Keski-Suomen hyvinvointialueelle esitetään kolmea lautakuntaa

Keski-Suomen hyvinvointialueelle on tulossa esityksen mukaan kolme lautakuntaa: lasten, nuorten ja perheiden lautakunta, työikäisten ja ikääntyneiden lautakunta sekä turvallisuuslautakunta. Lautakuntien roolina on toimia palveluiden järjestämisen tukena sekä valmistelevana toimielimenä aluehallitukselle. Aluevaltuusto valitsee lautakuntien jäsenet loppuvuodesta.

Lautakunnat edistävät hyvinvointialueen ja sen kumppaneiden toimintojen yhteensovitusta ihmisten näkökulmasta. Lautakunnat ovat tulevaisuussuuntautuneita. Asioiden valmistelussa tärkeitä lähtökohtia ovat ihmisten tarpeet, muutosten vaikutusarviot, palvelutarpeiden kasvun hillintä, painopisteen siirtäminen korjaavasta toiminnasta ehkäisevään ja ennakoivaan näkökulmaan sekä toimialojen yhteensovitus ja ihmisten osallistaminen. Lautakunnissa on 13 jäsentä.

Lisäksi hyvinvointialueelle on tulossa kolme aluehallituksen jaostoa ja yksi neuvottelukunta: yksilöasiainjaosto, henkilöstöjaosto ja riskienhallintajaosto sekä tutkimuksen, koulutuksen, kehityksen, innovaation ja osaamisen neuvottelukunta. Jaostoissa on 7 jäsentä ja neuvottelukunnassa 13 jäsentä. Neuvottelukuntaan pyydetään oppilaitosten ja tutkimuksen sekä elinkeinoelämän edustus.

Aluehallitus esittää kahta uutta vaikuttamistoimielintä, joita ovat järjestöjen ja seurakuntien vaikuttamistoimielin sekä palveluntuottajien vaikuttamistoimielin. Jo asetettuja lakisääteisiä vaikuttamistoimielimiä ovat nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto.

Ehdotettu toimielinrakenne toteuttaa hyvinvointialuestrategiaa, jossa korostuu ihmislähtöisyys ja kumppanuudet.

Aluehallituksen päätös tehtiin hyvinvointialuejohtajan muutosesityksen pohjalta äänin 8-5.

Lisäksi riskienhallintajaoston tehtäviä muutettiin yksimielisesti siten, että sille kuuluu riskienhallintasuunnitelmien valmistelu aluehallitukselle. Myös hallituksen jaostojen (pl. yksilöasiainjaosto) kokoonpanoesitystä muutettiin yksimielisesti siten, että niihin voidaan valita aluehallituksen jäsenten tai varajäsenten lisäksi aluevaltuutettuja. Lautakuntien tehtäviin lisättiin lisäksi, että ne ohjaavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä kuntien kanssa.

Toimielinrakenteen toimivuutta arvioidaan vuoden 2023 aikana.

Toimielinrakenteen valmistelusta on vastannut aluehallituksen nimeämä työryhmä. Asia on ollut aluevaltuuston iltakoulun aiheena 20.9. Yhteistoimintaelin on käsitellyt asiaa kokouksessaan 17.10. Aluevaltuusto on käsitellyt asiaa vielä työseminaarissa 20.10.

Palvelujen myöntämisperusteiden luonnokset saivat runsaasti kommentteja

Palvelujen myöntämisperusteluonnokset ovat olleet kommentoivana otakantaa.fi -palvelussa ajalla 19.9.-4.10.

Myöntämisperusteiden valmistelun yhteydessä on käyty paljon keskustelua siirtyvien asiakkaiden asemasta suhteessa hyvinvointialueelle vahvistettaviin palvelukriteereihin. Luovuttavilla organisaatioilla on ollut palvelujen myöntämisessä erilaisia käytäntöjä liittyen palvelutarpeen arviointiin ja palveluista päättämiseen. Palveluvalikoiman kattavuus myös vaihtelee kunnittain.

