025. Pääasiassa siirtyvä henkilöstö on hoitohenkilöstöä. Siirtyvien lääkäreiden määrä on vähäinen, sillä lääkärityö on ostettu lähes kokonaan Pihlajalinnalta. Henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle ns. vanhoina työntekijöinä liikkeenluovutuksen periaattein.

Jokilaakson Terveys Oy tuottaa tällä hetkellä perusterveydenhuollon ja paikallisen erikoissairaanhoidon palveluita Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Jokilaakson Terveys on tuottanut palveluja alihankintana Jämsän Terveys Oy:n kautta. Sopimuskausi loppuu 31.8.2025. Sopimus on siirtynyt hyvinvointialueelle Jämsän kaupungilta, kun hyvinvointialue käynnisti toimintansa.

Tähän mennessä hyvinvointialueelle on jo siirtynyt Jämsän Terveydeltä suunterveydenhuolto ja dialyysi-yksikkö, vanhuspalvelut sekä kuntoutus, perhekeskuksen palvelut ja mielenterveys- ja päihdepalvelut. Siirtymävaiheessa varmistetaan turvallinen ja saumaton palveluiden jatkuvuus. 

Lisäksi aluehallitus valtuutti sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajan neuvottelemaan ja hyväksymään siirtosopimuksen liitteisiin tulevat tarkennukset. Tehdyt tarkennukset tuodaan aluehallitukselle tiedoksi.

Lotta Ahola toimi puheenjohtajana asiakohdassa Maria Kaisa Aulan jäävättyä itsensä asian käsittelystä.

Aluehallitus sai katsauksen neljännesvuosiraporttiin

Keski-Suomen hyvinvointialueen tämän vuoden alijäämä on kasvamassa ennusteen mukaan 125 miljoonaan euroon. Merkittävin muutos ennusteessa on tapahtunut vammaispalveluiden toimintamenoissa. Vammaispalveluiden ylitysennuste on tällä hetkellä 21,7 miljoonaa euroa ja se on kasvanut 7 miljoonaa euroa edellisestä ennusteesta. Vammaispalvelussa laitosasumisen asiakkaiden määrä on kasvanut 30 prosenttia ja hoitovuorokauden hinta on ylimmillään noin 1 300 euroa. Lisäksi ostopalvelujen hinnat ovat kasvaneet. Myös lastensuojelun laitossijoitusten talousennuste näyttää aiempaa heikommalta.

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi neljännesvuosikatsauksen. Aluehallitus pitää tarpeellisena, että Keski-Suomen hyvinvointialueelle laaditaan vammaispalvelujen suunnitelma. 

Vuoden 2024 talousarviossa hyvinvointialueen tulostavoite oli -50,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Puolivuosikatsaukseen sisältyvä koko vuoden tulosennuste on noin 75 miljoonaa euroa talousarvion mukaista tulosta heikompi.

Suurin selittävä tekijä hyvinvointialueen alijäämälle on se, että valtion rahoitus ei vastannut hyvinvointialueelle siirtyneen toiminnan tosiasiallista kustannustasoa eikä rahoituksen tarkastus laskennallisella hyvinvointialueindeksillä ole vastannut todellista kustannustason muutosta. Keski-Suomen hyvinvointialueella rahoituksen vaje ja sen myötä alijäämä on keskimääräistä suurempi, joten rahoituksen jälkikäteistarkistus ei korjaa tilannetta riittävästi. Keski-Suomessa alijäämän kuromista vaikeuttaa se, että poistot ja rahoituskulut ovat noin 100 euroa asukasta kohden suuremmat kuin muilla hyvinvointialueilla keskimäärin. Tämä johtuu pääosin Sairaala Novan investoinnista.

Tälle vuodelle suunnitellut tuottavuuden parantamisen ja talouden tasapainottamisen toimenpiteistä on ennusteen mukaan toteutumassa aiemmin ennakoitua enemmän eli 70 prosenttia 48 miljoonan euron talousvaikutuksesta arvioidaan toteutuvan 32 miljoonaa euroa.

Keski-Suomen hyvinvointialueen talousarvion mukaiset menot ovat vuodessa noin 1,4 miljardia euroa.

Lue lisää: Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelutaso pysynyt aiemmalla tasolla, taloudessa edelleen haasteita (tiedote 24.10.)

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle vuoden 2024 talousarvioon muutoksia

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy syksyn 2024 talousarviomuutokset. Lisäksi aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueiden vakiinnuttamisen ja kehittämisen valtionavustuksen kohdentamisen muutokset käyttösuunnitelmaan ja hyväksyi talousarviomuutosten takia tehtävät käyttösuunnitelman muutokset sillä edellytyksellä, että aluevaltuusto hyväksyy esitetyt talousarviomuutokset. Aluehallitus hyväksyi myös päivitetyn hankintasuunnitelman.