Siirtyville asiakkaille on siirtymäajaksi tällä hetkellä suunniteltu puolesta vuodesta 10 kuukauteen riippuen palvelusta. Jotta siirtyviin asiakkaisiin voidaan soveltaa hyvinvointialueelle vahvistettuja myöntämisperusteita, heidät tulee kontaktoida, arvioida heidän palvelutarpeensa, päivittää hoito- ja palvelusuunnitelma sekä tehdä palvelupäätökset. Myös palvelukuvausten mukaisten palvelujen saatavuus ja saavutettavuus tulee varmistaa koko hyvinvointialueella. Uusia asiakkuuksia koskisivat yhtenäistetyt myöntämisperusteet 1.1.2023 alkaen. Myöntämisperusteet on tarkoitus hyväksyä yhtä aikaa talousarviovalmistelun kanssa.

Aluehallitus sai selvityksen annetuista kommenteista. Otakantaa.fi -palveluun tuli yhteensä 178 kommenttia. Eniten kommentteja sai aikuisten kotihoidon ja ikääntyneiden asumispalvelujen myöntämisen perusteet, kaikkiaan 74 kommenttia. Kommentteja antoivat palvelunkäyttäjät, palveluntuottajat, omaishoitajat, läheiset, soteammattilaiset, järjestöt sekä Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.

Kommenteissa on täsmennetty termejä, tuotu esiin ymmärrettävyyden kannalta vaikeita kohtia tai alueellisia haasteita ja on haluttu painottaa matalan kynnyksen palvelun kynnyksettömyyttä. Omaishoidon osalta on korostettu erityisesti nepsy-lasten oikeuksia ja ylipäätään psyykkisten tekijöiden huomiointia. SHL-kuljetusten tulorajoja ja toiminta-aluetta on kritisoitu ja haasteena nähtiin muuttuva lainsäädäntö.

Myöntämisperusteluonnokset olivat kommentoivana myös vaikuttamistoimielimien Howspace -työtilassa ajalla 19.9.-4.10., jonne kertyi kommentteja yhteensä 28. Vaikuttamistoimielimien kommenteissa pohdittiin esimerkiksi myöntämisperusteiden runsasta määrää ja sitä jääkö kuitenkin väliinputoajia, joita palvelut eivät tavoita. Yhdenvertaisuuden toteutuminen huoletti sekä korostettiin, että yksilöllinen tilanne tulee huomioida. Myönteisenä nähtiin ennaltaehkäisevän työn painotukset. Sosiaalisen luoton mahdollisuutta pidettiin positiivisena. Omaishoitajan oikeudet tulee huomioida. Tulorajojen asettamista pidettiin syrjivänä. Korostettiin myös, että saavutettavuus ja esteettömyys on turvattava.

Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus eli KOSKE on antanut kattavan lausunnon sivullaan https://koskeverkko.fi/ajankohtaista/. Omaishoidon tuen toimintaohjeen ja myöntämisperusteiden osalta on tehty yhteistyötä Keski-Suomen omaishoitajat ry:n kanssa. Omaishoidontuen myöntämisperusteet on käsitelty vammaisneuvostossa 17.8. ja vanhusneuvostossa 18.8. Muutoin myöntämisperusteet ovat olleet vaikuttamistoimielimien käsiteltävänä vammaisneuvostossa 12.10. ja vanhusneuvostossa 13.10. Myöntämisperusteista on tehty myös vaikutusarvioinnit.

Aluehallitus merkitsi palvelujen myöntämisperusteiden valmisteluvaiheen tiedoksi. Myöntökriteerejä koskevaa kokonaisuutta jatkotyöstetään ja arvioidaan saatujen kokemusten myötä sekä palvelustrategiavalmistelun edetessä vuoden 2023 aikana. Aluehallitus myös painotti turvallista siirtymää ja palvelujen jatkuvuutta. Aluehallitus suhtautui myönteisesti siirtymäaikoihin.

Palvelusetelien valmistelu etenee

Palveluseteli on yksi tapa järjestää hyvinvointialueen vastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluita oman tuotannon ja ostopalveluiden ohella. Aluehallitus sai selvityksen valmistelun etenemisestä.

Palvelusetelitoiminnan siirtymää Keski-Suomen hyvinvointialueelle on valmistelu kesäkuusta 2022 alkaen. Valmistelu on käynnistynyt nykytilan kuvauksella hyvinvointialueelle siirtyvien kuntien ja organisaatioiden palvelusetelitiedoista ja käyttövolyymeista. Valmistelussa on käynnissä sääntökirjan yleinen osa sekä palvelusetelikohtaiset sääntökirjat. Lisäksi käynnissä on palveluseteliarvoihin liittyvää kustannusanalyysiä sekä palvelusetelijärjestelmän käyttöönottoprojektin valmistelu. Palvelusetelitoiminnan valmistelussa on huomioitu yritysyhteistyötä ja tehty yhteistyötä tuottajien kanssa.

Keski-Suomen hyvinvointialueen kunnissa on ollut useita erilaisia käytäntöjä ja organisaatiokohtaisia sääntökirjoja palvelusetelitoimintaan liittyen. Osassa organisaatioista on käytössä sähköinen palvelusetelijärjestelmä, minkä kautta palvelusetelitoimintaa hallinnoidaan. Osalla ei ole järjestelmää ollenkaan käytössä.

Palvelusetelitoiminnan valmistelussa on keskitytty turvallisen siirtymän varmistamiseen. Keski-Suomen hyvinvointialueella palveluseteleiden kautta järjestettävät palvelut ovat tärkeä osa palvelujen kokonaisuutta. Palvelusetelitoiminnan turvallisen siirtymän varmistaminen tarkoittaa siirtymäaikaa Keski-Suomen hyvinvointialueella hyväksyttyjen palveluseteleiden käyttöönotossa. Siirtymäajan tarkoituksena on turvata asiakkaille palvelusetelipalveluiden jatkuvuus ilman keskeytyksiä. Alustavasti siirtymäajaksi on suunniteltu kolme kuukautta. Palvelusetelitoiminnassa siirtymäaikana toimitaan organisaatioiden nykykäytännöillä. Siirtymäaikana valmistellaan ja tuodaan päätöksentekoon kaikki palvelusetelikokonaisuuteen liittyvät osa-alueet ja toteutetaan palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto.

Aluehallitus merkitsi palvelusetelitoiminnan valmisteluvaiheen tiedoksi ja antoi evästyksen jatkovalmistelua varten. Aluehallitus korosti turvallista siirtymää ja puolsi ehdotettua siirtymäaikaa. Lisäksi palvelusetelikokonaisuutta on tarkasteltava palvelustrategian valmistelun yhteydessä. Lisäksi palvelusetelitoiminnan arvioitaessa on tärkeää ottaa huomioon hinnan lisäksi palvelujen ja palvelusetelien vaikuttavuutta.

Investointisuunnitelmaa päivitetty talousarviovalmistelun mukaisesti

Aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 4.10.2022 alustavan investointisuunnitelmaesityksen toimitettavaksi ministeriöille ja talousarvion valmistelun jatkamisen sen pohjalta.

Aluehallitus käsitteli talousarviovalmistelun tilannetta kokouksessaan 11.10.2022 ja antoi ohjeet talousarvion jatkovalmistelulle. Päivitetyn suunnitteluohjeen mukaan vuoden 2023 talousarvio suunnitellaan 4 prosenttia eli noin 44 miljoonaa euroa alijäämäiseksi ja tasapainotetaan suunnittelukaudella perustuen siihen, että hyvinvointialueen rahoitus täsmentyy, kun kuntien vuoden 2022 tilinpäätökset ovat tiedossa.

Investointisuunnitelmaan on tarpeen tehdä vastaava päivitys vuoden 2023 tulostavoitteen osalta. Tällä päivityksellä ei ole vaikutusta esitettäviin investointihankkeisiin.

Lisäksi investointisuunnitelmaan muutetaan siten, että investointisuunnitelmassa esitetään vain ne hankeavustukset, joista on jo rahoituspäätös ja vastaavasti ne ict-investoinnit, jotka tällä rahoituksella on suunniteltu rahoitettavan. Muut ict-investoinnit jäävät suunnitelmassa optioksi siten, että jos hyvinvointialue saa lisäksi hakemaansa hankerahoitusta, päivitetään investointisuunnitelmaa myöhemmin tätä vastaavasti.