Hyvinvointialueen vuoden 2024 talousarviomuutoksiin on kahdenlaisia tarpeita, niin teknisiä muutoksia kuin talousarvion loppusummaan ja tulostavoitteeseen vaikuttavia muutoksia. 

Tekniset muutokset koskevat käyttötalouden suunnitelman määrärahojen siirtoja eri toimialojen, vastuualueiden ja palvelualueiden välillä. Nämä siirrot muuttavat talousarviossa hyväksyttyjä sitovuustasoja, mutta niillä ei ole vaikutusta koko hyvinvointialueen talousarvion loppusummaan tai tulostavoitteeseen. Lisäksi esitetään teknisiä muutoksia talousarvion investointiosaan.

Hyvinvointialueen neljännesvuosikatsaukseen sisältyvän tilinpäätösennusteen mukaan vuoden 2024 tulos on muodostumassa noin 125 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Alijäämä johtuu vuoden 2023 tapaan valtion rahoituksen vajeesta. Valtion rahoitus hyvinvointialueille on pienempi kuin niiden lakisääteisten palveluiden järjestämisen kustannukset. Talousarvion loppusummaa ja tulostavoitetta muuttavat talousarvion muutostarpeet koskevat tilinpäätösennusteen mukaisia talousarviopoikkeamia

Lisäksi talousarviomuutoksena on tarpeen huomioida valtionavustus hyvinvointialueiden toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen sekä käyttötalouden toimintakatteen alapuolisten erien muutokset, kuten valtion rahoituksen muutos. Investointiosan muutoksia esitetään investointien toteumaennusteen perusteella. Lisäksi talousarviomuutoksena huomioidaan rahoitusosan muutokset, jotka aiheutuvat pääosin investointiosan muutoksesta.

Talousarvio 2025 toimielinten käsittelyssä

Hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitys on siirtynyt toimielinten käsittelyyn. Talousarvioesitystä on käsitelty toimielinten seminaareissa lokakuun alkupuolella, ja toimielimet ovat antaneet lausuntonsa talousarvioesityksestä. Aluevaltuuston info hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksestä pidettiin 22.10. 

Aluehallitus sai katsauksen toimielinten lausuntoihin. Aluehallitus merkitsi tiedoksi hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksen ja esitti aluevaltuustolle, että se käy lähetekeskustelun talousarvioesityksestä 12.11.

Aluehallituksen talousarvioseminaari pidetään 26.-27.11. ja aluehallitus antaa talousarvioesityksensä 27.11. Aluevaltuusto käsittelee talousarvion kokouksessaan 10.12.

Hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitys julkistettiin 9.10. 

Lue lisää: Talousarvio 2025 viitoittaa tietä kohti talouden tasapainoa (tiedote 9.10.)

Hyvinvointialue hakee lainanottovaltuutta

Aluehallitus päätti, että Keski-Suomen hyvinvointialue hakee korotusta vuoden 2025 lainanottovaltuuteen. Valtuuden suuruus yksilöidään tarkemmin osana ensi vuoden talousarvion valmistelua. Tämänhetkisen arvion mukaan vuodelle 2025 haettava lainanottovaltuuden korotus olisi hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitykseen sisältyneiden investointisuunnitelmien mukaisesti 15 miljoonaa euroa.

Keski-Suomen hyvinvointialueen lainanottovaltuuden määrä on vuodelle 2025 nolla, joten talousarvioissa esitettyjen investointien rahoitus on osoitettava tulorahoituksesta tai muista rahoituseristä. Talousarvioesityksen mukaan vuoden 2025 välttämättömille investoinneille ja investointeja vastaaville uusille leasing- ja vuokrasopimuksille ei pystytä osoittamaan vaatimusten mukaisesti koko sopimuskauden arvon rahoitusta vuoden 2025 tulorahoituksesta tai muista varoista. 

Lainanottovaltuuden muuttamisen valmistelu käynnistyy tavallisesti hyvinvointialueen aloitteesta. Lainanottovaltuuden muuttamista koskevaa päätöstä valmistelemaan asetetaan valmisteluryhmä, jonka jäseninä ovat hyvinvointialueen ja hyvinvointialueita ohjaavien ministeriöiden edustajat. Valmisteluryhmän tehtävänä on arvioida lainanottovaltuuden muuttamisen edellytyksiä, tarvittavan lainanottovaltuuden suuruutta sekä hyvinvointialueelle asetettavia ehtoja. Ehdot voivat liittyä esimerkiksi investointien sisältöön tai hyvinvointialueen lainanhoitokyvyn varmistamiseen.

Valtioneuvosto voi päättää lainanottovaltuuden muuttamisesta, jos investointi on välttämätön hyvinvointialueen palvelujen tuottamisen jatkuvuuden kannalta tai lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi eikä investoinnille ole muuta rahoitusta.

Aluehallitus esitti hyvinvointialueen edustajaksi valmisteluryhmään konsernipalvelujen toimialajohtaja Lasse Leppää ja ryhmän pysyväksi asiantuntijaksi talousjohtaja Aija Suntioista.