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy oheisen päivitetyn investointisuunnitelmaesityksen toimitettavaksi ministeriöille ja talousarvion valmistelun jatkamisen sen pohjalta.

Aluehallitus päätti perustaa konsernipalvelujen ja pelastustoimen virkoja

Aluehallitus päätti perustaa palvelupäälliköiden virat pelastustoimen palveluihin ja konsernipalveluihin 26.10. lukien sekä vahvisti kyseisten virkojen kelpoisuusehdot. Pelastustoimeen perustettiin 7 virkaa ja konsernipalveluihin 12 virkaa. Järjestämispäälliköiden virat jätetiin perustamatta äänestyksen jälkeen äänin 8-5.

Lisäksi aluehallitus tarkisti professiovastaavista johtajaylihoitajan kelpoisuusehtoja niin että kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto ja tohtorintutkinto soveltuvalta tieteen alalta (esim. hoitotiede, terveystiede) sekä laaja johtamiskokemus terveyden- ja/tai sosiaalihuollon alalta. Tarkistus koskee sitä, että tohtoritutkinto voi olla esimerkiksi myös terveystieteen alalta.

Jyväskylän ja sairaanhoitopiirin sote-hankkeita siirtymässä hyvinvointialueelle

Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto suostuu Jyväskylän kaupungin nykyisin hallinnoiman ASSI 2-hankkeen ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimien vastuullinen työkyvyn tuki -hankkeen, Meijän kyvyt käyttöön -hankkeen ja yhteiskunnan sosiaalinen laatu, hyvinvoinnin vahvistaminen ja kustannukset SOLA -hankkeen valtionavustuksen siirtoon ja hankkeen hallinnointiin sekä jatkamiseen hyvinvointialueella. Lisäksi aluehallitus esitti, että aluevaltuusto toteaa, että siltä osin kuin Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on valtionavustusta saavan hankkeen osatoteuttaja, päätösvalta asiassa on hyvinvointialuejohtajalla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1.1.2023. STM:n myöntämät valtionavustukset eivät siirry suoraan hyvinvointialueille lainsäädännön muutosten myötä, vaan niitä täytyy erikseen hakea siirrettäväksi.

Tämä koskee sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kohdennettuja avustuksia, joissa avustuksen saajana on kunta, kuntayhtymä tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, ja avustuksen käyttöaika jatkuu vuoden 2023 puolelle. Myös tilanteissa, joissa ns. avustuksen raportointiaika ulottuu vuodelle 2023 ja avustuksen saajana on sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, tarvitaan siirtomenettely.

Vuoden 2021 arviointikertomukseen selvitys

Aluehallitus päätti antaa aluevaltuustolle vuoden 2021 arviointikertomuksessa esitettyihin kysymyksiin ja kehitysehdotuksiin selvityksen. Aluehallitus pitää tärkeänä tarkastuslautakunnan esiin nostamia kehittämiskohtia. Tarkastuskertomus kohdentuu vuoden 2021 tilinpäätökseen. Joiltain osin tarkastuskertomuksessa on huomioita myös vuoden 2022 osalta, jotka raportoidaan vuoden 2022 tilinpäätöksen yhteydessä.

Tarkastuslautakunnan arvioinnin ja kehittämisehdotusten pohjalta aluehallitus on seurannut toimikautensa käynnistyttyä hyvinvointialueen valmistelua Keski-Suomen hyvinvointialue säännöllisesti kokouksissaan mm. hyvinvointialuejohtajan tilannekatsauksissa. Lisäksi kansallisen seurannan ja raportoinnin yhteenvedot ovat julkisesti nähtävillä alueuudistus.fi verkkosivuolla, jossa joka kuukauden osalta on myös vertailu muihin hyvinvointialueisiin ollut vuodelta 2021 saakka, sekä alueen oma vertailu edelliseen kuukauden valmistelun tilanteeseen. Lisäksi hyvinvointialuejohtaja on käynnistänyt syyskuussa 2022 turvallisen siirtymän projektin järjestämisvastuun siirtoon liittyen.

Kehittämisehdotuksessa mainitun esityslista- ja pöytäkirjajärjestelmän kehittäminen on jatkovalmistelussa edennyt ja hyvinvointialueen oma järjestelmä on otettu käyttöön aluevaltuustokauden alusta maaliskuussa 2022. Väliaikainen valmistelutoimielin tukeutui vuonna 2021 kokousasiakirjajärjestelmän osalta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin asiakirjajärjestelmään.

Henkilöstön osallistumismahdollisuuksiin on kiinnitetty huomiota ja tähän liittyen työskentelykäytännöksi on sovittu mm., että materiaalit toimitetaan 5-7 päivää aikaisemmin yhteistoimintaelimen ja työryhmien jäsenille. Valmistelun erittäin tiukka aikataulu kuitenkin hankaloittaa hetkittäin asioiden hyvää valmistelua ja sovituissa aikatauluissa pysymistä.

Päivi Kalilainen YTHS:n itäisen alueen johtokuntaan

Aluehallitus nimesi YTHS:n itäisen alueen johtokuntaan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden vastuualuejohtaja Päivi Kalilaisen.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön johtosäännön mukaan jokaisella säätiön palvelualueella on säätiön hallituksen nimeämä johtokunta. Säätiön hallitus nimeää alueiden johtokunnat kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Johtokunta ei tee päätöksiä, vaan se on sidosryhmien ja YTHS:n välinen yhteydenpitoon ja tiedonvaihtoon tarkoitettu toimielin. Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä vähintään kuusi ja enintään kahdeksan muuta jäsentä. Johtokunnan jäsenistä vähintään yhden tulee edustaa alueen julkisen terveydenhuollon palveluntuottajia.

Käyttövaltuushallintaan oma järjestelmänsä

Aluehallitus päätti hankkia käyttövaltuusjärjestelmän ja valtuutti hyvinvointialuejohtajan tekemään asiaan liittyvät toimenpiteet.

Keski-Suomen nykyorganisaatioilla ei ole käytössään käyttövaltuuksienhallintaan liittyvää tietojärjestelmää. Keski-Suomen hyvinvointialue tulee olemaan Keski-Suomen suurin työnantaja ja täten on perusteltua, että käyttövaltuushallinnointia automatisoidaan. Järjestelmän hyötyinä on mm. manuaalisen työn vähentyminen, nopea käyttöoikeuksien ja tunnusten luonti, käyttöoikeuksien oikeellisuus ja ajantasaisuus työsuhde muutosten mukaisesti sekä tilapäisten käyttäjätunnusten nopea luonti.

Järjestelmän perustamisvaiheen kustannukset ovat noin 440 000 euroa, sisältäen käyttöönottoprojektin ja ensimmäisen vuoden käyttökulut. Neljän vuoden kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 2,27 miljoonaa euroa. Tämä sisältää järjestelmän käyttöönottoprojektin kustannukset, laajentamisvaiheen projektikulut ja jatkuvan palvelun kustannukset. Järjestelmä hankitaan Keski-Suomen hyvinvointialueen sidosyksikön 2M-IT:n kautta, joka on aiemmin kilpailuttanut järjestelmän.

Käyttövaltuusjärjestelmän avulla automatisoidaan prosessit, joilla uusien käyttäjien käyttötunnukset luodaan automaattisesti ja poistuvat passivoidaan. Järjestelmä toimii tiiviissä yhteistyössä henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän kanssa. Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä saadaan lähtötiedot uusista hyvinvointialueen työntekijöistä ja toisaalta tieto työsuhteiden päättymisestä. Myös työsuhteiden muutokset voivat vaikuttaa käyttäjien käyttöoikeuksiin, joten myös näistä siirtyy tieto käyttövaltuusjärjestelmän hallintaan.

Titania-järjestelmä työvuorosuunnittelun käyttöön

Aluehallitus päätti hankkia muutostyön ja käyttöpalvelun CGI Suomi Oy:ltä Titanian käytön mahdollistamiseksi ja toimivan työvuorosuunnittelun turvaamiseksi sekä valtuutti hyvinvointialuejohtajan hoitamaan suorahankintaan liittyvät toimenpiteet.