Hyvinvointialueelle hankintaohjelma 

Aluehallitus päätti hyväksyä Keski-Suomen hyvinvointialueelle hankintaohjelman vuosille 2024–2030. Keski-Suomen hyvinvointialueen hankintaohjelman tavoitteena on tukea hyvinvointialueen strategiaa hankinnan ja sopimushallinnan keinoilla. Hankintaohjelmalla luodaan edellytyksiä palvelujen järjestämiselle ja tuottamiselle, ja siten hyvin toimivalle hyvinvointialueelle.

Hankintaohjelma on jaettu viiteen tavoitteeseen, jotka sisältävät tavoitteet ja toimenpiteet hankintojen toteuttamiseksi ja kehittämiseksi. Tavoitteet ovat:

- Ihmislähtöiset palvelut ja asiakaskokemus,

- Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus,

- Tieto, osaaminen ja uudistaminen,

- Kumppanuus ja

-  Kestävä kehitys.

Hankintaohjelmassa linjataan keskeiset toimenpiteet, siitä miten hankintapalvelut tukevat toimintaa ja miten hankintoja johdetaan, toteutetaan ja kehitetään. Valitut teemat tukevat hyvinvointialuestrategian toteutusta sekä kehittävät hankintoja asiakastarpeiden mukaisiksi. Hankintaohjelmaa toteutetaan vuosittaisilla ja taloussuunnittelukauden mittaisilla hankintasuunnitelmilla. Konkreettisina toimina ovat muun muassa säännönmukainen markkinavuoropuhelun varmistaminen ja hankintafoorumin käynnistäminen.

Aluehallitus antoi vastauksen ikääntyneiden asumisturvallisuuskartoitusta koskevaan aloitteeseen

Aluehallitus päätti antaa turvallisuuslautakunnan esittämän vastauksen aloitteeseen ja päätti toimenpiteistä aloitteen perusteella. Keski-Suomen hyvinvointialueella otetaan käyttöön itsearviointina tehtävä asumisturvallisuustesti, ja määritellään menettely asukkaiden lähettämien vastauslomakkeiden käsittelylle. Lisäksi selvitetään aloitteessa esitetyn pilotin toteutusmahdollisuuksia ulkopuolisen rahoituksen turvin, toteutusta arvioidaan osana hyvinvointialueen vuoden 2026 talousarvion valmistelua.

Keski-Suomen hyvinvointialueen vanhusneuvosto on jättänyt turvallisuuslautakunnalle aloitteen ikääntyneiden asumisturvallisuuskartoituksia koskevasta pilottihankkeesta, millä parannettaisiin erityisesti syrjemmillä seuduilla asuvien ikääntyneiden henkilöiden asumisturvallisuutta. Aloitteen mukaan tarvetta olisi sekä ikääntyneiden asumisturvallisuuteen, kuten paloturvallisuuteen liittyvien olosuhteiden selvittämiseen, että asukkaiden terveydentilan arvioimiseen asumisturvallisuuden näkökulmasta. Hyvinvointialueen vanhusneuvoston aloite pohjautuu aiemmin Multian, Uuraisten, Keuruun ja Petäjäveden vanhusneuvostojen yhdessä jättämään aloitteeseen

Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi yhtiökokouskutsun TAYS Sydänkeskus Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen ja nimesi kokouskohtaiseksi edustajaksi vastuualuejohtaja Hanna Vihavaisen. Aluehallitus merkitsi tiedoksi tulleet osakaskokouskutsut ja antoi kokousedustajille tarvittavan evästyksen kokouksiin.

Lisäksi aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se myöntää Helena Koukkarille eron aluevaltuuston jäsenyydestä. Koukkari on pyytänyt eroa aluevaltuustosta henkilökohtaisista syistä johtuen. Lisäksi aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se toteaa, että aluevaltuuston puheenjohtaja kutsuu Helena Koukkarin sijaan uudeksi aluevaltuutetuksi vaaliliiton järjestyksessä seuraavan henkilön jäljellä olevaksi toimikaudeksi ja pyytää aluevaalilautakuntaa nimeämään vaaliliitolle Suomen Kansa Ensin-Kristallipuolue-Valta Kuuluu Kansalle 2. varavaltuutetun aluevaltuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen löytyy osoitteessa www.hyvaks.fi/aluehallitus. Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla heti kun se on tarkistettu.

Lisätietoja:

• Maria Kaisa Aula, aluehallituksen puheenjohtaja, p. 050 530 9697, mariakaisa.aula(at)hyvaks.fi
• Lotta Ahola, kokouksen puheenjohtajana Jokilaakson Terveyttä koskevassa asiassa, p. 040 756 8206
• Jan Tollet, hyvinvointialuejohtaja, p. 050 400 0073, jan.tollet(at)hyvaks.fi