Titania-työvuorosuunnitteluohjelmisto on käytössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä sekä kaikissa Keski-Suomen hyvinvointialueelle sote-toimintansa siirtävissä kunnissa. Hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa tarvitaan yhteinen Titania-ohjelmisto käyttöön koko hyvinvointialueelle.

Titanialla tullaan tekemään hyvinvointialueella yli 7 000 henkilön työvuorojen suunnittelua ja hallintaa. Titania-kokonaisuus koostuu suunnittelu- ja laskentaohjelmistosta, sähköisestä asioinnista ja lääkäripäivystysohjelmasta.

Titanian sähköinen asiointi sujuvoittaa ja tehostaa työajanhallintaa ja mahdollistaa henkilöstölle oman työajan suunnittelun ja sitä kautta mahdollisuuden vaikuttaa työaikaansa. Sähköisen asioinnin käytön laajentaminen koko hyvinvointialueelle tuo työajanhallintaan uusia työkaluja henkilöstölle ja esihenkilöille. Ominaisuus parantaa henkilöstön työhyvinvointia. Järjestelmä mahdollistaa keskitetyn työvuorosuunnittelun. Lääkäripäivystysohjelma mahdollistaa lääkäreiden päivystämisaikojen hallinnan. Kyseiset ohjelmistot ovat laajalti käytössä hyvinvointialueelle toimintaansa siirtävillä organisaatioilla.

Titania-kokonaisuuden hankinta-arvoksi on laskettu 1 900 000 euroa neljän vuoden ajalle. Suorahankinta tehdään CGI Suomi Oy:ltä. Kunnilta ja kuntayhtymiltä siirtyvissä sopimuksissa jatkuvien palveluiden kustannus on noin 1 160 000 euroa. Tosiasiallinen projektityön ja lisenssilaajennuksen kustannus neljälle vuodelle on noin 710 000 euroa.

Huomioiden sairaanhoitopiirin, kuntien ja kuntayhtymien olemassa olevat lisenssit ja sopimukset, järjestelmään tarvittavat muutostyöt sekä CGI Suomi Oy:n tuntemus kyseisestä järjestelmästä, sen konfiguraatioista ja käytöstä sairaanhoitopiirissä, kyseisissä kunnissa ja kuntayhtymissä, on muutostyön hankkiminen CGI Suomi Oy:ltä, lisenssien ja ylläpidon siirto yhden sopimuksen alle sekä palvelun keskittäminen yhdeksi kokonaisuudeksi CGI:n käyttöpalveluun kustannuksiltaan järkevin vaihtoehto.

ProConsona järjestelmä sosiaalihuollon käyttöön

Aluehallitus päätti hankkia ProConsona/OMNI360-järjestelmän lisenssit ja integraation suorahankintana. Teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan eikä järkeviä vaihtoehtoisia tai korvaavia ratkaisuja ole. Lisäksi aluehallitus valtuuttaa hyvinvointialuejohtajan hoitamaan suorahankintaan liittyvät toimenpiteet.

Keski-Suomen hyvinvointialue tarvitsee 1.1.2023 alkaen ProConsona/OMNI360-tietojärjestelmän sosiaalihuollon käyttöön. Osana hyvinvointialuehanketta Keski-Suomen hyvinvointialue on päättänyt konsolidoida alueen nykyiset, erilliset ProConsona/OMNI360-tietojärjelmien tietokannat yhdeksi yhteiseksi tietokannaksi. Näin muodostuvan tietojärjestelmän versio on korkein tällä hetkellä Keski-Suomessa käytössä oleva OMNI360 vaihe 2. Yhdistämisestä on tehty aiemmin erillinen suorahankintailmoitus. ProConsona/OMNI360-järjestelmän hankinta-arvoksi on laskettu 1 200 000 euroa neljän vuoden ajalle. Suorahankinta tehdään CGI Suomi Oy:ltä.

Lisäksi aluehallitus palautti opiskeluhuollon alueellisen yhteistyöryhmän perustamisen uudelleen valmisteluun.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen on osoitteessa hyvaks.fi/aluehallitus (suora linkki). Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan heti kun se on tarkistettu.

Lisätietoja:

• aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697
• hyvinvointialuejohtaja Jan-Johannes Tollet, p. 050 400 0073